7 hyvää syytä, miksi tilkkuilijan pitäisi miettiä kontrastia

Kontrasti sanana merkitsee vastakohtaa tai jyrkkää erilaisuutta ja myös televisiokuvan tai muun kuvan sävykkyyttä. Käytännössä siis sitä, miten yksi värillinen alue erottuu toisesta värialueesta.

Jokaisen tilkkuilijan pitäisi ymmärtää ja hallita kontrasti niin blokeissa kuin tilkkutöissäkin, sillä tilkkupinnan kuviot, muodot ja rytmi tulevat parhaiten näkyviksi kontrastin avulla.

Miksi siis kontrasti on niin tärkeää juuri tilkkuilijalle?

1 Ilman kontrastia yksi eri erotu toisesta. 

Mieti vaikka, että kirjoittaisit vaaleimmalla punaisella valkoiselle paperille. Kun etäännyt paperista, kirjoitus häviää näkyvistä. Tai jos kirjoitat oikein tummalle taustalle melkein yhtä tummanvihreällä kynällä. Ei erotu teksti, ei.

Tämän ensimmäisen syyn kohdalla kannattaa olla oikein varuillaan. Kontrasti saattaa nimittäin näyttää riittävältä, kun blokkia katsoo läheltä – eli kun sitä sommittelee ja ompelee – ja kontrastittomuus paljastuu vasta kauempaa katsottaessa. Minulle kävi näin, kun ompelin Arvoitus-tilkkupeiton.

Kauempaa katsottuna blokkien kuviointi ei enää erotukaan. 

2 Jos taas käytät liikaa kontrastia, työstäsi voi tulla levottomampi kuin aioit.

Jos jokainen tilkku on eri tavalla erilainen kuin viereiset, pinta voi näyttää räikeältä ja häiritsevältä, mikä sekään ei aina ole tarkoituksesi. Spektroliitti-tilkkupeitossani ei ehkä ole liikaa kontrastia, mutta siitä tuli aiottua levottomampi. Vaikka sen kuviointi erottuu melko kivasti kuvassa, silmällä katsottuna se näyttää vähän sekavalta. Mutta hei: kaikki tilkkupeitot eivät voi onnistua parhaiten!

3 Silmä ei löydä kiinnekohtaa. 

Kun kontrastia on liian vähän, katse ei löydä mitään, mihin kiinnittyä. Samoin käy, jos kontrastia on yhtä paljon joka puolella. Katse vain harhailee. Tilkkupinta ei todennäköisesti ole mielenkiintoinen, vaan katsoja kiiruhtaa seuraavan työn ääreen. 

4 Toisaalta, kontrastia taitavasti käyttämällä voit saada katsojan kiinnostumaan työstäsi heti ensisilmäyksellä! 

Arvelen, että uusi Otava-tilkkupeitto on ollut niin pidetty juuri siksi, että siinä on tavallista räväkämpi kontrasti. Karhuntassublokit näyttävät virkistävän erilaisilta, kun niillä on vaalean taustan sijaan tummanpuhuva tausta.

5 Kontrastin avulla pystyt nostamaan tilkkupinnasta tärkeimmät kohdat esiin. 

Kohdat, jotka haluat katsojan näkevän ja huomaavan. 

6 Tilkkupinnan värierot eivät riitä rytmittämään väritystä.

Ihmissilmä on rakennettu näkemään tummuus- ja vaaleuserot ennen värieroja. Vaikka pyrkisit rytmikkyyteen esimerkiksi punaisen ja sinisen vaihtelulla, silmä ei tahdo erottaa rytmiä, jos punaisesi ja sinisesi ovat yhtä tummia tai yhtä kirkkaita.

En itse ymmärtänyt tätä pitkään aikaan, vaan luulin värierojen riittävän. Petyin muutamaan tilkkupintaan, mutta en keksinyt, mikä minua niissä häiritsi. Lankesin erityisesti siihen harhaan, että keltainen olisi aina se vaalein väri.

Kuvassa ympyröitynä näkyvät kaksi keltaista tilkkua ovat jokseenkin yhtä tummia kuin niiden välissä oleva, yksivärinen sininen. Keltainen EI siinä ole sinistä vaaleampi!

7 Kontrastin puute voi saada työsi näyttämään samealta.

Jos kaikki tilkkutyösi kankaat ovat samaa tummuusastetta ja niiden kuviotkin ovat vielä suunnilleen saman kokoiset, lopputulos voi olla lässähdys. Olet ehkä valinnut mukaan kauniit, värikkäät kankaat, mutta ilman kontrastia tilkkupinnan yleisilme on todennäköisesti samea.

Sinun kannattaa pohtia kontrastia, jos olet epämääräisen tyytymätön blokkiisi, sommitelmaasi tai tilkkupintaasi. Saatat pitää sitä esimerkiksi oudon valjuna tai yllättävän räikeänä. Ehkä blokin kuvio ei erotu. Tai sommitelmasi tai tilkkupintasi on jotenkin epätasapainossa.

Muista silti, että sinä olet oma kohdeyleisösi. Jos kontrastiton ja tasainen tai äärikontrastoiva ja räväkkä tilkkupinta oli tavoitteesi, sinun ei tietenkään kannata korjata mitään.

Totesinhan vuoden 2021 joulukalenteriluukussa 24 seuraavasti:

"Koska värien näkeminen on henkilökohtainen kokemus, jokainen meistä voi olla varma vain siitä, miten itse näkee tilkkutyönsä värit. Käytännössä ainoa mittapuu kauneudelle on oma silmä."