Tilkunviilaaja

Vajaa viikko sitten oli siivouspäivä ja tilkkublokkini saivat lähteä lattialta. Olin saanut tilkkupintaan kivan värirytmin vahingossa tekemilläni valinnoilla, joten pinosin blokit tietyllä tavalla ja numeroin jokaisen rivin. Pystyn latomaan blokit samaan järjestykseen, vaikka ne viettäisivät kuinka paljon aikaa pinoissaan. Vaikka blokit olivat poissa lattialta imuroinnin ajan ja pysyivät poissa sen jälkeenkin, sommittelin ja ompelin silti uusia blokkeja. Vielä yksi kuva tilanteesta ennen siivouspäivää. Juuri tätä kuvaa katsoessani huomasin pari blokkia, jotka sopisivat hiukan eri paikkoihin ja siirsin ne. Seuraavassa sommittelukuvassa näette eron – tai sitten ette. Tilkkuja leikatessani olen huomannut seuraavat asiat: Minulla on paljon vähemmän hyvin vaaleita jäännöspaloja kuin värikkäitä tai tummia tilkkuja. Varastossa on selvästi eniten sini- ja punavoittoisia kuviollisia tilkkuja. Tuntuu kuin liian suuri osa jäännöspaloista olisi alle 2,5 tuumaa leveitä.

Olen ommellut nyt kolmatta kymmentä ”Split Nine Patch” -jäännöspalablokkia Bonnie K. Hunterin Quiltville-blogista löytyvän ohjeen mukaisesti. Bonnien ohje on mainio, mutta ajattelin kertoa vielä, miten olen soveltanut hänen ohjettaan. (Oikeasti haluan vain näyttää kuvia tilkkupinnasta, josta näyttäisi tulevan tosi kiva! Jutusteluni on vain täytettä.) Ohje kehottaa leikkaamaan 2 ½” neliöitä ja ompelemaan kolmio-neliöt kahdesta 2 7/8” neliöstä. Tiesin, etten pystyisi pitäytymään noin omituisessa mitassa, vaan leikkelisin neliöitä eri tavoin väärin. Siksi pyöristin mitan senteiksi ja leikkaankin isommat neliöt 7,5 cm kokoon. Joudun käyttämään kahta eri viivainta, mutta kestän sen kyllä. Bonnie kehottaa aika tiukastikin, että tekijän pitää säätää saumanvara tismalleen, jotta kolmio-neliöistä tulee kerralla oikean kokoisia. Hän ei halua viettää aikaa neliöitä trimmaten. Minä kestän myös sen työvaiheen: 7,5 cm neliöistä tulee miltei tasan 2 1/2 ” kolmio-neliöitä, mutta helpo

Koska makkarin tuolilla ei enää loju irtonaisia tilkkublokkeja, minun piti keksiä uusi tilkkutyöprojekti. Sellaista ei ollut edes ajatuksen tasolla olemassa! Mikä siis neuvoksi? Mitä tahansa haluankin tietää, kysyn aina ensimmäiseksi netistä. Aloitin hakemalla ilmaisia tilkkutyöohjeita ja kun mielessä käväisi kuva täpötäysistä jäännöspalakasseista, kavensin hakua ”scrappy”-ohjeisiin. Seuraavaksi muistin Instagram-kaverin tehneen Quiltville-Bonnien ohjeella kivan tilkkupinnan ja kävin selailemassa Bonnien ohjeita. Sieltä löytyikin kokeiltava blokki – Split nine-patch block. Vietin tovin leikellen jäännöspaloja neliöiksi. Toisen tovin aikana ompelin osan neliöistä kolmio-neliöiksi ja vihdoin pääsin kokoamaan pari blokkiakin: Kolmen blokin rakentaminen riitti vakuuttamaan minut. Neljäs valmis blokki innosti vain lisää: Ohje on hyvä ja sopii jäännöspaloilleni. Parin illan ahkera neliöinti on sitä paitsi verottanut jäännöspalojen varastojani silmin havaittavasti! Ja katsok

Esittelin batiikkikaitaleista ja eri harmaan sävyistä ompelemaani rastiblokkipeittoa jo jouluaattona 2017. Tilkkupintaa kootessani en huomannut, miten hallitsevan tumma yksi blokeista oli. Kun katselin kuvaa – ja varsinkin, kun katselin sitä aika pienessä koossa – blokki rupesi harmittamaan minua. Mokomakin mustelma tilkkupeiton ihossa! En saanut rauhaa! Oli pakko purkaa pinnasta parit blokit ja ommella ne takaisin uudessa järjestyksessä. Tilanne ennen muutosta: Tilanne muutoksen jälkeen: Tummanpuhuva blokki näyttää nyt asiaankuuluvalta tilkkupeiton ”alanurkassa”. Kannatti ähertää! Yleensä sivuutan tunteen, että joku tilkkublokki olisi voinut olla eri paikassa ja tyydyn alkuperäiseen sommitelmaani. ”Minkä ompelin, sen ompelin.” Mutta välillä on aivan pakko korjata, vaikka se olisi vähän hankalaakin. Seuraavaksi rastiblokkipeitto tarvitsee taustakappaleen. Tein mielessäni inventaarion kangasvarastostani, ja isot palat ovat huvenneet minimiin. Löydänkö tyyliin sop

Hyvää uutta vuotta 2018! Aloitinkin uuden vuoden iloisissa tunnelmissa tilkkumielessä. Sain nimittäin kauan, kauan kesken olleen tilkkutyön melkein valmiiksi! Aloitin työn vuoden 2015 tammikuussa tilkkuystäväni Soilen ehdotuksesta. Hänen ideansa oli, että kumpikin tekisi saman tilkkutyön, ja että lopulta voisimme hauskasti vertailla, miten erilaiset töistä tulisi. Siinä onnistuimme! Tämä on tosi erilainen kuin Soilen työ, joka tietääkseni on vielä aloittamista vailla valmis. Tilkkublokkien ompeleminen välillä hyydähti pitkäksi aikaa, vaikka minulla oli mittavasti blokkeja tehtynä ja valmiiksi leikattuja palojakin varastossa. Ladoin ne syyskuussa lattialle, otin kuvan ja jaoin Instagram-tililläni, ja sain heti niin rohkaisevia kommentteja, että ompelin muutaman blokin lisää. Ja sitten projekti hyytyi jälleen, kunnes lopulta joulun välipäivinä ompelin lukuisia lisäblokkeja, esimerkiksi tällaiset: Ja muutaman lisää: Parin ompelurupeaman jälkeen laskin blokkini, ja ni

Vuoden 2017 viimeinen päivä! On katsauksen aika! Peilaan tätä vuotta suhteessa viime vuoden viimeisenä päivänä esittämiini toiveisiin ja esitän uudet toiveet vuodelle 2018. (Ensi vuonna en muuten ajatellut pitää ”älä osta mitään kangasta” –kuukautta.) Ensin piti hiukan kissan kanssa yhdessä miettiä aikaansaannoksia. Kissan mielestä vain laiska luettelee töitään, mutta luettelen silti! Ompelin vuoden 2017 aikana 20 tilkkupussukkaa – vain kolme vähemmän kuin viime vuonna. S iam-vetoketjupussukka Teija-tilkkupussukka Cecilia-vetoketjupussukka Fiksu-pussukka tilkuista Galleria-tilkkupussukka No, onkos tullut kesä -pussukka Tarkkana-tilkkupussukka Bisnespyjama-pussukka Kaustinen-vetoketjupussukka Kaksijakoinen-pussukka Kimono-vetoketjupussukka Karkkipussi-tilkkupussukka Alakulma-vetoketjupussukka Muistatko-tilkkupussukka Unikeko-tilkkupussukka Kuutio-pussukka tilkuista Kevätaurinko-tilkkupussukka Viheriö-vetoketjupussukka Dannebrog-pussukka tilkuista Matkalla

Ompelin tilkkupussukan, johon käytin Teija-pussukan tekemisestä yli jäänyttä tilkkulasagnea ja jonka somistin kivoilla kissakangastilkuilla. Koska kankaassa näyttäisi olevan siamilaiskissa, uusin pussukka sai nimeksi Siam. Siinä ne kaukaiset terveiset ovatkin: Siam oli Thaimaan nimi kauan sitten, ja onhan maakin kaukana meistä. Hämmästelen, miten kivalta sini-viher-oranssihtava batiikkikangas näyttää punasävyisen tilkkupinnan rinnalla. En olisi uskonut, että se näin hyvin sopisi, vaikka kaikki kankaathan sopivat toisiinsa, kunhan ne vain ompelee yhteen. Siam -pussukan toisen puolen kissakuvio valahti jälleen hiukan liian alas. Voi, miten vaikea minun on mieltää pohjan muotoilun aiheuttamaa tilkkupinnan lyhenemistä! Toisella puolella tilkku on onneksi sopivassa kohdassa: Siam -vetoketjupussukka on kooltaan seuraavanlainen: Leveys ylhäältä noin 24 cm Korkeus noin 17 cm Pohjan leveys noin 8 cm. Tällä kertaa vetoketjupussukkani sai sivuilleen lyhyehköt kiinnipito-