tilkkupussukkaa tulossa.

Kitara-aiheinen tilkkutyö pitäisi saattaa valmiiksi asti, jotta sen voisi ripustaa seinälle (ja jotta se olisi valmis), mutta ei jaksa.

Sen sijaan tein viikonloppuna jouluaiheisia lasinalusia ja Soilen kanssa Tilkkupajan ompeluseurassamme tekemieni kahden tilkkupinnan kaveriksi tällä viikolla neljä muuta pintaa.

Ensimmäiseen pintaan valitsin inspiraatiokankaaksi viininpunasävyisen tilkun. Löysin myös 80-lukumaisen kankaanpalan ja pöydälleni kertyneestä kasasta vielä farkkutilkun.

Muut kankaat tähän settiin löytyivät jäännöspalalaatikosta.

Toiseen pintaan valitsin ensin kaksi ruskeaa tilkkua, jotka puolitin vinolla leikkausviivalla ja ompelin yhteen (pinnan tummimman ruskean vieressä olevat kuviotilkut). Tasoitin kummallisen muotoiseksi jääneet palat tummanruskealla palalla (jäänyt pöydälle kitaratyöstä) ja lähdin sitten kasvattamaan pintaa lasinalusia varten leikkaamallani kullanhohtoisella kaitaleella.

Loput kankaat otin esiin jäännöspalalaatikosta ihan vain fiiliksellä.

Nyt teen sen verran liukuhihnamaista työtä, että leikkaan näille välikankaat ja vanut kaikille kerralla, tikkaan pinnat kerralla ja ompelen ne ehkä kokoonkin kerralla. Olisihan kiva, jos tulisi yhdellä kertaa valmiiksi kolme pussukkaa.

Uusimmat kankaat odottavat valmiina pinossa:

Kissalla on tapana maata kädet pitkällä, jolloin se näyttää ihan lelukissalta. Tyyny on varmaan sille mieleinen.

Tyyny ja tilkkupeitto eivät aivan hirvittävän hyvin soinnu keskenään, mutta yleensä ne sijaitsevatkin eri puolilla sohvaa.

Kohta koittaa joulukuu

Marraskuussakaan en saanut valmiiksi mitään kauan sitten aloittamaani työtä "Jotain valmiiksi joka kuukausi" –hössötyksen hengessä. Olen aivan epäonnistunut tavoitteissa näin loppuvuonna. Alkuvuonna pärjäsin kyllä hyvin, ja noin muuten olen saanut aika paljon valmista aikaan. En siis valita – eikä minulla hirvittäviä keskeneräiskasoja ollutkaan.