ompelukoneestani.
Heidi kyseli kommentissaan kokemuksiani uudesta Husqvarna Viking Sapphire 960q –ompelukoneestani.
Hänen linkittämänsä käyttäjäarvion kommenteissa yksi käyttäjä valittaa koneen tekevän yhden vinon tikin ompeleen päähän, jos on valinnut automaattisen langanpäättely- (tai langankatkaisu-)toiminnon.
En ole juuri käytellyt automaattista langanpäättelyä enkä -katkaisua, koska tilkkutöissä en niitä kaipaa. Suurimman osan ajasta ommelta ei tarvitse päätellä ja silloin kun teen tikkauksia, päättelen langanpäät mieluiten käsin. Jos ompelisin vaatteita, saattaisin käyttää automatiikkaa.
Kokeilin kuitenkin ompeleiden päättelyä koneellani, ja vähän ihmettelen kommentoijan hyperherkkyyttä. Millaistakohan millimetrin sadasosan tarkkuutta hän haluaa ompeluksiinsa?
Ylempänä olevassa kuvassa näkyvät ompeleiden automaattiset päättelyjäljet. Piston pituus oli ylipitkä, 3.5mm (koska olin juuri tikkaamassa pussukkapintaa). Kokeilin päättelyä siis kerran, ja minusta näyttää, ettei se aiheuta ompeleen sivuaskelta, mutta automaattinen langankatkaisu kenties aiheuttaa. Kokoluokan näkee ylempää kuvasta.
Heidi sanoo koneen tuntuvan hepulimmalta kuin vuoden 1979 Singer-kone. Tuo on varmaan totta! 1970-luvun koneet taisivat vielä olla enimmäkseen metallia kun taas nykykoneissa on paljon muoviosia. Eivät koneet silti tuntuisi käsiin hajoavan. Ostin edellisen Husqvarnani 1990-luvulla, ehkä vuonna 1995 ja ompelin sillä (paljon) viime vuoden loppuun asti ilman konerikkoja. Se on edelleen täydessä ompelukunnossa (tosin huollattaisin sen, jos vain saisin aikaiseksi). En tiedä, pitäisikö koneen olla tuota kestävämpi!
Uusi ompelukoneeni on ihana! Se tekee kaunista tikkiä (esimerkiksi tässä postauksessa näet, miten tasapainoisen tikkauksen se ompeli tilkkupussukkaani) ja siinä on miellyttävä käyntiääni. Arvostan q-mallin pidempää ompelualuetta. Pidän siitä, että pysähtyessäni neula ala-asennossa kone nostaa paininjalkaa vähän. Ensin vierastin ratkaisua, mutta nyt olen huomannut sen toimivan mainiosti.
Kone valaisee paljon entistä paremmin, ja sekin on todella hyvä ja minulle mieluinen juttu!
Sain koneen mukana 11 tai 12 erilaista paininjalkaa. Valikoima on hyvä enkä kaipaa lisää, koska ompelen niin yksinkertaisia juttuja. Eniten käytän tavallista, tilkkutyö- ja vetoketjupaininjalkaa.
Erikoistikkejä en ole juuri kokeillut ommella – ei ole ollut aikaa, eikä mielikuvitukseni vielä taivu keksimään, mihin niitä käyttäisin – en myöskään vapaata konetikkausta. Kun sen aika tulee, kerron kokemuksistani. Olen ommellut vain omilla koneillani, joten en pysty vertailemaan tätä muihin (paitsi aiempaan 1990-luvun koneeseeni, joka oli siis samaa merkkiä). Voin vain sanoa itse olevani valintaani erittäin tyytyväinen!
Hänen linkittämänsä käyttäjäarvion kommenteissa yksi käyttäjä valittaa koneen tekevän yhden vinon tikin ompeleen päähän, jos on valinnut automaattisen langanpäättely- (tai langankatkaisu-)toiminnon.
En ole juuri käytellyt automaattista langanpäättelyä enkä -katkaisua, koska tilkkutöissä en niitä kaipaa. Suurimman osan ajasta ommelta ei tarvitse päätellä ja silloin kun teen tikkauksia, päättelen langanpäät mieluiten käsin. Jos ompelisin vaatteita, saattaisin käyttää automatiikkaa.
Kokeilin kuitenkin ompeleiden päättelyä koneellani, ja vähän ihmettelen kommentoijan hyperherkkyyttä. Millaistakohan millimetrin sadasosan tarkkuutta hän haluaa ompeluksiinsa?
Ylempänä olevassa kuvassa näkyvät ompeleiden automaattiset päättelyjäljet. Piston pituus oli ylipitkä, 3.5mm (koska olin juuri tikkaamassa pussukkapintaa). Kokeilin päättelyä siis kerran, ja minusta näyttää, ettei se aiheuta ompeleen sivuaskelta, mutta automaattinen langankatkaisu kenties aiheuttaa. Kokoluokan näkee ylempää kuvasta.
Heidi sanoo koneen tuntuvan hepulimmalta kuin vuoden 1979 Singer-kone. Tuo on varmaan totta! 1970-luvun koneet taisivat vielä olla enimmäkseen metallia kun taas nykykoneissa on paljon muoviosia. Eivät koneet silti tuntuisi käsiin hajoavan. Ostin edellisen Husqvarnani 1990-luvulla, ehkä vuonna 1995 ja ompelin sillä (paljon) viime vuoden loppuun asti ilman konerikkoja. Se on edelleen täydessä ompelukunnossa (tosin huollattaisin sen, jos vain saisin aikaiseksi). En tiedä, pitäisikö koneen olla tuota kestävämpi!
Mielipiteeni koneesta
Uusi ompelukoneeni on ihana! Se tekee kaunista tikkiä (esimerkiksi tässä postauksessa näet, miten tasapainoisen tikkauksen se ompeli tilkkupussukkaani) ja siinä on miellyttävä käyntiääni. Arvostan q-mallin pidempää ompelualuetta. Pidän siitä, että pysähtyessäni neula ala-asennossa kone nostaa paininjalkaa vähän. Ensin vierastin ratkaisua, mutta nyt olen huomannut sen toimivan mainiosti.
Kone valaisee paljon entistä paremmin, ja sekin on todella hyvä ja minulle mieluinen juttu!
Sain koneen mukana 11 tai 12 erilaista paininjalkaa. Valikoima on hyvä enkä kaipaa lisää, koska ompelen niin yksinkertaisia juttuja. Eniten käytän tavallista, tilkkutyö- ja vetoketjupaininjalkaa.
Erikoistikkejä en ole juuri kokeillut ommella – ei ole ollut aikaa, eikä mielikuvitukseni vielä taivu keksimään, mihin niitä käyttäisin – en myöskään vapaata konetikkausta. Kun sen aika tulee, kerron kokemuksistani. Olen ommellut vain omilla koneillani, joten en pysty vertailemaan tätä muihin (paitsi aiempaan 1990-luvun koneeseeni, joka oli siis samaa merkkiä). Voin vain sanoa itse olevani valintaani erittäin tyytyväinen!
Kommentit
Husqvarnan muinaisjäännös koneita on edelleen mökki ja kerhokäytössä kaksi kappaleetta.
( kirjontakoneena minulla on myös huskyn rubyde luxe)