tilkkupinnasta tilkkublokkeihin

Esittelen tämän yllättävän vaalealta vaikuttavan, violetti-vihreistä blokeista kokoamani tilkkupinnan uudelleen. Olette nähneet sen epämääräisesti kuistimme sohvalle heiteltynä, mutta ette tasaiseksi levitettynä.

Tosin eihän tämä tasainen ole nytkään, sillä asettelin sen meidän pitkäksi venähtäneelle nurmikollemme.

Melkein kaikki valmistamani blokit olivat syvän värisiä tai ainakin keskivärisiä, mutta valkoiset välikaitaleet sammuttivat blokkien hehkun. Mielenkiintoinen efekti!

Edellisessä kirjoituksessa esittelemäni tilkkupinnan valmistuttua olin taas tyhjän päällä. Onneksi minulla on vielä toistaiseksi aina käsillä välityö, eli ompelen pieniä neljän neliön blokkeja:

Tällä kertaa käytössäni oli uusia, vihreitä ja violetteja neliöitä. Minkähän takia? Hmmm…

Onneksi sentään löysin uuden, inspiroivan projektin! Olin taas nähnyt jossain Internetin ja sosiaalisen median syövereissä kuvan tilkkutyöstä, joka innosti kehittämään oman blokkimallin. Pähkäilin mitat itse ja päätin periaatteeksi, että halkaistavat neliöt olisivat suunnilleen minkä värisiä tahansa, mutta kapeat kaitaleet olisivat kaikki punaisia tai punasävyisiä. Siis näin:

Ja myöhemmin edelleen näin:

Myös tällaiset blokit ompelin kokoon:

Tästä näette, että ainakin tähän tilkkupintaan voi käyttää niin pieni- kuin isokuvioistakin kangasta.

Uusien hankintojeni ansiosta minulla olisi oikeinkin isokuvioista, punasävyistä kangasta, mutta en taida hennoa leikata uusimmista kankaistani näin vähäpätöisiä paloja.

Valintani Tula Pinkin suunnittelemasta Curiouser and Curiouser -sarjasta. En pystynyt vastustamaan näitä, sillä olin teinivuosinani innostunut Liisasta Ihmemaassa – tai vielä innostuneempi Liisasta Peilimaassa. Tilasin nämä Tilkkunen-verkkokaupasta heti ilmestymispäivänä.

Näin jossain kerran kommentin siitä, että suunnittelijoiden mainitseminen ja aina vain uusien kankaiden hankkiminen vaikuttaa kehuskelulta tai välineurheilulta. Ehkä niin, mutta Tilkkuyhdistyksen nimissä tekemäni epävirallinen Facebook-kysely toi esiin ihanat kankaat, värit ja muodot tärkeinä motivaation ja inspiraation lähteinä.

Koska en itse suunnittele sommitelmaa tai edes työni tarkkoja värejä etukäteen, olen kangasvarastoni varassa. Otan esiin kankaan ja katson, mikä toinen siihen voisi sopia. Tai teen resurssipaloilleni samoin. Tilkkuharrastus pysyy tuoreena, kun varastoa välillä täydentää.

Toiseksi uusimmat kankaani pääsivätkin saman tien mukaan – ja kylläpä olikin kiva heitä käsitellä!

Päädyin ompelemaan myös jokusia tummanpuhuvia blokkeja. Ehkä saan niistä ytyä lopulliseen tilkkupintaani.

Uusin projekti etenee kovaa vauhtia, sillä blokit ovat yksinkertaisia ja nopeita valmistaa. En edes tarvitse niitä kuin reilut 150 kappaletta. Tämäkin tilkkupinta on kohta valmis, ja sitten joudun keksimään jälleen uuden projektin… On tämä tilkkuiljan elämä haasteita täynnänsä!