2 viimeisintä ompelumokaa. tilkkulaukkuja.
Siltä varalta, että joku luulisi Tilkunviilaajaa täydellisen sujuvaksi ompelijaksi, paljastan kaksi viimeisintä ompelumokaani, kumpikin tältä viikolta.
Moka 1
Kun ompelin ärhäkän karkkiväriseen tilkkulaukkuun polvekenauhoja, otin vahingossa koneelle kummankin tilkkupintakappaleen. Ne olivat päällekkäin ompelupöydällä. Ompelin huolellisesti nauhan kiinni ja ihmettelin kyllä hiukan, kun ompeleminen tuntui vähän raskaalta. No, saumanvara tässä varmaan vähän kanittaa, ajattelin. Kun ommel oli valmis, etsin toista kappaletta vähän aikaa, ennen kuin huomasin, että sehän oli samassa nipussa.
Ei auttanut muu kuin purkaa siisti ompeleeni ja ommella nauha uudelleen kiinni. (Toisella kerralla neula kulki kankaan läpi paljon sujuvammin.)
Moka 2
Ompelin tilkkukukkakupongista tyynynpäällistä. Tein takakappaleen osille vuorin, jonka leikkasin vain summittain samaan kokoon kuin vuoritettavat palat. Vuorin kiinnitettyäni en tasoittanut kappaleita. Kun sitten ompelin etu- ja takakappaleet pussiksi yhteen, kaikki reunat eivät osuneetkaan tasan, eikä ommel tavoittanut reunoja joka kohdasta. Huomasin tämän heti kääntäessäni tyynynpäällistä oikein päin.
Ei kun kääntämään kappaleet takaisin ompeluasentoon ja uutta ommelta entistä sisemmäs. Taisi vain osa saumanvaroista jäädä aika kapeiksi!
Siis kannattaa tasoittaa kappaleet pienimmän mukaan.
Vaaleanturkoosi tilkkulaukku nimeltään Tianne
Aherrusta eilen, ja onneksi ei yhtään ompelumokaa. Vaaleanturkoosi tilkkulaukku sai ensin yläreunaansa huolittelukaitaleen.
Muistin ommella nappilenksun mukaan.
Tässä näkyy vuorin kuosi:
Ja tässä lähikuva kaitaleen kuosista:
Valmis laukku! Nappi löytyi aika pitkän etsinnän jälkeen varastoista!
Musta-valko-beige tilkkulaukku
Valmista pintaa. Tarkkaavaiset blogin lukijat huomaavat ehkä, että beige kangas on eri kuin aluksi suunnittelin. Löysin mielestäni vielä sopivamman.
Vuoriin ja yläreunan huolittelevaan kaitaleeseen löysin sopivat kankaat pinosta, jonka syyrinkiläinen tilkkuystäväni Lea antoi minulle viime virallisessa kokouksessa.
Vuori on kivan vaalea. Mitään sisätaskuja en malttanut ruveta ompelemaan.
Sangat ovat etukappaleen yhtä kangasta ja nappilenksu samaa kangasta kuin yläreunassa käytin.
Yritin keksiä luovat tikkaukset, mutta en millään viitsinyt vaihtaa koneeseen tikkauspaininjalkaa. Se edellyttää kahden ruuvin avaamista ja jälleen kiinni ruuvaamista ja se tuntui liian työläältä. Niin tikkasin sitten vain suorin ompelein.
Laukku on jo niin kuosissa, että se seisoo omillaan:
Kuulin äsken, että minun pitäisi ennättää tänään ommella vielä esiliina huomiseksi kevätlahjaksi Tyttären opettajalle. Jaa-a, mahtaakohan onnistua?! No ehkä jos oikein aherran.
Moka 1
Kun ompelin ärhäkän karkkiväriseen tilkkulaukkuun polvekenauhoja, otin vahingossa koneelle kummankin tilkkupintakappaleen. Ne olivat päällekkäin ompelupöydällä. Ompelin huolellisesti nauhan kiinni ja ihmettelin kyllä hiukan, kun ompeleminen tuntui vähän raskaalta. No, saumanvara tässä varmaan vähän kanittaa, ajattelin. Kun ommel oli valmis, etsin toista kappaletta vähän aikaa, ennen kuin huomasin, että sehän oli samassa nipussa.
Ei auttanut muu kuin purkaa siisti ompeleeni ja ommella nauha uudelleen kiinni. (Toisella kerralla neula kulki kankaan läpi paljon sujuvammin.)
Moka 2
Ompelin tilkkukukkakupongista tyynynpäällistä. Tein takakappaleen osille vuorin, jonka leikkasin vain summittain samaan kokoon kuin vuoritettavat palat. Vuorin kiinnitettyäni en tasoittanut kappaleita. Kun sitten ompelin etu- ja takakappaleet pussiksi yhteen, kaikki reunat eivät osuneetkaan tasan, eikä ommel tavoittanut reunoja joka kohdasta. Huomasin tämän heti kääntäessäni tyynynpäällistä oikein päin.
Ei kun kääntämään kappaleet takaisin ompeluasentoon ja uutta ommelta entistä sisemmäs. Taisi vain osa saumanvaroista jäädä aika kapeiksi!
Siis kannattaa tasoittaa kappaleet pienimmän mukaan.
Vaaleanturkoosi tilkkulaukku nimeltään Tianne
Aherrusta eilen, ja onneksi ei yhtään ompelumokaa. Vaaleanturkoosi tilkkulaukku sai ensin yläreunaansa huolittelukaitaleen.
Muistin ommella nappilenksun mukaan.
Tässä näkyy vuorin kuosi:
Ja tässä lähikuva kaitaleen kuosista:
Valmis laukku! Nappi löytyi aika pitkän etsinnän jälkeen varastoista!
Musta-valko-beige tilkkulaukku
Valmista pintaa. Tarkkaavaiset blogin lukijat huomaavat ehkä, että beige kangas on eri kuin aluksi suunnittelin. Löysin mielestäni vielä sopivamman.
Vuoriin ja yläreunan huolittelevaan kaitaleeseen löysin sopivat kankaat pinosta, jonka syyrinkiläinen tilkkuystäväni Lea antoi minulle viime virallisessa kokouksessa.
Vuori on kivan vaalea. Mitään sisätaskuja en malttanut ruveta ompelemaan.
Sangat ovat etukappaleen yhtä kangasta ja nappilenksu samaa kangasta kuin yläreunassa käytin.
Yritin keksiä luovat tikkaukset, mutta en millään viitsinyt vaihtaa koneeseen tikkauspaininjalkaa. Se edellyttää kahden ruuvin avaamista ja jälleen kiinni ruuvaamista ja se tuntui liian työläältä. Niin tikkasin sitten vain suorin ompelein.
Laukku on jo niin kuosissa, että se seisoo omillaan:
Kuulin äsken, että minun pitäisi ennättää tänään ommella vielä esiliina huomiseksi kevätlahjaksi Tyttären opettajalle. Jaa-a, mahtaakohan onnistua?! No ehkä jos oikein aherran.
Kommentit
Terkuin Första maj.
Ihana tuo turkoosi-pinkki laukku. Vuorikin oli tosi herkullinen.