valmis vetoketjulaukku tilkuista.

Nyt sain valmiiksi oikeaoppisen ”Jotain valmiiksi joka kuukausi” –hössötysjutun (Maikin tilkut –blogissa aloitetun hössötyksen)! Elokuun valmis!

Käytin kaaauan aikaa sitten tekemäni musta-valkosävyiset tilkkurivit laukkuun, joka valmistui vihdoinkin eilen. Valmis Piruetti-tilkkulaukku edestä:

Samainen vetoketjulaukku ”takaa”:

Ehkä ihmetyttää, miksi laukulla on tällainen pyöreämuotoinen nimi, vaikka se rakentuu ryhdikkäistä suorakaiteista ja kaitaleista. No, laukun vuorikankaassa tanssahtelee ballerinoja, ja tilkkupinnan konetikkaukset muistuttavat myös piruetti- tai tanssikuvioita, jos oikein venyttää mielikuvitusta.

Vuorikankaasta saattaa saada jonkunlaisen käsityksen tuosta kuvasta. Tässä kuvassa taas näkyy, miten tällä kertaa rakensin vetoketjulipareen tilkuista:

Ei pöllömmän näköinen! Eikä ollut yhtään sen vaikeampi saada vetoketjua kiinnitetyksi lipareeseen suorassa, eli voin koota lipareen osista toistekin.

Tässä näkyy taas se kauan sitten koottu tilkkukaistale:

Tällä puolella laukkua kaiken alkuna ja juurena ollut tilkkukaistale osui paremminkin pohjan puolelle.

Vielä yksi kuva:

Tässä sivunäkymä, ja vetoketjun päähän ompelemani pieni lätyskä näkyy aika hyvin myös. Samoin tässä näkyy sankakangas, johon lopulta päädyin. Halusin sankakankaaksi mieluiten jotain laukussa käyttämääni kangasta, mutta aika moni niistä vaikutti turhan ohuelta. Valitsemani kangas on 1980-luvun varastoistani.

Seuraa lyhyt valitus (jonka voi halutessaan jättää huomiotta) 

Oletteko huomanneet, että puuvillat olisivat ohenneet noin yleisesti? Tietysti kalliit erikoispuuvillakankaa edelleen ihan jäpäköitä, mutta jotkut tavallisista ei-nimekkäistä ovat yllättävän ohuita. Valmis-t-paidoista nyt puhumattakaan! Mistään ei enää tahdo löytää kunnollista, ryhdikästä puuvilla-t-paitaa, vaan kaikki ovat ihmeellisiä ohuita liuruja.