vaikeuksien kautta.
Minulta kysytään välillä, miksi viitsin koota tilkkupeittoihini taustakappaleet niinkin pienistä paloista.
No, suurin syy on, ettei minulla koskaan ole varastossa oikein sopivia isoja taustakappalekankaita.
Ainoa tupakka-askia laajempi tyhjä lattiapinta on makkarissa eikä siinäkään ole isosti tilaa. Koko ajan joku muu lattialla oleva on tiellä. Levittäessäni kankaan lattialle sen alle jää aina jotain, mikä täytyy siirtää pois ja sitten kangasta saa taas suoristaa. Eikä isoja kankaita edes mahdu kokonaan levittämään lattialle. Ääää.
Tuntuukin helpommalta lähteä liikkeelle vähän pienemmistä paloista ja kasvattaa taustakappaletta niiden ympärille rakentamalla, vähän kuin hirsimökkinä.
Tässä on puolikas jäännöspalaneliöiden taustakappaleesta. Huomannette, että lattialla on muutakin kuin taustakappaleen teelmä. Olin tässä vaiheessa erittäin työlääntynyt.
Tosin tässä vaiheessa oli enää yksi sauma ommeltavana.
Eikä taustakappale mahdu suorana lattialle. No, se on joka tapauksessa riittävän suuri jäännöspalaneliöistä ompelemani tilkkupinnan taustakappaleeksi.
Sopiiko ompelemani taustakappale väreiltään ja fiilikseltään tilkkupintaan? Tai edes keskenään? Hällä väliä tässä vaiheessa! Pyyhin hikeä otsaltani ja olin huojentunut, että taustakappale on valmis. Katsokaa, sakset melkein jäivät kankaan alle. Taas kerran.
Haluaisin tehdä erityisesti tätä työvaihetta mahdollisimman siistissä tilassa. Siis lattialla ei mitään ylimääräistä ja vuode sijattuna. Kuvista jo näitte, että lattialla oli vaikka mitä (hmmm, kenen mahtoi olla syy), enkä päässyt petaamaankaan, sillä:
Kissa halusi pyhittää lepopäivän.
Kaikenlaisia vaikeuksia siis - pieni, esteinen ja yleisilmeeltään sekava työtila. Mutta taustakappale on kuitenkin valmis. Vaikeuksien kautta voittoon!
No, suurin syy on, ettei minulla koskaan ole varastossa oikein sopivia isoja taustakappalekankaita.
- En muista ostaa valtavia kangaspaloja taustakappaleiksi.
- Minulla on toki pari yksiväristä lakanaa, mutta ne ovat jotenkin niin hahmottomia ja tuntuvat vähän kovilta.
- Jos jotain kangasta sattuukin olemaan aika iso pala, tekee mieleni kuitenkin säästää sitä (mihin?).
Ainoa tupakka-askia laajempi tyhjä lattiapinta on makkarissa eikä siinäkään ole isosti tilaa. Koko ajan joku muu lattialla oleva on tiellä. Levittäessäni kankaan lattialle sen alle jää aina jotain, mikä täytyy siirtää pois ja sitten kangasta saa taas suoristaa. Eikä isoja kankaita edes mahdu kokonaan levittämään lattialle. Ääää.
Tuntuukin helpommalta lähteä liikkeelle vähän pienemmistä paloista ja kasvattaa taustakappaletta niiden ympärille rakentamalla, vähän kuin hirsimökkinä.
Tässä on puolikas jäännöspalaneliöiden taustakappaleesta. Huomannette, että lattialla on muutakin kuin taustakappaleen teelmä. Olin tässä vaiheessa erittäin työlääntynyt.
Tosin tässä vaiheessa oli enää yksi sauma ommeltavana.
Eikä taustakappale mahdu suorana lattialle. No, se on joka tapauksessa riittävän suuri jäännöspalaneliöistä ompelemani tilkkupinnan taustakappaleeksi.
Sopiiko ompelemani taustakappale väreiltään ja fiilikseltään tilkkupintaan? Tai edes keskenään? Hällä väliä tässä vaiheessa! Pyyhin hikeä otsaltani ja olin huojentunut, että taustakappale on valmis. Katsokaa, sakset melkein jäivät kankaan alle. Taas kerran.
Haluaisin tehdä erityisesti tätä työvaihetta mahdollisimman siistissä tilassa. Siis lattialla ei mitään ylimääräistä ja vuode sijattuna. Kuvista jo näitte, että lattialla oli vaikka mitä (hmmm, kenen mahtoi olla syy), enkä päässyt petaamaankaan, sillä:
Kissa halusi pyhittää lepopäivän.
Kaikenlaisia vaikeuksia siis - pieni, esteinen ja yleisilmeeltään sekava työtila. Mutta taustakappale on kuitenkin valmis. Vaikeuksien kautta voittoon!
Kommentit
Olen useamman kerran katsonut tätä takakappaletta ja joka kerta punaisesta plustilkusta tulee mieleen työpaikkani;)