tikkauksia ja reunakantteja.

Juoponpolku-tilkkutyöni on Töölön Tilkkupajan longarm-tikkauspalvelussa, ja Soile lähetti tällaisen yksityiskohtakuvan:


Valitsimme mahdollisimman vähäeleisen tikkauskuvion, jotta juoponpolut erottuisivat paremmin.

Tilkkupajalla vielä viimeksi hämmästelin, miten isokokoisen tilkkutyön olinkaan tullut tehneeksi. Ihan valtava (vaikkei sentään vielä parisängyn peitteen kokoinen). Luulisi, että muutaman ison tilkkutyön jäljiltä kankaani olisivat silmin nähden huvenneet, mutta eivät vain ole.

Ihme juttu!

Muuta tilkkutyöhön liittyvää en olekaan ehtinyt tehdä muutamaan päivään. Leikkasin ”kalterityöhöni” reunakanttauskaitaleet.

Tässä vaiheessa lämmin kiitos kaikille, jotka kommenteissaan vinkkasivat kanttauskuosivaihtoehtoa! Sain erinomaista tukea omalle puolittaisvalinnalleni! Kiva, että autoitte minua tässä!

Niin, siis leikkasin kaitaleet ja ompelin pätkiä yhteen, mutta en ehtinyt ommella paloja yhtenäiseksi pötköksi, vaan työ jäi tähän vaiheeseen moneksi päivää:


En voinut kuin onnettomana todeta tilanteen – välillä vain on tehtävä muita juttuja kuin ommella tilkkutöitä. (Kaitalekasan alta pilkistävät jäännöstilkuista kokoamani kassipinnat, jotka olen sentään ehtinyt silittää kiinni tukihuopaan. Pinnat pitäisi nyt tikata koneella, mutta kuten tavallista, mielessäni ei ole yhtään kuvioideaa.)

Sitten kävin tosiaan Töölön Tilkkupajassa, missä Soile oli siivouspuuhissa ja puoliväkisin tyrkkäsi mukaani ihanaan turkoosisävyiseen tilkkutyöhönsä jo kiinni ompelemansa reunakantin, jonka hän siis oli purkanut paremmin työhön sopivan kantin tieltä. Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että ”puoliväkisin” tarkoittaa lähinnä sitä, että pidin laukun suuta auki, ja hän työnsi kaitalenipun sinne.

Näin kantista heti, että se saattaisi hyvinkin sopia ”kalteripeittoon” ja näin olikin. Se sopi peittoon vielä jo valitsemaani/suosittelemaanne vaihtoehtoa paremmin! Katsokaa vaikka:


Ja juuri olin saanut oman kanttini ommelluksi, silitys vain puuttui!

Silti – Soilen hylkäämä kantti on parempi, joten sitä aion käyttää.

Sarjassa interiöörejä 

Syvänpunainen plyysisohvamme esiintyi hiljan Kissan alustana ja tilkkutyynykin on teille tuttu, mutta ajattelin esitellä kaikenkirjavia tilkkuja harrastavan silmää miellyttävän huonekasvin:


Värinokkonen on kaunis!

Tarkkasilmäinen saattaa nähdä musta-vaalean kolmio-neliö-tähtikuvioisen tilkkupinnan taiteltuna sohvan käsinojalle. Se tarvitsisi taustakappaleen, jotta voisin sen tikkauttaa. Hohhoijaa!

Kommentit

Soile Kivinen sanoi…
Olisipas se hauskaa, jos kantti löytäisi uuden peiton, johon voisi kiinnittyä. Täällä pöllisirkus toistaiseksi ohi, jatkuu huomenna.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

ompele vetoketjulaukku.