tilkkulasinalusia ja uusi laukku suunnitteilla
Pyydetyt vihreä-kultasävyiset tilkkulasinaluset ovat melkein valmiit: olen jo aloittanut palojen leikkaamisen. :-) Teen kahdeksan alusta, joissa on neljän tilkun neliö keskellä ja kaitaleet ympärillä. Keskineliössä on kaksi samaa kangasta kaikissa alusissa, muut kankaat vaihtelevat. Tässä se kangas, jota on jokaisessa alusessa:
No on tässä muutakin väriä kuin vihreää, mutta täytyyhän näistä löytyä vähän kontrastia. Kulta on kankaassa omasta takaa!
Siivoilin ompelupöydälle (mystisesti) ilmestynyttä kangaskasaa ja kas, siellä oli kissakuponkikangasta, josta en vielä ole tehnytkään lasinalusia. Kupongit ovat erittäin eri sävyisiä, joten yhteisen reunakankaan löytäminen oli haaste. Lopulta päädyin sellaisiin ruskeisiin kankaisiin, jotka eivät ole tylsiä eivätkä arkisia.
Viidakon jalokivi –tilkkulaukkua viimeistellessäni ajattelin tietysti seuraavia toisintoja samasta perusideasta. Ilmeisin vaihtoehtoinen väritys on mielestäni musta-valko-harmaan sävyinen. Kaivoin toiveikkaasti esiin musta-valkoiset kankaat ompelupöytäni jämäpalapinosta:
No, lehmäkankaassa on hiukan ruskeaa mukana. Ehkä se sointuisi laukun pellavasävyyn.
Näyttelykokemus
Toissapäivänä työni olivat näyttelyssä! Tosi pienimuotoisen kyllä.
Kuulin muutama viikko sitten, että yksi työkavereistani oli ideoimassa pientä korunäyttelyä. Hän tekee harrastuksekseen koruja oikein helmistä, meripihkasta, jadesta ja muista. Ehdotin, josko voisin kuokkia hänen ideaansa ja voisimme siten saada isomman näyttelyn aikaiseksi. Ja tämä yhteinen näyttely oli toissapäivänä.
Pidimme sen työpaikan yhdessä neuvotteluhuoneessa. Paikalla kävi oikein kiva määrä ihmisiä, sekä naisia että miehiä.
Palaute oli niin positiivista, että päätimme jo järjestää uuden näyttelyn vähän lähempänä joulua. Ehkä ehdin tehdä vielä lisää töitä sinne.
Tekemäni pahviset nimilaput (joista kerroin tässä pitkässä postauksessa) tuntuivat tekevän laukuista ja muista vakavammin otettavat. Onnittelin itseäni tästä ideasta. Ja harmittelin, etten ollut aikaisemmin tajunnut hankkia töihin ommeltavia nimilappuja. Osassa töistä oli laput ja laputtomat työt näyttivät jotenkin vajailta, ainakin minusta (tosin katsojat eivät varmaan edes huomanneet kaivata kangaslappua).
No on tässä muutakin väriä kuin vihreää, mutta täytyyhän näistä löytyä vähän kontrastia. Kulta on kankaassa omasta takaa!
Siivoilin ompelupöydälle (mystisesti) ilmestynyttä kangaskasaa ja kas, siellä oli kissakuponkikangasta, josta en vielä ole tehnytkään lasinalusia. Kupongit ovat erittäin eri sävyisiä, joten yhteisen reunakankaan löytäminen oli haaste. Lopulta päädyin sellaisiin ruskeisiin kankaisiin, jotka eivät ole tylsiä eivätkä arkisia.
Viidakon jalokivi –tilkkulaukkua viimeistellessäni ajattelin tietysti seuraavia toisintoja samasta perusideasta. Ilmeisin vaihtoehtoinen väritys on mielestäni musta-valko-harmaan sävyinen. Kaivoin toiveikkaasti esiin musta-valkoiset kankaat ompelupöytäni jämäpalapinosta:
No, lehmäkankaassa on hiukan ruskeaa mukana. Ehkä se sointuisi laukun pellavasävyyn.
Näyttelykokemus
Toissapäivänä työni olivat näyttelyssä! Tosi pienimuotoisen kyllä.
Kuulin muutama viikko sitten, että yksi työkavereistani oli ideoimassa pientä korunäyttelyä. Hän tekee harrastuksekseen koruja oikein helmistä, meripihkasta, jadesta ja muista. Ehdotin, josko voisin kuokkia hänen ideaansa ja voisimme siten saada isomman näyttelyn aikaiseksi. Ja tämä yhteinen näyttely oli toissapäivänä.
Pidimme sen työpaikan yhdessä neuvotteluhuoneessa. Paikalla kävi oikein kiva määrä ihmisiä, sekä naisia että miehiä.
Palaute oli niin positiivista, että päätimme jo järjestää uuden näyttelyn vähän lähempänä joulua. Ehkä ehdin tehdä vielä lisää töitä sinne.
Tekemäni pahviset nimilaput (joista kerroin tässä pitkässä postauksessa) tuntuivat tekevän laukuista ja muista vakavammin otettavat. Onnittelin itseäni tästä ideasta. Ja harmittelin, etten ollut aikaisemmin tajunnut hankkia töihin ommeltavia nimilappuja. Osassa töistä oli laput ja laputtomat työt näyttivät jotenkin vajailta, ainakin minusta (tosin katsojat eivät varmaan edes huomanneet kaivata kangaslappua).
Kommentit