Tilkunviilaaja

Sain valmiiksi tilkkupeiton, jonka ompelin epämääräisen epätasaisista, hirsimökkiblokin tekniikalla ommelluista blokeista. Käytin pintaan vihreitä ja violetteja kankaita ja paljon valkoista. Vihreästä ja violetista sain tilkkupeitolleni nimen Elokuunasterit. Ompelin ensimmäiset blokit maaliskuussa 2021. Kerroin silloin hällä väliä -tyyppisestä työskentelytavastani. Näissä blokeissa ei tarvinnut sovitella saumoja eikä muutenkaan ommella tai edes leikata kovin tarkkaan. Suosittelen tätä rennohkoa projektia kaipaavalle. Lopuksi kyllä silitin hällä väliä -blokkini hyvin ja tasoitin ne tarkasti kuuden tuuman neliöiksi. Koska neliöt näyttivät kaipaavan vaaleaa ympärilleen, kehitin välikaitaleet. Ompelinpa kaitaleisiin vielä nurkkaneliötkin. Laskin ja mittasin taas kerran väärin useammalla, oudolla tavalla välikaitaleita kehittäessäni, mutta niin vain sain tilkkupinnan valmiiksi. Ehkä Elokuunasterit-peitto on mielestänne huikea tai kadehdittavan hieno, mutta se ei ole minun suosikkini.

Kaikki 154 ompelemaani vinoviivablokkia ovat nyt yhtenä pintana! Esittelen pinnan kohta, mutta ensin käyn läpi muutaman muun asian – kerron esimerkiksi, miten sommittelin tilkkupinnan, ja jaan muutamia huomioitani käyttämistäni kankaista. Neljä viimeistä valmistamaani blokkia olivat seuraavat: Olette ehkä kanssani samaa mieltä siitä, että niin tausta- kuin vinoviivakankaatkin ovat melko sekalaista seurakuntaa! Miten tällaiset pystyy ikinä järjestämään sopivasti yhteen tilkkupintaan? Miten sommittelin tilkkupinnan? Koska minulla ei ole koskaan tarkkaa etukäteissuunnitelmaa, tilkkupinnan sommitteleminen alkaa lähes aina siitä, että järjestän blokit. Yleensä jaan ne pinoihin, ja useimmiten jaan ne pinoihin tummuusasteen perusteella. Niin tälläkin kertaa. Pinoja oli neljä: tummat, keskiväriset, vaaleahkot keskiväriset ja vaaleimmat. Tässä työvaiheessa vallitsi kammottava helle, ja järjestettyäni nuo noin 154 blokkia pinoihin tipuin hikeä. Kyllä tilkkutyö voi olla hikistä hommaa! Koska m

Kirjoitin muutama vuosi sitten blogiini tikkauskuvioista: esittelin kolme tapaa tikata tilkkupinta. Siitä on tullut suosituin kirjoitukseni, ilmeisesti koska sitä on tehokkaasti jaettu Pinterestissä. Nyt kokeilen, päihittäisivätkö 21 tapaa tuon kirjoitukseni! Pari lisäajatusta ennen kuin siirryn tikkauskuvioihin. 1. Jos tikkaat pussukkaan tai kassiin tarkoitettua tilkkupintaa ja olet ompelemassa kantoratkaisuusi vuorin, sinun ei ole pakko käyttää kolmea kerrosta. Voit asetella tilkkupinnan vanupalan päälle ja tikata sen. Vanupuoli jää piiloon, kun ompelet vuorin. Miksi sitten tekisit näin? Tilkkupinnan tikkaamisessa vaikeinta on pitää kaikki kerrokset suorina. Kun jätät kolmannen kerroksen pois, sinun ei tarvitse huolehtia siitä, että se kerros jäisi ryppyyn tai pussittamaan. 2. Voit koota tilkkupinnan suoraan vanun päälle sitä mukaa tikkaamalla (quilt as you go -tapaan). Sen jälkeen voit halutessasi vielä juoksuttaa tikkauskuvioita pintaan. Kannattaa kokeilla! Sillä tavoin tikatusta

Oletko epävarma väreistä? Ahdistavatko värivalinnat – paitsi ne samat valinnat, jotka olet tehnyt jo 15 kertaa? Haluaisitko olla rohkeampi värienkäyttäjä? Kokeile Tilkunviilaajan kuutta tositilanteissa koeteltua vinkkiä väriahdistuksen karkottamiseen. Vinkki numero 1. Valitse vain yksi väri. Valitse ensin vain yksi väri. Se voi olla lempivärisi – aina varma valinta – tai joku muu, tuttu ja turvallinen väri. Ota sen kaverikankaaksi yksi tai kaksi neutraalin väristä eli ”ei minkään erityisen väristä” kangasta. Mustaa, harmaata, vaaleaa, epämääräistä ruskeaa tai jopa sopivan tummansinistä. Voit valita rajattoman määrän erilaisia, valitsemasi värisiä kankaita. Eri tummuusasteisia yksivärisiä tai sitten kuviollisia, joissa kaikissa valitsemasi väri on hallitsevin. Esimerkiksi ”Piiri pieni pyörii” -tilkkupeittoni blokeissa on vain punaista ja valkoista. Punaiset ovat eri tummuusasteita, ja niiden sävy vaihtelee punaisesta pinkkiin, oranssiin ja viininpunaiseen. Voit toki käyttää työhösi my