laukkukirjan plussat ja miinukset.
Pistäydyin viime viikolla kirjakaupassa ja selailin käsityökirjaosastolta esiin suomalaisen Vielä yksi laukku! –kirjan, ja olen nyt tutustunut siihen sen verran, että voin antaa siitä arvioni.
Kannessa komeilee laukku, joka muistuttaa itse kehittämääni PC-laukkumallia. (Tein niitä monta, mutta sitten kadotin hyvän kaavani enkä ole sen koommin ommellut yhtäkään samalla mallilla, vaikka minulla olisi vanerisia pohjakappaleitakin valmiina.)
Kirja on suomalaisen Riitta Malinen-Tyynelän kynästä, sillä on suomalainen kustantaja ja se on vielä painettukin Suomessa. Päätin kannattaa suomalaista luovaa ja muuta työtä ja ostin kirjan.
Takakannessa luvataan yli 30 luovaa ohjetta erilaisten tilanteiden laukuille, kasseille ja kukkaroille. Kirjassa on paljon kuvia ja laukkujen lisäksi siinä vinkataan esimerkiksi koristeruusujen tekoon ja annetaan ideoita, millaisista materiaaleista laukun voikaan tehdä. Siinä mielessä kirja onkin tosi kiva.
Jos olisin ollut kirjan kustannustoimittaja, olisin kiinnittänyt huomiota vielä seuraaviin asioihin:
- Valmiin laukun mitat olisi hyvä olla selvästi näkyvissä. Esimerkiksi kannen oranssi laukku on nimetty ”Viikonloppulaukuksi,” mutta se ei vaikuta kovin isolta. Laukkuun on kyllä kaava, mutta se täytyy suurentaa kaksinkertaiseksi, joten sekään ei auta mielikuvituksetonta minua visualisoimaan, minkä kokoinen laukku valmiina mahtaa olla.
- Kun kyseessä on ohje, seuraavanlaisia mainintoja ei minusta pitäisi olla: ”Suunnittele laukkusi muoto ja koko.” ”Suunnittele valmiin laukun korkeus ja leveys.” ”Mieti kantohihnojen pituus ja leveys valmiina.” (Minun ei tarvinnut kovin monta ohjetta selata, että löysin nämä esimerkit.)
- Valmiin kassin kuvan lisäksi mukana voisi olla pieni kaaviokuva, mistä selviäisi lisämittoja. Esimerkiksi kohdat, joihin kassin sangat kiinnitetään.
- Osa kuvista on niin pieniä/tummasävyisiä, ettei laukkujen koristelusta oikein saa selvää.
Valtavat plussat silti seuraavista asioista:
+ Paljon ideoita!
+ Iloisesti kirjoitettu!
+ Paljon kuvia, jotka on otettu suomalaisissa ympäristöissä!
+ SUOMALAISUUS, joka tässä kirjassa on muuta kuin marimekkoa.
Kirja onkin varmasti onnen omiaan ompelijatyypille, jota sentintarkat ohjeet ahdistavat ja joka haluaa suhtautua ompelemiseen luovasti ja vapautuneesti. (Itse haluaisin aina insinöörimäisen tarkat ohjeet.)
Kannessa komeilee laukku, joka muistuttaa itse kehittämääni PC-laukkumallia. (Tein niitä monta, mutta sitten kadotin hyvän kaavani enkä ole sen koommin ommellut yhtäkään samalla mallilla, vaikka minulla olisi vanerisia pohjakappaleitakin valmiina.)
Kirja on suomalaisen Riitta Malinen-Tyynelän kynästä, sillä on suomalainen kustantaja ja se on vielä painettukin Suomessa. Päätin kannattaa suomalaista luovaa ja muuta työtä ja ostin kirjan.
Takakannessa luvataan yli 30 luovaa ohjetta erilaisten tilanteiden laukuille, kasseille ja kukkaroille. Kirjassa on paljon kuvia ja laukkujen lisäksi siinä vinkataan esimerkiksi koristeruusujen tekoon ja annetaan ideoita, millaisista materiaaleista laukun voikaan tehdä. Siinä mielessä kirja onkin tosi kiva.
Jos olisin ollut kirjan kustannustoimittaja, olisin kiinnittänyt huomiota vielä seuraaviin asioihin:
- Valmiin laukun mitat olisi hyvä olla selvästi näkyvissä. Esimerkiksi kannen oranssi laukku on nimetty ”Viikonloppulaukuksi,” mutta se ei vaikuta kovin isolta. Laukkuun on kyllä kaava, mutta se täytyy suurentaa kaksinkertaiseksi, joten sekään ei auta mielikuvituksetonta minua visualisoimaan, minkä kokoinen laukku valmiina mahtaa olla.
- Kun kyseessä on ohje, seuraavanlaisia mainintoja ei minusta pitäisi olla: ”Suunnittele laukkusi muoto ja koko.” ”Suunnittele valmiin laukun korkeus ja leveys.” ”Mieti kantohihnojen pituus ja leveys valmiina.” (Minun ei tarvinnut kovin monta ohjetta selata, että löysin nämä esimerkit.)
- Valmiin kassin kuvan lisäksi mukana voisi olla pieni kaaviokuva, mistä selviäisi lisämittoja. Esimerkiksi kohdat, joihin kassin sangat kiinnitetään.
- Osa kuvista on niin pieniä/tummasävyisiä, ettei laukkujen koristelusta oikein saa selvää.
Valtavat plussat silti seuraavista asioista:
+ Paljon ideoita!
+ Iloisesti kirjoitettu!
+ Paljon kuvia, jotka on otettu suomalaisissa ympäristöissä!
+ SUOMALAISUUS, joka tässä kirjassa on muuta kuin marimekkoa.
Kirja onkin varmasti onnen omiaan ompelijatyypille, jota sentintarkat ohjeet ahdistavat ja joka haluaa suhtautua ompelemiseen luovasti ja vapautuneesti. (Itse haluaisin aina insinöörimäisen tarkat ohjeet.)
Kommentit