tilkkutöitä.
Tilkkutyötehdas toimii. Seuraavana piiiitkä yhteenveto sen viimeaikaisista tapahtumista.
Sain yhden ikuisuusprojektini niin valmiiksi, että saatoin toimittaa sen Töölön Tilkkupajaan kauniisti viimeisteltäväksi juuri ennen Soilen tikkaustaukoa.
Liioittelen ikuisuutta hieman. Aloitin economy-blokkiprojektini vasta huhtikuussa 2020 (vain alle vuosi sitten), kun päätin vihdoin toteuttaa JONKUN mallin Make Modern -lehdestä, jota olen sentään tilannut vuodesta 2018 alkaen. Aika vain tuntuu ikuisuudelta! Pystyisin laskemaan, montako pikkukolmoita olen ommellut neliön ympärille, mutta en halua, sillä unohtaisin mielelläni koko projektin.
No, palaan blokkeihin sen verran, että näytän projektin viimeiset vaiheet. Tässä olen vihdoin ommellut tarpeeksi monta pientä blokkia ja myös näitä blokeista kokoamiani, isoja ysiblokkeja. Tiesin, ettei sommittelusta tulisi yhtään mitään, jos koettaisin tehdä sen blokki kerrallaan.
Sinisävyisiä blokkeja läheltä:
Ta-daa! Sommitelma on ommeltu kokoon! Näette, ettei sommittelulattialleni olisi mahtunut yhtään isompi tilkkupeittoaihio:
Toivottavasti Soile ei tykkää kyttyrää, kun jaan tämän tikkausaikaisen kuvan. Ostin häneltä kauniin, vihertävän batiikin takakankaaksi. Valitsimme tikkauskuvioksi pyöreämuotoisen Malachiten. Tilkkupinnassa on tarpeeksi teräviä kulmia ja kiinnostavia kohtaamisia, joten tikkauskuvio voi olla eleettömämpi. En ole nähnyt tikattua peittoani vielä, mutta odotan innolla!
Vaikka minulla olisi ollut millainen tilkkupinta, niin vasta tikkaus on aina puhaltanut siihen hengen.
Jätän teidät kanssani jännittämään economy-blokkien muodonmuutosta ja kerron muista tilkkutöistäni. Minulla on esimerkiksi kaksi keskeneräistä tilkkupussukkaa työn alla.
Ensimmäinen pussukka on hädin tuskin aloitettu:
Tilkkupinnat syntyivät yhtäkkiä, sillä innostuin Soilelta saamistani resursseista. Toisen tilkut ovat aina tosi mielenkiintoisia! En tässä vaiheessa edes tiedä, ovatko pinnat sopivan kokoiset.
Pinnat jäivät jonnekin pinoihin, kun rupesin ompelemaan uusia. Ne valmistuivat ja olin sen verran viitseliäs, että peräti tikkasin ne:
Tässä he odottavat sitä, että heidät muotoillaan vetoketjupussukaksi:
En ole saanut tänä vuonna valmiiksi vielä yhtään tilkkupussukkaa! Kamalaa! Lisään tähän todisteen siitä, että joskus olen kuitenkin niitä ommellut. Tyttärellä näyttää olevan kaksi tilkkuteostani käytössä. Kuvassa esiintyy myös hänen mielenkiintoinen kissansa ”Pirre,” joka näyttäisi tarkkailevan pesukonetta tai sen takaosaa. Ehkä poistoletkusta kuuluu joku hänen huomiotaan herättävä ääni.
Viimeisenä esittelen uuden tilkkupeittoprojektini. Ja ei, muut ikuisuusprojektit eivät ole tällä välin edenneet – lähinnä ajattelen siis tilkkupeittoa, jonka olen ompelemassa 4 cm x 4 cm paloista, vaikka toki Blue North Strong and Free -blokkien tekeminenkin kestää lähes ikuisuuden.
Olen tehnyt niin monta tosi värikästä tilkkupeittoa peräkkäin, että päätin pitäytyä seuraavassa vain kahteen väriin. Tämä on muuten väristrategia, johon nojauduin tilkku-urani alussa.
Valitsin jostain syystä uuteen projektiini violetin ja vihreän. Valinnan tehtyäni muistin yhtäkkiä, että Valpas mieli -tilkkupeitto oli jokseenkin violetti-vihreä, eikä sen valmistumisesta ole kauankaan. Toistan itseäni!
Katselin ompelemiani blokkeja lattialla ja mietin, olisivatko ne hauskemman näköiset, jos niiden välissä olisi kaitaleet.
Kaitaleet ovat hyvä ajatus. Nyt pohdin, pitäisikö joka toisen blokin olla ympäröity mustalla ja joka toisen valkoisella.
Tämäkin projekti on osittain resursseista. Keskikappaleet olen enimmäkseen leikannut resurssipaloista, ja myös osa vaaleista ja värillisistä kaitaleista on muista projekteista yli jääneitä. Ja kun kaitale ei riitä, sille pitää löytää korvaaja.
Toisinaan korvaava kangas ei varsinaisesti muistuta alkuperäistä, mutta pyrin vain riittävään tarkkuuteen. Aiemmasta kuvasta voitte katsoa, että korvaus toimi suorastaan mainiosti!
Kommentit
Upeita ikuisuusprojekteja tekeillä, varsinkin tuo 4x4 tilkuista, se vähän kutkuttaisi itseäkin tehdä resurssipaloista, kun niitä on kertynyt niin mahottomasti.