Tilkunviilaaja

Kirjoitin muutama vuosi sitten blogiini tikkauskuvioista: esittelin kolme tapaa tikata tilkkupinta. Siitä on tullut suosituin kirjoitukseni, ilmeisesti koska sitä on tehokkaasti jaettu Pinterestissä. Nyt kokeilen, päihittäisivätkö 21 tapaa tuon kirjoitukseni! Pari lisäajatusta ennen kuin siirryn tikkauskuvioihin. 1. Jos tikkaat pussukkaan tai kassiin tarkoitettua tilkkupintaa ja olet ompelemassa kantoratkaisuusi vuorin, sinun ei ole pakko käyttää kolmea kerrosta. Voit asetella tilkkupinnan vanupalan päälle ja tikata sen. Vanupuoli jää piiloon, kun ompelet vuorin. Miksi sitten tekisit näin? Tilkkupinnan tikkaamisessa vaikeinta on pitää kaikki kerrokset suorina. Kun jätät kolmannen kerroksen pois, sinun ei tarvitse huolehtia siitä, että se kerros jäisi ryppyyn tai pussittamaan. 2. Voit koota tilkkupinnan suoraan vanun päälle sitä mukaa tikkaamalla (quilt as you go -tapaan). Sen jälkeen voit halutessasi vielä juoksuttaa tikkauskuvioita pintaan. Kannattaa kokeilla! Sillä tavoin tikatusta

Oletko epävarma väreistä? Ahdistavatko värivalinnat – paitsi ne samat valinnat, jotka olet tehnyt jo 15 kertaa? Haluaisitko olla rohkeampi värienkäyttäjä? Kokeile Tilkunviilaajan kuutta tositilanteissa koeteltua vinkkiä väriahdistuksen karkottamiseen. Vinkki numero 1. Valitse vain yksi väri. Valitse ensin vain yksi väri. Se voi olla lempivärisi – aina varma valinta – tai joku muu, tuttu ja turvallinen väri. Ota sen kaverikankaaksi yksi tai kaksi neutraalin väristä eli ”ei minkään erityisen väristä” kangasta. Mustaa, harmaata, vaaleaa, epämääräistä ruskeaa tai jopa sopivan tummansinistä. Voit valita rajattoman määrän erilaisia, valitsemasi värisiä kankaita. Eri tummuusasteisia yksivärisiä tai sitten kuviollisia, joissa kaikissa valitsemasi väri on hallitsevin. Esimerkiksi ”Piiri pieni pyörii” -tilkkupeittoni blokeissa on vain punaista ja valkoista. Punaiset ovat eri tummuusasteita, ja niiden sävy vaihtelee punaisesta pinkkiin, oranssiin ja viininpunaiseen. Voit toki käyttää työhösi my

Vinoviiva-tilkkublokkeja on syntynyt lisää. Olen valinnut värejä melkein satunnaisesti, joten odotan mielenkiinnolla, millainen lopputulos on. Vain blokkien vinoviivaosuus on aina punainen tai punertava. Yllätyin, miten vaikea minun oli sovittaa Tula Pinkin hempeän punaista, lintukuvioista kangasta toiseen kankaaseen. Joko toinen kangas tai hempeä punainen rupesivat näyttämään tympeiltä. Tavoitteenani on ommella 154 blokkia ja minulla on koossa jo yli 100. Sommittelusta voi tulla haastavaa, sillä punaisten kaitaleiden lisäksi tilkkupinnassa on vaikka mitä värejä. Suhtaudun silti luottavaisesti tähänkin projektiin.  En suunnittele tilkkupintoja etukäteen, vaan ompelen blokkeja, joihin valitsen kankaat jollain periaatteella. Saatan sopia itseni kanssa, etten käytä ruskeaa, mutta kaikkia muita värejä kyllä. Tai sovin, että käytän vain kahta väriä ja neutraalia. Valitsen kankaat muutamaan blokkiin kerrallaan. Kun blokit ovat valmiit, kiinnitän huomiota onnistuneimpiin – siis silmääni mi

Esittelen tämän yllättävän vaalealta vaikuttavan, violetti-vihreistä blokeista kokoamani tilkkupinnan uudelleen. Olette nähneet sen epämääräisesti kuistimme sohvalle heiteltynä, mutta ette tasaiseksi levitettynä. Tosin eihän tämä tasainen ole nytkään, sillä asettelin sen meidän pitkäksi venähtäneelle nurmikollemme. Melkein kaikki valmistamani blokit olivat syvän värisiä tai ainakin keskivärisiä, mutta valkoiset välikaitaleet sammuttivat blokkien hehkun. Mielenkiintoinen efekti! Edellisessä kirjoituksessa esittelemäni tilkkupinnan valmistuttua olin taas tyhjän päällä. Onneksi minulla on vielä toistaiseksi aina käsillä välityö, eli ompelen pieniä neljän neliön blokkeja: Tällä kertaa käytössäni oli uusia, vihreitä ja violetteja neliöitä. Minkähän takia? Hmmm… Onneksi sentään löysin uuden, inspiroivan projektin! Olin taas nähnyt jossain Internetin ja sosiaalisen median syövereissä kuvan tilkkutyöstä, joka innosti kehittämään oman blokkimallin. Pähkäilin mitat itse ja päätin periaatteeks