Tilkunviilaaja

Ompelutyöt sujuivat tosi sutjakkaasti toissailtana (pääsin vasta tänään lauantaina blogin päivitystöihin, koska Blogger oli tuntikaupalla nurin). Tilkkupinnan tikkaus onnistui mielestäni kivasti – käytin turkoosia tikkauslankaa tummalla kankaalla, ja se näyttikin hyvältä. Tyttären kanssa valitsimme vetoketjun viereiseksi kaitalekankaaksi turkoosi-lilakuvioisen, joka hänen mukaansa ”komppaa tota sikana”. Edelleen näytti hyvältä. Vetoketjukin tuli kiinnitetyksi siististi. Sen jälkeen olikin kiire koota pussukka, että näkisin, miltä se näyttää oikeasti. Kiirehdin, ja niin sitten jäivät kaikki henkisesti suunnittelemani lenksut ompelematta ja kiinnittämättä. Tänne vetoketjun alapuolelle ajattelin jonkun suuntaista lenksua. Sitä ei siis ole: Pussukka on niiiin siisti! En millään viitsisi purkaa hyviä saumojani, että saisin kanto- ja kiinnipitolenksun mukaan, mutta *huoh* varmaan täytyy. Koska pussukka ei ole vielä virallisesti valmis, piheilen sen näyttämisessä kokonaan – vielä.

Tuumasta toimeen: pino esille ja suikaleita leikkaamaan. (Koehameen kappaleet saivat jäädä silleen koko eilisillaksi.) Leikkasin sekä suoria että hiukan kapenevia/leveneviä kaitaleita. Tikkasin kiiltävän joustotrikoon taakse kaitaleen jäännöskangasta koehameesta. Tikkasin kankaan kiinni vain reunoista. Ompelin kaitaleet vierekkäin – lähdin kummastakin kiiltävästä kaitaleesta ja ompelin kaitaleita niiden ympärille, ja sitten yhdistin palat. Sain melko leveän kaitaleista koostuvan tilkkupinnan. Päätin kuitenkin leikata kaitalepinnasta vielä kaitaleita poikittain ja yhdistää ne tummimman tilkkukankaan kanssa pinnaksi, josta lopulta pystyn leikkaamaan pussukan. Seuraavana edessä: - välikerrosten löytäminen ja kokoaminen - tilkkupinnan tikkaaminen (olen suunnitellut tuttua ja turvallista in-the-ditch-tikkausta) - vuorikankaan valinta ja ompeleminen - vetoketjun reunakaitaleen valinta ja leikkaaminen (ehkä hillitty valinta eli sama tumma pussukkakangas, mutta kokeilen myös

En lähtenyt virittelemään ensimmäistä kaistalehameversiota paremmin sopivaksi, vaan otin uudelleen esiin Sew Serendipity –kirjani kaavoineen. Kirjan jakkuhan vaikutti koeversiossa ensin lupaavalta, mutta ei lopulta (minun eikä Tyttären mielestä) pukenut minua ollenkaan, vaan päinvastoin. Päätin kokeilla, olisiko kirjan hame pukevampi. Jotta säilyttäisin kirjaan sisältyneet kaavat priimoina, kopioin ne silkkipaperille. Tässähän vierähti tovi jos toinenkin, mutta pääsin sentään jo eilen illalla leikkaamaan koehameen kappaleet. Paitsi yhden, johon kauhea kokeiluihin käyttämäni kangas ei enää riittänyt. Harmi vai jipii? Nyt täytyy etsiä uusi joutava kokeilukangas. Toisaalta olen pääsemässä tästä kauhistuksesta säällisesti eroon. Kangas kuuluu kategoriaan "epätoivoiset" - kukaan syyrinkiläisistä tilkkuilijaystävistänikään ei huolinut tätä kokeilukangastani edes ilmaiseksi. Eikö ole merkillistä, että trendikkäästä kankaasta tulee muutamassa vuodessa vanhanaikainen hirvitys?

Kokosin tikkaamani tilkkupinnat ja taskuttamani vuorikankaan tilkkulaukkuaihioksi. Päätin tehdä laukkuun myös vetoketjulipareen, samanlaisen kuin tein Pink Panther –tilkkulaukkuun. (Minusta se onnistui tosi hyvin.) Löysin punaisen vetoketjun, joka sointuisi laukun sankoihin. Lipare tulisi laukun vaaleasta kankaasta ja huolittelukaitale olisi sinisävyistä salmiakkiruutuista kangasta: Vetoketju oli helppo ommella kiinni lipareeseen, kun sitä ei vielä ollut kiinnitetty laukkuun. Siistin lipareen toiset reunat ompelemalla ne pussiin. Reunat oli helppo saada osumaan tasan, kun muistin aloittaa toisen lipareen ompelemisen tasan osuvasta reunasta enkä siitä toisesta. Lipare oli muistaakseni noin 30cm pitkä ja 10cm leveä ennen kuin taitoin sen kaksinkerroin. Tikkasin lipareen alle myös ohutta vanua ennen taittamista. Ta-daa! Valmis Sateenkaariharppi-tilkkulaukku: Tällainen se on takaa: Kun Sateenkaariharppi-tilkkulaukun avaa, se näyttää suunnilleen tällaiselta: Päädyin

Tilkkulijaystäväni Ritva oli tuonut arkistonsa helmiä eiliseen Helsingin tilkkukilta Syyringin kiltailtaan. Melkein kaksikymmentä vuotta sitten pidetyn tilkkutyönäyttelyn juliste: Kuvassa vain osa julisteesta. Julisteen työ oli kuulemma yhteisesti tehty ja ehkäpä yhdessä tikattukin. Suuri Käsityökerho –lehti järjesti ompelukilpailun aika monta vuotta sitten. Tilkkuilijaystäväni Eija teki voittoisan jumppakassin ja meikkipussukan: Kivat laukku ja pussukka, ja kuvasta aistii ihanasti, että niiden ompelemisesta on vierähtänyt joitakin vuosia. Muistan nämä työt! En silloin edes kuvitellut osaavani toteuttaa sellaisia. Hmmm, ehkä olen sentään jotain oppinut harrastusvuosieni aikana. Menneiden muistelun lisäksi kiltaillassa oli kankaidenvaihtotori. Olin etukäteen päättänyt, etten tällä kertaa osallistuisi. En etsinyt itseltäni vaihtareita enkä aikonut ostaakaan yhtään kangasta. Tosi tanakka päätös: Huom, kankaiden ei ole tarkoituskaan sopia yhteen. Kotona huomasin heti samana

Kun tilkkupinnat kerran olivat valmiit, ne oli pakko tikata. (Ahdistuksen aihe minulle! Pakko oli taas keksiä jotain tikkauskuviota!) Vaalealle alueelle tein muurahaisenpolkua vaalealla konetikkauslangalla: Spektriaurinkojen tai –reikäleipien ympärille ja keskelle tuli myös tikkausta, mutta värisuikaleet jätin kokonaan tikkaamatta. Toivon, että ne pomppaavat paremmin esiin tilkkupinnasta. Vaihdoin sitten langan turkoosiksi ja tikkasin aaltoilevia sekä suoria ompeleita sinisiin ja turkooseihin osiin tilkkupintaa. Kunnes alalanka loppui ja minun olisi pitänyt ruveta puolaamaan sitä lisää. Hohhoi, tuntui aivan liian vaativalta ottaa tikkauslanka pois ja vaihtaa alalangaksi sopiva lanka sen tilalle ja sitten puolata. Mukavampaa oli pakata työ syrjään taas seuraavaa ompelutuokiota varten. Lanka loppui meinaan aivan kesken tikkauksen. Patchwork Quilt Tsushinin uusi numero Ehdin tutkailla uutta numeroa hiukan ja poimia sieltä kolme hauskaa juttua. (Hauskoja juttuja siellä oli va

Suunnittelen ompelevani tästä kirjavavärisestä ympyrästä – yllätys! – tilkkulaukun. Hiukan isomman kuin yleisimmin tekemäni, joten saatan lisätä tähän vetoketjun samaan tyyliin kuin Pink Panther –laukussa oli. Tein ensimmäiselle kirjavalle reikäleipäkuviolle kaverin, joka tulee laukkupinnan toiselle puolelle. Laukussa on paljon aika vaaleaa kangasta, joten lisäsin tilkkupinnan alareunaan taas tummempaa kangasta, ettei laukun pohja olisi niin aran värinen. Jaa-a, millainenhan laukku näistä paloista mahtaa tulla. En ole ihan niin innostunut kuin aluksi arvelin olevani. Syyringin tilkkutyönäyttely avoinna Eilen saatiin ripustetuksi tilkkutyönäyttely ”Kutsuttuna” Paavalin kirkon eteiseen, osoite Sammatintie 5, 00550 Helsinki.. Näyttely on avoinna 3.-25.5.2011, maanantaista torstaihin klo 11:00-15:00 sekä kirkon tapahtumien aikana. Raitiovaunuilla 6 ja 8 pääsee aivan kirkon viereen. Virtuaalisessa tilkkutyönäyttelyssä voi käydä Syyringin kotisivujen galleriassa. Sinne on