tilkkuriveistä tilkkublokkeja.

Viime vuonna Amity-tilkkupeittoa ommellessani huomasin tykkääväni eniten blokkeihin tarvittavien tilkkusilppurivien rakentamisesta. Koska tilkkupinta rakentuu isoista neliöistä, rivien rakentelu oli nopeasti suoritettu. Mietin, voisiko vastaavia rivejä käyttää myös jossain muussa blokissa ja keksinkin nopeasti tavan.

Leikkasin reilut 4 tuumaa kertaa 5 tuumaa paloja suunnilleen yksivärisistä kankaista, halkaisin palat pitkittäin satunnaisesta kohdasta satunnaisen vinolla viillolla ja sovittelin silppurivit väleihin. Silitin ja tasoitin viiden tuuman neliöiksi.

Silppurivejä syntyi helposti! Tähtäsin vähän reilun kahden tuuman levyisiin ja noin 5-6 tuuman pituisiin. Kaikki kankaat ja palat kävivät tarkoituksiin. Jos tilkku sattui olemaan liian kapea, laskin sen syrjään ja odotin, että sille löytyy sopivan värinen pari. Ompelin ne yhteen ja käytin sen jälkeen silppuriveissä.

Rivien ompelemisessa kaksi asiaa oli hauskinta. Ensiksi, pääsin sovittelemaan kankaita toisiinsa. Jotkut yllättävätkin sopivat yhtäkkiä keskenään! Esimerkiksi alemman rivin toinen vasemmalta, sen yläreunan sinertävä kukka sai rivin ruskeat kankaat näyttämään paljon paremmilta.

Toiseksi, vastaommeltu silppurivi näyttää epämääräiseltä eikä sitä millään saa asettumaan tasaisesti pöydälle. Mutta haa, silittämisen ja tasoittamisen jälkeen rivit ovat täydellisen litteitä. Epämääräisyydestä jämpteiksi – motivoiva muodonmuutos!

Mainitsin aiemmin, että tavoitteena oli ommella silppurivit suunnilleen yksiväristen kankaiden koristeeksi. Yksivärisiä kankaita ei varastoistani löytynyt juuri ollenkaan, joten tyydyin valitsemaan taustapaloihin ”vähiten kuviollisia”. Tästäkin säännöstä poikkesin välillä.

Aivan liian pian minulla oli koossa tarvittava määrä blokkeja ja minun piti päättää, miten järjestelisin ne pinnaksi!

Sommitteluseinä vaikutti hyvältä ajatukselta, mutta tunnistin myös, etteivät palat mahtuisi seinälle kerralla – eivät edes rivi kerrallaan.

Minulle ehdotettiin sellaistakin, että asettelisin neliöt kärjelleen ja vaihtelisin silppuraitojen suuntia. Kokeilin sommitelmaa nopeasti, yksivärisimmillä löytämilläni blokeilla.

Kuten Kani sanoo klassisessa Nalle Puh -elokuvassa somistaessaan koloon juuttuneen Puhin takapäätä: ”Ei se oikein miellytä minua”.

Kokeilin myös vaihtaa joka toisen palan väriä/tummuusastetta.

Vielä kummallisempi ilmiasu.

Asettelin sitten blokkeja ihan vain vierekkäin.

Näytti aika kivalta. Entä näyttäisivätkö tummat blokit hyviltä?

Kyllä! Näissä oli vielä parempi tunnelma. Mutta edelleen, miten saisin blokit parhaiten järjestykseen? Aivan vaaleita tai aivan tummia oli vain muutamia. Loput blokit olivat tummuudeltaan jotain siltä väliltä.

Lopulta päätin lajitella blokit vaaleisiin, aika vaaleisiin, keskivärisiin, vähän tummempiin ja tummiin. Sommittelua varten järjestin eri tummuusasteen blokit vielä sisäiseen tummuusjärjestykseen – koska suunnilleen keskivärisiä blokkeja oli totisesti paljon. 

On totisesti vaikea erivärisiä blokkeja katsomalla päätellä, mikä niistä on tummin. Toiminkin niin, että otin kuvan blokeista, säädin sen mustavalkoiseksi ja kuvan avulla sitten järjestelin blokit.

Otin kuvia moneen otteeseen, sillä mustavalkokuvasta oli sitä vähemmän apua, mitä enemmän blokit olivat vaihtaneet paikkaa.

Lopulta järjestelin blokit vähän kerrallaan pinnaksi, jonka keskellä kulkee vaaleampi pystyraita ja joka tummenee selvästi sivuja ja alareunaa kohti. Olin laskenut blokit ja piirtänyt itselleni kaavion, jonka mukaan latelin blokit. Alas ja keskelle tummimpia, ylöspäin vaaleampia.

Kuvassa alimmat rivit.

Muutama rivi lisää:

Ja edelleen lisää:

Sain tilkkupinnan nopeasti valmiiksi! Hitain osuus oli saumojen silittäminen.

Pari päivää pinnan valmistumisen jälkeen pääsin kuvaamaan sen melko valoisalla. Haastavaa oli kuitenkin, että kolattujen polkujen lisäksi pihassa oli hyvin korkea umpihanki. Pintaa ei voinut asetella kuin polulta. Niinpä osa pinnasta jäi laskoksille.

Tästä näette lumikerroksen paksuuden noin suunnilleen.

Vielä saapui valoisampi, siis aurinkoinen päivä, ja Mies suostui tulemaan mukaan tilkkupintaa pitelemään. Sain siitä aika kivan kuvan!

Tilkkupinnan valmistuttua mietin päivän, pari, millaisesta työstä saattaisin seuraavaksi tykätä ja hei, keksinkin seuraavan projektin itselleni. Blokkeja on valmiina jo melkein 20 kappaletta! Niistä kertoilen myöhemmin lisää.