Tilkunviilaaja

Useamman illan puurtaminen on tuottanut ihmeen pienikokoista tulosta, mutta kangaskuusen osat ovat nyt jokseenkin valmiina. Kuvassa lehvärivi A kuusen vartalon ympärillä. Otin lähikuvan, jotta käsintikkaus erottuisi jotenkin. Riviä ei edelleenkään ole ommeltu vartaloon kiinni. Loput lehvärivit kokojärjestyksessä: Kuvassa esiintyy myös käsintikkauksessa käyttämäni lanka, jonka sain Äidiltä jokusia vuosia sitten. Hänelläkin se on ollut jokusia vuosia tallessa. Lanka lienee ostettu Rauman Sokoksesta hintaan 2mk16p. Värkkäsin eilen jo latvatähdenkin. Ohjeen mukaan tähti tehdään pykänauhasta, näppärän oloisesti kursimalla muutama vierekkäinen pykäharjanne yhteen. Minun nauhani oli varmaan pienempää kuin ohjeessa, ja kursiminen sujui vaikeasti. Koristin valmiin, suunnilleen tähden muotoisen kappaleen vihreällä paljetilla (nauha oli vihreää), joka kätevästi piilotti kömpelön tähtitoteutukseni.

"Talvisia tarinoita" Helsingin tilkkukilta Syyrinki järjestää tilkkutyönäyttelyn helmikuussa 2010. Näyttely pidetään Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ravintolassa, osoitteessa Kivalterintie 16 K, 00620 Helsinki. Se on avoinna 2.-28.2.2010 arkisin 8-15 ja viikonloppuisin 10-15. Varmasti saan itsekin näytille ainakin yhden työn! Näyttelyjulisteen voi käydä katsomassa Syyringin kotisivulta.

Kirjoitin aikaisemmassa postissa järjettömästä tarpeestani valmistaa kankainen joulukuusi. Ajatus ei jättänyt minua rauhaan, ei sitten millään, ja jouduin keskeyttämään lilahtavan torkkupeiton kokoon keittämisen aloittaakseni joulukuusiprojektin. Tähän hetkeen mennessä tapahtunut seuraavaa: - Kuusen vartalon kaava piirretty suoraan kankaalle, leikattu ja ommeltu täyttöaukkoa vailla kiinni. - Kuusen vartalon pohjakappale leikattu ja vartta varten huoliteltu reikä pohjaan. - Vartalopalat ommeltu käsin yhteen. - Vartalo täytetty. Käytin tähän tilkkutyöprojekteistani jääneitä silppupaloja. - Lehväpalojen kaavat A-F piirretty kuitukankaalle. - Kaavat A, B ja C leikattu, niiden mukaan leikattu lehväpalat (etu- ja taustapuoli) sekä kaavaa saumanvaran verran pienemmät, ohuet vanupalat. - Lehvärivien A ja B palat yhdistetty renkaaksi, vanut harsittu paloihin, taustakangas ommeltu reunasta ja käännetty. - Lehvärivit A ja B koristetikattu käsin. Kuvassa lehvärivit A ja B kuusen vartalon ympärill

Koska olin ommellut 3x3-paloja ketjussa, aina noin 10 kpl kerrallaan, minulla oli lopulta käsissäni silitettyjä paloja ketjutettuina. Palat olivat tietysti ketjuissa satunnaisessa järjestyksessä. Silityksen jälkeen asettelin ketjut sileästi matolle ja leikittelin hetken ajatuksella, että lopullisessa torkkupeitossakin palat olisivat miten sattuu. Etsin esiin kankaan, josta tulee paloille tausta, ja nostin ketjut sen päälle. Järjestys näytti liian epämääräiseltä. Leikkasin palat irti toisistaan ja järjestelin ne uudelleen sävyn perusteella. (Kuva on otettu hetki sen jälkeen, kun olin päättänyt olla tyytymättä satunnaiseen järjestykseen. Siksi muutama pala on jo irti toisistaan.) Vinkkinä voin sanoa, että tässä työvaiheessa kännykkäkamerasta on paljon apua. Otan kuvan työstä ja katson kuvaa pienessä koossa kännykän näytöltä. Kuvasta hyppäävät esiin palat, jotka eivät sujuvasti soinnu kokonaisuuteen. Niiden paikat on sitten helpohko vaihtaa. Muutaman paikanvaihdon jälkeen – näps – uusi

Kuten jo aikaisemmin kerroin, ompelin jouluaaton juhlapöytää varten kankaiset lautasliinat. Aattona katoin pöydän täysin poikkeuksellisesti ajoissa, ja ehdin miettiä lautasliinojen näyttävämpää taittelemista. Yleensä joko unohdan lautasliinat kokonaan tai survon ne viime tingassa laseihin pystyyn. Muistin, että sain Äidiltä perinteisen keittokirjan, jossa on kattavasti ohjeita paitsi ruuanlaittoon, myös kaikkeen muuhunkin syömiseen ja juomiseen liittyvään. Tarkistin hakemistosta, ja aivan oikein: kirjassa oli sivukaupalla lautasliinojen taitteluohjeita. Kokeilin ensin piispanhiippa-nimistä taitteluohjetta, joka ei päällisin puolin näyttänyt kovin vaativalta. Ei onnistunut. Lumpeenkukaksi taiteltu liina näytti taidokkaalta, mutta piirrosohje vaikutti piispanhiippaa ymmärrettävämmältä. Kokeilin onneani ja tulos oli näyttävä!

Kokoan 3x3-paloja edelleen, ja kuten kuvista näkyy, palat ovat täydellisesti järjestyksessä. Valmiit 3x3-palat odottavat tässä siistissä kasassa silitystä. Viimeistä 3x3-palan saumaa ketjussa: Toinen jouluinen välipala eli toinen olkkarin joulutyynyistä. Etupuolen kuvio on paper-piecing-tekniikalla toteutettu. Muistaakseni minulla oli kuvio sisimpine reunakaitaleineen useamman vuoden valmiina. Muistan kuitenkin varmasti, etten pitänyt reunakaitaleen väristä lainkaan. Ehkä eteneminen pysähtyi siihen. Viime vuonna ostin sitten ihanasti kimaltelevaa havukangasta, joka sointui kuvioon hyvin, ja tyyny onneksi valmistui. Taustapuoli on myös kiva, mutta ei sentään yhtä kiva kuin etupuoli. Tyynyn alareunassa on nepparikiinnitys. Päädyin siihen, koska en halunnut nappilistaa katkaisemaan taustapuolen neliökuviota. Eikä sopivaa vetoketjua ollut.

Jos olisin ostamassa itselleni joululahjaa, ja jos olisin liikkeellä vasta nyt, tutkailisin seuraavia: - Hyviä nuppineuloja. Nuppineulatkin kuluvat, vääntymisestä puhumattakaan. - Teräviä hakaneuloja. Hakaneuloja tarvitaan tilkkuilussa eikä niitä voi olla liikaa. Ainakin itselläni hakaneuloja on hiukan liian vähän, ja osa niistäkin on hiukan liian paksuja ja tylsiä. Pelottaa aina joutuessani turvautumaan huonoimpiin niistä, että kangas jotenkin kärsii. - Kankaita. Menisin liikkeeseen, jossa myydään paljon erilaisia puuvillakankaita ja valitsisin esimerkiksi viisi erilaista mielestäni hirveän rumaa kangasta. Tarkoituksella. Tai viisi sellaista, jotka eivät lainkaan sovi yhteen. Jos haluaisin brassailla värisilmälläni, valitsisin tietysti varman: viisi täydellisesti toisiaan tehostavaa kangasta. Vaikka 50 cm jokaista. - Tikkauslankaa. Ostaisin kaksi rullaa samaa väriä, mitä tahansa. Ja koska tietäisin, että harrastan erityisesti laukkujen ompelemista, katsastaisin vielä: - Nappeja. Valit