valmis tilkkupussukka.

Ompelin pussukan valmiiksi! Jee, kamalasta applikointisöherryksestäni tuli oikein kelpo tilkkupussukka. Tytär keksi vihdoin tälle nimen – se on Tilkkusirkus.

Otin Tilkkusirkus-pussukan valmistujaiskuvat ulkona, mutta Tyttäreltä lainaamassani digikamerassa oli säädöt aivan pielessä ja kuvista tuli ylen ylivalottuneita. Luin netistä löytämääni ohjekirjaa hieman ja osasin sen jälkeen korjata säätöjä, mutten enää viitsinyt mennä ulos asti kuvaamaan. Niinpä Tilkkusirkus-pussukka poseeraa tässä yhden huonokuntoisen sisäoven edessä.

Tässä poseeraus makuuhuoneen matolla:

Ja pussukan toinen puoli:

Pussukan pohja näyttää tältä:

Kivat keltaiset tilkut jäivät harmittavasti pohjaan piiloon. Unohdan aina, että alareunaan kannattaisi valita melko tylsiä kankaita.

Tilkkusirkus-pussukka on

• yläreunastaan noin 25cm leveä
• noin 20cm korkea
• pohjasta noin 9cm leveä.

Vihreä vuori näkyy:

Niin, ja tässä näkyy myös sisätasku Tilkunviilaaja-merkkeineen.

Vetoketjun pää näyttää tällaiselta, kun sen on päätellyt kangaspalalla:

Muistin viime tingassa valmistaa pussukkaan kiinnipitolenksun. Olin jo ommellut sivusauman, mutta ratkoin saumaa vähän (käytin tarkoitukseen upeaa palkintoratkojaani) ja sujutin lenksun siitä sekä ompelin sauman uudelleen umpeen.

Vetoketjun vetimessä on myös lenksu.

Vinkki: Ompelen sen 2,5cm leveästä täysvinoon leikkaamastani kaitaleesta. Taitan ensin pitkittäin kahtia, avaan taitoksen ja sitten taitan pitkät risareunat keskelle. Sitten taitos kahtia, nuppineuloilla kiinni ja ommel lähelle reunaa.

Pujotan ompelemani kaitaleen toisen pään vetimestä, vedän läpi kunnes päät ovat tasan ja teen sitten kaitaleeseen solmun. Kiristän mahdollisimman hyvin. Siistin kaitaleen päät leikkaamalla ne harkkosaksilla poikki.

Tilkkuja ja jopa vinokaitaleen pätkiä minulta löytyy ompelupöydältä aina, ja tämän lenksukaitaleen hyvä puoli onkin se, etten tarvitse lisätarvikkeita. Helmet ja muut pömpylät olisivat toki hienoja, mutta solmukin riittää.