tosi värikäs tilkkupinta!
Askartelin sinnikkäästi two-by-four-blokkien parissa, kunnes niitä oli riittävä määrä kunnollisen kokoiseen tilkkupeittoon. Sommittelin blokeista pinnan puolihuolimattomasti: aloitin tummemman oloisista ja siirryin hiljalleen vaaleampiin ja vaaleampiin, kunnes kaikki blokit oli käytetty.
Sommittelulattiani ei ole suurensuuri ja se toimii myös makuuhuoneen lattiana, joten sommitelmia ei voi kovin kauan pitää keskeneräisinä. Virittelisin teoksiani ehkä kauankin, mutta käytäntö sanelee työlle ripeämmän tahdin.
Käytin tilkkupintaan yhden jelly roll -kaitalerullan Valori Wellsin kankaita. Täydensin itse leikkaamillani kaitaleilla, joita oli yhteensä suunnilleen saman verran.
Ellei kaitaleiden pituus ihan riittänyt, saatoin jatkaa niitä melkein saman värisillä. Tällaisessa pinnassa eivät pienet värivaihtelut näy.
Kaitalerullan kankaat olivat superkauniit ja innostavat! Kauniiden joukkoon raaskin leikata kaitaleita myös omista, kaikkein kauneimmista kuoseistani.
Jäännöspalat jäivät melko vaatimattomiksi, mutta saumanvaroja kaventamalla niistäkin pystyi ompelemaan tilkkupintaa. Nämä odottavat vielä, että toteuttaisin tikkauksia.
Vaikka projekti oli kangas- ja väritysmielessä innostava, blokkien ompelu alkoi loppua kohti kyllä maistua puulta. Blokki oli TO-DEL-LA yksinkertainen. Vaativuutta lisäsin vain niin, että päätin tummien ja vaaleiden palojen olevan aina samoissa kohdin blokkia. Siksi jouduin pari kertaa purkuhommiinkin.
Nyt on päätettävä, toteutanko tälle taustakappaleen itse vai hankinko sopivan Töölön Tilkkupajasta samalla kun vien tämän mestaritikkaaja Soilelle käsittelyyn…
Sommittelulattiani ei ole suurensuuri ja se toimii myös makuuhuoneen lattiana, joten sommitelmia ei voi kovin kauan pitää keskeneräisinä. Virittelisin teoksiani ehkä kauankin, mutta käytäntö sanelee työlle ripeämmän tahdin.
Käytin tilkkupintaan yhden jelly roll -kaitalerullan Valori Wellsin kankaita. Täydensin itse leikkaamillani kaitaleilla, joita oli yhteensä suunnilleen saman verran.
Ellei kaitaleiden pituus ihan riittänyt, saatoin jatkaa niitä melkein saman värisillä. Tällaisessa pinnassa eivät pienet värivaihtelut näy.
Kaitalerullan kankaat olivat superkauniit ja innostavat! Kauniiden joukkoon raaskin leikata kaitaleita myös omista, kaikkein kauneimmista kuoseistani.
Jäännöspalat jäivät melko vaatimattomiksi, mutta saumanvaroja kaventamalla niistäkin pystyi ompelemaan tilkkupintaa. Nämä odottavat vielä, että toteuttaisin tikkauksia.
Vaikka projekti oli kangas- ja väritysmielessä innostava, blokkien ompelu alkoi loppua kohti kyllä maistua puulta. Blokki oli TO-DEL-LA yksinkertainen. Vaativuutta lisäsin vain niin, että päätin tummien ja vaaleiden palojen olevan aina samoissa kohdin blokkia. Siksi jouduin pari kertaa purkuhommiinkin.
Nyt on päätettävä, toteutanko tälle taustakappaleen itse vai hankinko sopivan Töölön Tilkkupajasta samalla kun vien tämän mestaritikkaaja Soilelle käsittelyyn…
Kommentit