valmis mustavalkoinen vetoketjulaukku.

Julkaisen uusimman vetoketjulaukun valmistujaistarinat yli kaksi kuukautta myöhässä, sillä ompelin sen sisareni kesäkuiseksi syntymäpäiväksi. Hän oli pitkään ehdotellut, ettenkö ompelisi hänelle mustavalkoista laukkua, joka sopisi vielä paremmin hänen värimaailmaansa.

Onnistuin sentään! Muutama väripilkku hiipi mukaan – en vain voinut mitään. Tässä hän on: Vaalittava-vetoketjulaukku.

 

Sain hänestä UPEAN kuvan, vaikka itse sanonkin! Kesäkuun alun valo ja vihreän sävyt ovat omaa luokkaansa. Harmi, etten voi kuvata jokaista uutta työtäni yhtä hienossa valossa!

Palaan takaisin laukun alkuhetkiin. Osa sen tilkuista on Oikukas-tilkkupeiton hukkapaloja. Muistanette, että käytin niistä osan sen kehyskierrokseen, mutta jäihän niitä valtava määrä sen jälkeenkin. Olin nostanut kasan sellaisenaan pieneen laatikkoon, ja nyt oli aika ottaa se esiin.

Hukkapalat olivat toiselta reunaltaan vinoja, ja yhdistelin niitä toisiinsa vähän kuin kolmio-suorakaiteiksi. Välillä löytyi jokunen värikäs, myös reunaltaan vino pala, ja nekin pääsivät mukaan pintaan. Tavoitteenani oli ommella tietyn korkuisia paloja ja sen jälkeen yhdistää ne leveäksi kaitaleeksi.

Otin mitat itse kirjoittamastani ohjeesta, ”ompele vetoketjulaukku”.

Silitin tilkkupinnat tukevaan kovikemateriaaliin, jonka ostin Tilkkunen-myymälästä. Taisin ostaa samalla jotain muutakin, mutta en täysin varmasti muista…

Sitten oli aika tikata laukkukappaleet. Päädyin kolmiomuotoja toisteleviin suoriin ompeleisiin ja rohkenin käyttää myös kankaan väristä poikkeavan värisiä tikkauslankoja.

Koska laukku tuli lahjaksi, panostin yksityiskohtiin. Tietenkin sisälle tuli tasku, ja ompelin sen erityisen kauniista kankaasta. Vuorikappaleet olivat muutenkin tavanomaista hillitymmät.

Esittelin valmista Vaalittava-vetoketjulaukkuani ensin testiyleisölle.

Seuraavana päivänä vein laukun ulos varsinaisiin kuvauksiin. Ensin se seisoskeli kuluneella puutarhapenkillämme, mutta en ollut tyytyväinen taustalla näkyvään sekalaisuuteen.

Siksi vein sen puutarhamme heinikkoon. Mehän emme leikkaa nurmikkoa alkukesällä lainkaan, vaan annamme sen kasvaa niin pitkäksi kuin se haluaa. Ruohon ja heinän lisäksi siellä kasvaa yllättävän monenlaisia kukkia.

Tässä kuvassa kukkia on lähinnä laukun sisätaskussa, jonka jo näittekin.

Halusin näyttää, että valitsin laukkuun pinkin vetoketjun, toistamaan tilkkupinnassa siellä täällä näkyviä väripilkahduksia.

Vetoketjun vetimessä on Tyttären valmistama helmikoriste. Sellaista ei ole muissa vetoketjulaukuissani. 

Vielä yksi kuva Vaalittava-vetoketjulaukusta, joka on seuraavan kokoinen (kuten muutkin laukut, jotka olen ommellut oman ohjeeni mukaan): 

• Leveys ylhäältä noin 40 cm 
• Korkeus noin 27 cm 
• Pohjan leveys noin 10,5 cm. 

Sangat ompelin 65 cm pitkistä kaitaleista. Ne ovat juuri sopivat, jotta laukkua on kiva kantaa olalla ja jotta sitä voi lyhyehkö ihminen kantaa myös kädessä (eikä laukun pohja vielä osu maahan).

 

Voi sentään, kesäkuun alussa päivät vielä pitenivät ja pitenivät, pionit olivat tuloillaan eikä puutarha ollut vielä aivan rikkaruohojen vallassa! Ja valoa riitti!

Onneksi päivisin on vielä valoisaa nytkin!

Huomasin muistiinpanoistani, että olen vuosien mittaan ommellut keskimäärin 4,7 laukkua vuodessa. Mahdoin sentään ommella niitä ahkerasti jossain vaiheessa, koska viime vuosina näytän saaneen valmiiksi noin yhden laukun per vuosi!

Kaapissa on kyllä laukkukoviketta jäljellä, joten voisin tehdä tänä vuonna vaikka toisenkin. Aika näyttää!