ompelin aika pienen pussukan.
Lupauduin kauden alussa pitämään pussukkademon tilkkukilta Syyringin kiltaillassa. Demoiluilta oli reilu viikko sitten ja valmistin sitä varten kaksi pussukka-aihiota. Ompelin tilkkupinnat, tikkasin ne ja kiinnitin vetoketjunkin. Siitä vaiheesta on helppo nähdä, miten pussukka ommellaan. (Toivottavasti.)
Tein kaksi hieman erilaista toteutusta. Pienempään tilkkupintaan valikoin Noodleheadin Open Wide Zippered Pouch –tutoriaalin menetelmän. Kun vetoketjun kiinnittää tällä tavalla, pussukan saa avatuksi ihan auki. Näin toteutettuja vetoketjupussukoita kutsun itse Avoin-mallistolaisiksi.
(Noudatan tutoriaalia vain vetoketjun kiinnittämisen osalta. Mitoitan pussukat vain summittaisesti.)
Demoilun jälkeen ompelin pussukat valmiiksi. Tässä ensimmäinen, joka sai nimekseen Viheriö:
Viheriö-pussukan tilkut valikoituivat normiperiaatteella, eli yhtä väriä ja sellaisia tilkkuja, jotka ovat käden ulottuvilla.
Toiselle puolelle vetäisin pari pätkää koristeommelta. Ompelukoneessani on ehkä 5422 erilaista koristeommelta (no ei nyt ihan), joita en ikinä käytä. Paitsi nyt käytin tätä yhtä. Jos olisin ollut tekemässä mitä tahansa muuta tuotosta, minua olisi tuollainen kankaan kupruaminen ottanut tukevasti päähän. Tilkkupintaan tuollainen pinnanmuodostus sentään sopii – jotenkuten.
Tilkkupussukoiden ompelemisessa vaikein vaihe on vuorikappaleen löytäminen. Minulla on tsiljardi pientä tilkkua ja nyyttikaupalla fat quarter –kokoisia tai hieman suurempia kankaita, mutta pussukan vuorin pitäisi aina olla jotain täysin joutilasta kangasta. Sellaista, mitä on paljon mutta ei tosi paljon, tai sellaista, mikä on jotenkin vaikeata käyttää tilkkutöissä. Sitten sen pitäisi jollain tavalla myös sopia pussukan tilkkupintaan.
Onneksi Viheriö-pussukka on niin pieni, ettei siihen ollut pakko toteuttaa sisätaskua. Sen kankaan löytäminen on vielä toinen lukunsa.
Käytin tähän 30-senttisen vetoketjun. Avoin-malliston pussukoihin pitää löytää tilkkupintaa selvästi pidempi ketju, koska se ulottuu reunan ulkopuolelle. Kuvasta näkee, miten paljon pidempi vetoketjun täytyy ainakin olla:
Vihreäsävyisen Viheriö-tilkkupussukan pohjapuolella näkyy ”vihreitä” kankaita – esimerkiksi yksi tilkku hennosti puna-valkoista kangasta.
Tässä vielä yksi kuva:
Viheriö-vetoketjupussukka on kuvassa vasta melkein valmis. Kuvan ulkopuolelle jää vetoketjun loppupää, joka kuvan ottohetkellä oli vielä viimeistelemättä. Kuvasta näkee kuitenkin, ettei vetoketjun vetimessä ole kangaskaitaletta.
Muuten, Avoin-malliston pussukoissa vetoketjun pään viimeisteleminen pienellä kangaspalalla on myös melkoisen ikävä työvaihe – vuorikankaan valitsemisen ja löytämisen jälkeen heti kakkossijalla.
Tein kaksi hieman erilaista toteutusta. Pienempään tilkkupintaan valikoin Noodleheadin Open Wide Zippered Pouch –tutoriaalin menetelmän. Kun vetoketjun kiinnittää tällä tavalla, pussukan saa avatuksi ihan auki. Näin toteutettuja vetoketjupussukoita kutsun itse Avoin-mallistolaisiksi.
(Noudatan tutoriaalia vain vetoketjun kiinnittämisen osalta. Mitoitan pussukat vain summittaisesti.)
Demoilun jälkeen ompelin pussukat valmiiksi. Tässä ensimmäinen, joka sai nimekseen Viheriö:
Viheriö-pussukan tilkut valikoituivat normiperiaatteella, eli yhtä väriä ja sellaisia tilkkuja, jotka ovat käden ulottuvilla.
Toiselle puolelle vetäisin pari pätkää koristeommelta. Ompelukoneessani on ehkä 5422 erilaista koristeommelta (no ei nyt ihan), joita en ikinä käytä. Paitsi nyt käytin tätä yhtä. Jos olisin ollut tekemässä mitä tahansa muuta tuotosta, minua olisi tuollainen kankaan kupruaminen ottanut tukevasti päähän. Tilkkupintaan tuollainen pinnanmuodostus sentään sopii – jotenkuten.
Tilkkupussukoiden ompelemisessa vaikein vaihe on vuorikappaleen löytäminen. Minulla on tsiljardi pientä tilkkua ja nyyttikaupalla fat quarter –kokoisia tai hieman suurempia kankaita, mutta pussukan vuorin pitäisi aina olla jotain täysin joutilasta kangasta. Sellaista, mitä on paljon mutta ei tosi paljon, tai sellaista, mikä on jotenkin vaikeata käyttää tilkkutöissä. Sitten sen pitäisi jollain tavalla myös sopia pussukan tilkkupintaan.
Onneksi Viheriö-pussukka on niin pieni, ettei siihen ollut pakko toteuttaa sisätaskua. Sen kankaan löytäminen on vielä toinen lukunsa.
- Leveys ylhäältä noin 21 cm
- Korkeus noin 11,5 cm
- Pohjan leveys noin 5,5 cm.
Käytin tähän 30-senttisen vetoketjun. Avoin-malliston pussukoihin pitää löytää tilkkupintaa selvästi pidempi ketju, koska se ulottuu reunan ulkopuolelle. Kuvasta näkee, miten paljon pidempi vetoketjun täytyy ainakin olla:
Vihreäsävyisen Viheriö-tilkkupussukan pohjapuolella näkyy ”vihreitä” kankaita – esimerkiksi yksi tilkku hennosti puna-valkoista kangasta.
Tässä vielä yksi kuva:
Viheriö-vetoketjupussukka on kuvassa vasta melkein valmis. Kuvan ulkopuolelle jää vetoketjun loppupää, joka kuvan ottohetkellä oli vielä viimeistelemättä. Kuvasta näkee kuitenkin, ettei vetoketjun vetimessä ole kangaskaitaletta.
Muuten, Avoin-malliston pussukoissa vetoketjun pään viimeisteleminen pienellä kangaspalalla on myös melkoisen ikävä työvaihe – vuorikankaan valitsemisen ja löytämisen jälkeen heti kakkossijalla.
Kommentit
Teen itse tuolla tekniikalla pussukan vetoketjun kiinnityksen, sillä poikkeuksella, että en aina jätä tuonne toiseen päähän pitempää vetoketjunpäätä, vaan ompelen senkin pään samoin, kuin toisen pään. Totta on, että pussukka aukeaa enemmän jos jättää vetoketjun toisen pään pidemmäksi.
xx