Tekstit

vaikka mitä väriä.

Kuva
Punaisten ja sinisten economy-blokkien jälkeen tartuin vihreisiin tilkkuihini, jotka olin seitsemänpäiväisessä projektissa koonnut yhteen laatikkoon. Tottahan minulla on vihreitä tilkkuja muuallakin, sillä kaapista löytyy jäännöspalasäilytin jos toinenkin, mutta laatikko on ainoa järjestelty paikka. Sieltä oli hyvä selailla esiin riittävän isot tilkut, joista leikata keskineliöitä ja/tai reunaan tulevia kolmioita (jotka ensimmäisessä leikkuuvaiheessa ovat neliöitä nekin). Ensimmäiset blokit olivat yllättävän sinisävyisiä ollakseen vihreistä tilkuista ommeltuja. Seuraava valmistuserä oli aidomman vihreä. Viimeinen vihreä erä: Punaiset, vihreät ja siniset blokkini ryhmäkuvassa: Vihreiden economy-blokkien sivutuotteena syntyi jokusia aika pieniä tilkkuja, joista kokosin kaksi aika kivaa tilkkupintaa. Nämä odottavat päätymistä tilkkupussukoiksi: Seuraavaksi otin esiin keltaiset tilkut ja leikkasin muutaman blokin verran neliöitä. Ja mitä sitten tein? Jostain sy

uusi ruksi bingolappuun!

Kuva
Ompelin Kissalandian eli uusimman tilkkupussukkateokseni enimmäkseen sinapinkeltaisen sävyisistä tilkuista. Sinapinkeltainen on mielestäni jokseenkin turha väri käytettäväksi suunnilleen missään, paitsi sinapissa. Olin jostain syystä nyrjähtänyt kirjoittamaan tilkkutyöbingooni yhdeksi ruuduksi ”Ompele jotain sinapinkeltaisesta” ja katson ehdon täyttyneen. Bingolapussani on nyt jo seitsemän rastia ja yksi minibingo, jota juhlistin kahvikupillisella. Kahvipakettivoitto uupuu vielä. Saisin vaakarivin täyteen ompelemalla vaatekappaleen, mutta ei huvita! Loputkin ruudut tuntuvat tänään mahdottomilta saavuttaa, paitsi Make Modern -lehden ohjeen/idean toteuttaminen, joka on meneillään. Tai siis en tietenkään saavuta sitä tänään! Mutta jonain päivänä kyllä, kun economy-blokkeja on tarpeeksi monta. Järvenpään Tilkkurataan liittynyt tavoite on mahdoton, eikä jonkun kanssa yhdessä ompeleminenkaan tunnu todennäköiseltä – no, ehkä ihan loppuvuonna sitten. Tilkkuaiheisen kirjan arvos

uusi pussukka!

Kuva
Ompelin sinisistä tilkuista pienen vetoketjupussukan, jolle annoin nimen Muu-au. Tällä puolella asustelee se ”muu”: Ja toiselta puolelta löytyy elikko, joka sanoisi ”miau”: Käyttelin Muu-au-pussukkaan tosiaan sinisiä tilkkuja, jotka jäivät yli sinisistä economy-blokeista tai jotka eivät ylipäätään riittäneet blokkipaloiksi. Tilkkupintoja kootessani etu- ja takakappale eivät olleet saman kokoisia tai muotoisia. Jouduin täydentämään paloja suunnasta jos toisestakin. Kuvasta näkee myös, etten malttanut pitäytyä pelkissä sinisävyisissä kankaissa. Oranssi-pinkki-vihreä pala tempautui mukaan melkein omin voimin. Sitten piti keksiä, miten tikkaisin. Kaaritikkauksia on niin helppo surauttaa, että minulla on aina suuri houkutus valita juuri se kuvio. Nytkin valitsin: Vuorikappaleessa on Kangasvuokko-tilkkupeiton pintaa ommellessani poistamiani vaaleita välineliöitä. Huomasin nimittäin kesken ompelemisen, että pinnasta oli tulossa jotenkin blaah. Diagnosoin tuntem

tilkkutyömoka, jota ei aina kannata korjata.

Kuva
Tekevälle sattuu! Olen usein päässyt jakamaan kokemuksia, jotka eivät ole olleet maailman onnistuneimpia. Esimerkiksi pussukoita ommellessani olen pystynyt kautta aikain tekemään ainakin 15 eri mokaa. Yksi luettelemistani mokista oli numero 14 eli ”Tilkkupinnan nurjuusvirhe,” ja mainitsinkin, ettei sitä suinkaan aina tarvitse tai edes kannata korjata. Avaan tätä hieman lisää, koska käsillä sattuu olemaan pari tuoretta esimerkkiä. Olen ompelemassa tilkkupussukkaa itselleni oudosta väristä eli sinapinkeltaisesta. Olin leikannut kivasta kissakankaasta kolme palaa ja kehystänyt ne kaikki, kun huomasin, ettei pussukkapintoihin kauniisti sopisi kuin yksi tuollainen katseenvangitsija kummallekin puolelle. Päätin siis tehdä ylimääräisestä palasta sisätaskun pussukkaan. Jatkoin palaa vähän, jotta taskusta tulisi luontevamman muotoinen. Löysin myös pussukkaan sopivaa vuorikangasta, jota oli sopiva pala myös taskun vuoriksi. Vuoritettu tasku poseeraa tässä vuorikangaspalan kanssa: Ai

sinapinkeltaista.

Kuva
Etenen väriteemalla ja loikkaan uusille alueille. Esitin tammikuussa käynnistämässäni tilkkutyöbingossa itselleni haasteen ommella jotain inhokkiväristäni sinapinkeltaisesta, ja nyt minulla on näytettävää. Ostin kivaa kissapostimerkkikangasta Suomen Kädentaidot -messuilta viime marraskuussa. Samasta tapahtumasta ostin myös valmiiksi kootun kangasnipun, jossa oli mukana sinapinkeltainenkin pala. Minulle oli siunaantunut samaa sävyä toinenkin pala, aiemmassa nippuostoksessa. Tammikuussa puolestani ostin kivaa lehdykkäkangasta, joka sekin sopi kellanruskeisiin väreihin. Vielä löytyi varastosta sopivaa kellanruskeaa kangasta, joka oli upeassa voittopaketissani, kun vuonna 2013 sijoituin kakkoseksi Tilkkuyhdistyksen kilpailussa. (Palkintojenjako oli kevään 2014 tilkkupäivillä Imatralla. ) Kuuntelin omaa vinkkiäni, jonka esitin Facebook Live -luennollani ja valitsin sinapinkeltaisen mukaan vastaväriä – tässä tapauksessa siis violettia. Olin päättänyt koota tilkkupinnan tavallis

sinistä ja punaista.

Kuva
Maalari ei täällä maalaa taloa, vaan tilkkuilija ompelee economy-blokkeja, sinistä ja punaista. Ympäröin keskineliön joko tumman- tai vaaleanharmailla kolmioilla, jolloin näyttää, kuin neliö olisi toisen neliön sisässä. Ympärille tulee vielä keskineliökankaasta tai vastaavasta kuviokankaasta kolmiot. Järjestelin osan jäännöspaloistani seitsemän päivän projektissa väreittäin. Olen nyt leikannut keskineliöitä noista järjestelemistäni paloista, ja osaan olen pystynyt leikkaamaan niistä myös uloimman kerroksen palat. Ellen ole löytänyt keskineliön kanssa samaa kangasta tai jos sitä ei ole ollut tarpeeksi, olen käyttänyt saman väristä ja tummuista kangasta. Vietin ensin monta päivää punasävyisten kankaiden parissa. Sitten siirryin tarkastelemaan sinisiä tilkkujani. Keskineliöitä on joutuisa leikata, vaikken edes omista automaattista Accuquilt-leikkuria. Luulen myös, että minusta on hauskempaa edetä vähän kerrallaan. Olen tainnut leikata kaikki tarvittavat palat kerralla vain

Synttärit!

Kuva
Myöhästyneet onnittelut Tanskan kuningattarelle, joka täytti pari päivää sitten 80 vuotta! Samana päivänä valmistui viimeisin tilkkupussukkani, joka sai tapauksen kunniaksi nimen Synttärit. Synttärit-tilkkupussukka on kooltaan seuraavanlainen: Leveys ylhäältä noin 22,5 cm  Korkeus noin 15,5 cm  Pohjan leveys noin 6 cm.  Toteutin jälleen maanmainiota Noodleheadin ohjetta Open Wide Zippered Pouch, joten Synttärit-pussukkani on Avoin-mallistoa. Näin ammolleen se avautuu: Vaikka pussukan sisäosissa vallitsee tuossa kuvassa pimeys, tästä kuvasta näkee selvästi, että vuorissa piileksii kiva yllätyskuvio: Toinen puoli Synttärit-tilkkupussukasta on vaaleampi: Toteutin pintaan taas kivan kaarikuvion, johon sain idean @alborve -tilkkuharrastajalta Instagramistä. Kaarikuvio syntyy spiraaliakin helpommin! Piirrän vain isohkolla pyöreällä tavaralla (käytän isointa neulatyynyäni, jossa on puinen, pyöreä pohja) kaaren ensin yhteen suuntaan ja sitten toiseen. Jatkan kaa