Jakojäännös-pussukka.
Ruskehtavan-sinertävän sävyinen pieni vetoketjupussukka sai nimen Jakojäännös.
Toivottavasti nimi ei kuulosta liikaa siltä kuin pussukka itse olisi jotenkin pahnanpohjimmainen. Siitä tuli oikeinkin kiva. Vuorissa esimerkiksi on hauskaa ruskehtavan-sinertävää käpälänjälkikangasta:
Pussukan strategiset mitat ovat:
- Leveys ylhäältä noin 16cm,
- korkeus noin 13cm,
- pohjan leveys noin 6cm.
Vetoketjussa näyttää olevan umpinainen vedin, johon ei helposti saa lisätyksi kankaista vedinlenksua.
Taas ihania ostoksia
Kävin viikonloppuna Turussa. (En siis ehtinyt käymään Käden taidot –messuilla, mikä toisaalta sai mielen hieman haikeaksi.) Pelastin turkulaiselta Kontti-kirppikseltä ihanan punaisen ruutupöytäliinan. Katsoin, että siinä olivat reunat vähän kuluneet, joten sitä voisi käyttää tilkkutöissä. Itseni tuntien en kuitenkaan varmaan raaski leikata ”hyvää pöytäliinaa” palasiksi, vaan se löytää pian itsensä pöydältäni.
Yliopistonkadun pienestä myymälästä löysin paitsi huokeita vetoketjuja (ostin taas pussillisen eri pituisia), myös muutamia kuviollisia tilkkutyökankaita.
Tytär valitsi ylimmät punasävyiset kankaat minulle. Musta-valkoiset kankaat ja pallollisen kankaan päätin itse ostaa. Alimmainen vaalea on white-on-white-tyyppistä kuosia ja ajattelin, että ehkä tilkkuystäväni Vappu haluaisi siitä palan.
Nättiä
Äitini tekee parhaillaan kivaa isoäidin neliöt –torkkupeittoa:
Viikonlopun käsityöaskareet olivatkin sitten siinä. Lisää juttuja seuraa kunhan kerkiän tuottaa jotain.
Toivottavasti nimi ei kuulosta liikaa siltä kuin pussukka itse olisi jotenkin pahnanpohjimmainen. Siitä tuli oikeinkin kiva. Vuorissa esimerkiksi on hauskaa ruskehtavan-sinertävää käpälänjälkikangasta:
Pussukan strategiset mitat ovat:
- Leveys ylhäältä noin 16cm,
- korkeus noin 13cm,
- pohjan leveys noin 6cm.
Vetoketjussa näyttää olevan umpinainen vedin, johon ei helposti saa lisätyksi kankaista vedinlenksua.
Taas ihania ostoksia
Kävin viikonloppuna Turussa. (En siis ehtinyt käymään Käden taidot –messuilla, mikä toisaalta sai mielen hieman haikeaksi.) Pelastin turkulaiselta Kontti-kirppikseltä ihanan punaisen ruutupöytäliinan. Katsoin, että siinä olivat reunat vähän kuluneet, joten sitä voisi käyttää tilkkutöissä. Itseni tuntien en kuitenkaan varmaan raaski leikata ”hyvää pöytäliinaa” palasiksi, vaan se löytää pian itsensä pöydältäni.
Yliopistonkadun pienestä myymälästä löysin paitsi huokeita vetoketjuja (ostin taas pussillisen eri pituisia), myös muutamia kuviollisia tilkkutyökankaita.
Tytär valitsi ylimmät punasävyiset kankaat minulle. Musta-valkoiset kankaat ja pallollisen kankaan päätin itse ostaa. Alimmainen vaalea on white-on-white-tyyppistä kuosia ja ajattelin, että ehkä tilkkuystäväni Vappu haluaisi siitä palan.
Nättiä
Äitini tekee parhaillaan kivaa isoäidin neliöt –torkkupeittoa:
Viikonlopun käsityöaskareet olivatkin sitten siinä. Lisää juttuja seuraa kunhan kerkiän tuottaa jotain.
Kommentit