Tekstit

tilkkutyöt ja kissa.

Kuva
Käyttelin Tyttären minulle suosittelemaa uutta kollaasisovellusta ja tein digitaalisen tilkkutyön muutamasta ”kissa tilkkutyön kanssa” –kuvastani. (Itse asiassa koko tämän postaukseni idea on Tyttären keksimä, joten hänelle kredaa siitä.) Kissa on erinomainen tilkkutyötuomari. Se arvostaa pehmeää tilkkupeittoa ja jopa tikattua vetoketjulaukkua. Se valitsee jonkun tekemäni työn voittajaksi monta kertaa viikossa. Olen siis moninkertainen voittaja! Ihan mahtavaa. Kissa myös koristaa tilkkutyöni, kahdella eri tavalla. Ensinnäkin se söpöystää kaiken. Toiseksi se karvastaa kaiken. Se viihtyy päiväpeittomme tietyllä kulmalla ja käyttelin muutama päivä sitten kolme kierrosta teippiharjaa enkä silti saanut kaikkia sen lähdettämiä kissankarvoja pois. Annoin mustanpuhuvan Väsky-tilkkupussukan lahjaksi kissattomaan kotiin. Meni tovi, ennen kuin sain suurimman osan kissankarvoista pois ja vielä niitä jäi kaupan päällisiksi. Aiemmin Kissa kävi puuhailemassa jotain mystistä tilkkukan

bonustoiveen tilanne.

Kuva
Viime vuonna en tehnyt uudenvuodenlupauksia, vaan esitin kolme toivetta ja yhden bonustoiveen. Käsittelin viime blogipostauksessa toiveitteni toteutumisen tilanteen ja nyt katsahdan bonustoiveeseeni. ”Bonustoiveena on saada ainakin yksi nyt keskeneräinen työ valmiiksi”. Tuolloin listasin viisi keskeneräistä työtä: Tilkkupeitto taaperolle. Valmis! Peitto sai nimen ”Täplikästä menoa,” mutta valitettavasti taapero ei ole vielä saanut peittoaan. Olen tällä tavalla tosi saamaton. Jalokivien lailla hohtava tilkkupinta. Kesken. Keräsin blokit muovikassiin ja odotan erityistä urheaa mielialaa rohjetakseni miettiä, miten saan työn kunnialla päätökseen. Palapelipeitto. Kesken. Tilkkupinta on muutamaa applikointia vailla valmis ja on ollut siinä kuosissa jo tovin. Kaitaleesta virkattu matto. Kesken, mutta hivenen pidemmällä kuin viime vuoden lopussa. Hiljaa hyvää tulee, tai näin vakuuttelen itselleni. Traktorinjälkipeitto. Valmis! Tilkkupeitto sai nimen ”Massey-Ferguson,” ja se on o

toiveiden tynnyrin tilanne.

Viime vuoden lopuksi esitin uudenvuodenlupausten sijaan kolme toivetta ja yhden bonustoiveen. Miten toiveeni ovat toteutuneet? Vuodesta on puolet jäljellä, joten nyt on hyvä hetki tarkistaa tilanne ja mahdollisesti korjata kurssia. ”Toivon pääseväni käymään isossa tilkkutapahtumassa ulkomailla”. Haaveilin lähteväni ehkä Soilen kanssa Birminghamin tilkkutapahtumaan, mutta tämä suunnitelma ei näyttäisi toteutuvan. Mieskin ehdotteli itseään matkaseuraksi Birminghamiin ( !!! ). Olen vielä kahden vaiheilla. Todennäköistä on, että jätän toiveeni toteutumaan myöhemmin ja lasken isoksi tilkkutapahtumaksi Syyringin huhtikuisen kevätretken Tallinnaan. Sielläkin sai menestyksekkäästi tutustua kangastarjontaan (Karnaluksissa) JA koko joukkoon hienoja tilkkutöitä (Marja Matiisenin taiteilijakodissa). ”Haluaisin osallistua samanlaisiin hauskoihin ryhmämyyjäisiin kuin Töölön Tilkkupajan joulu oli”. Soile ja minä pidimme toukokuun Siivouspäivänä Pop-up-storea Tilkkupajassa. Meillä oli tok

lopulta uusistakin kankaista.

Kuva
Leikkasin vihdoin palasiksi pitkää kangasta: tämän violetin tilkkublokin hanhien kulmat on leikattu ihkauudesta pituudesta, joka ei ollut kuullutkaan jäännöspala-sanaa: Toki sitten kaikki muut tilkkublokin kankaat olivat jäännöspalojen kasoista. Uusissa punaisissa tilkkublokeissani on niissäkin melkein pelkkiä jäännöspaloja. Tummimmat hanhien kulmapalat kyllä leikkasin pitkästä kankaasta: Seuraavaksi oli pakko mallata muutamaa blokkia samanlaiseen kulmittain-sommitelmaan kuin Geese Migration Quilt –mallissa: Ihan pari blokkia enää puuttuu. (Laskin, että voisin tehdä 32 blokkia ja minulla on siis kymmenen valmista. Tuossa tuokiossa ne värkkään.) Huomaatteko, miten hieno sommittelusuunnitelma minulla tähän tilkkutyöhön on? Ei mitään suunnitelmaa! Teen blokin kerrallaan vähän mistä väristä sattuu kunnes niitä on tarpeeksi ja sommittelen lopuksi. Eikä puhettakaan, että viimeisissä vaiheissa tekisin vielä kokonaisuuteen sopivampia tilkkublokkeja. Ehei, menen aina juuri si

keltainenkin tilkkublokki!

Kuva
Arvuuttelin muutama päivä sitten, minkä värisen tilkkublokin mahtaisin tehdä kaveriksi siniselle, vihreälle ja punaiselle blokille. Pari teistä arvaili, että olisin tehnyt seuraavaksi keltaisen, mutta olinpa tylsä ja tein vain erilaisen sinisen. Toki minun sitten piti keltainenkin tilkkublokki valmistaa: Keltaisen tilkkublokin hanhiblokkien nurkat ovat sinapinkeltaiset ja neliöissäkin tulkitsin keltaisuutta melko luovasti. Oranssia kissaa löytyy ja melkein mustaa, ja yhdessä on tosi paljon sinistäkin. Eipä ole tässäkään tilkkublokissa vielä uutta kangasta, vaan jäännöspaloista nämäkin leikkasin. Värejä näissä kaikissa joka tapauksessa on! Tykkään tosi paljon tehdä näitä, koska saan käsitellä useita värikkäitä kankaita ja koska lopputuloksena on vielä värikkäämpiä tilkkublokkeja!

edelleen jäännöspalatilkuista.

Kuva
Vannoin pari päivää sitten, että lopettaisin kaappikankaitteni säästelemisen ja rupeaisin leikkaamaan niistä paloja uusiin tilkkublokkeihini. Miten kävi? Jo esille ottamistani kankaista löytyi kuitenkin vielä tosi kiinnostavia paloja, joten valmistin vielä pari tilkkublokkia jäännöspaloistani. Esimerkiksi kivan vaaleamman sinisen: Vaaleansininen sopii täydentämään punaista, vihreää ja keskisinistä tilkkublokkia: Tein myös kolmannen sinisen tilkkublokin: Yhteiskuvaan pääsivät nyt kaikki siniset blokit ja yksi vihreä: Vielä löytyi muutamia vihreitä kankaita, erityisesti riittävä määrä yksivärisen oloista vihreää, jotta sain valmistetuksi lentävät hanhet: Viimeisimmässä vihreässä tilkkublokissa ON jo kangaskaapin kankaista leikattuja paloja – luukuvioinen neliö sekä pallokuosinen neliö. Ihan kahdesta kaappikankaasta viistin muutaman 6 cm leveän kaitaleen. Kaksi vihreää, vaalea sininen ja pinkihtävä punainen tilkkublokki: Keltainen jäännöspalakankaista ero

älytöntäkö?

Kuva
Käyn ties monennettako kertaa läpi jäännöspalalaatikkoani ja etsin  projektiini tilkkuja, joista voin leikata 6cm x 6cm neliöitä ja/tai 6cm x 11cm suorakaiteita. Perkasin melkein koko (yhden) laatikon ja tein keltaisen, punaisen, vihreän ja violetin pinon. Nostin erikseen isommat mustat, harmaat ja ruskeat palat sekä tein erillisen kasan tosi pienistä kaikenvärisistä tilkuista: Nostin pikkutilkkukasasta pienen pinon ompelupöydälle ja ompelin aina pari tilkkua yhteen siinä vaiheessa, kun piti saada tilkkublokin osia irti koneesta lankaa katkaisematta. Tuota pikaa minulla oli taas tilkkupaloja, joista voi ommella vaikka pussukan tai tilkkulaukun tai melkein mitä vain. Periaatteessa tämä on ihan järkevää, totta kai! Jäännöspalat on hyvä käyttää hyödyksi! Mutta onko järkevää tehdä aina vain samasta ja kerta kerralta (kumma kyllä vain vähän) köyhtyvästä jäännöspalakasasta ja pyöritellä ties monennettako kertaa samoja kankaita, kun yksi (ei ainoa) kangaskaappi näyttää tällaisel