valmis Koiranelämää-vetoketjupussukka.
Eilisiltainen ompelurupeama oli viihtyisä, sillä saatoin samalla kuunnella Radio Suomen käsityöiltaa! Mahtava yhdistelmä: käsitöitä ja puhetta käsitöistä.
Tällä kertaa ompelin tilkut suunnilleen oikeaan kokoon, silitin taakse vanun ja tikkasin poikki tilkkupinnan:
Sitten vasta tasoitin pussukkakappaleet täsmälleen oikeisiin mittoihin.
Valmis ”Koiranelämää”-pussukka edestä:
… ja takaa:
Tässä pussukka seisoo…
… ja tässä se makaa:
Tällä kertaa muistin kiinnittää kangasmerkin vuoriin ajoissa. Muistin (juuri ja juuri ajoissa) avata vetoketjun, kun olin ompelemassa kappaleita pussiin. Muistin lisätä sivukappaleeseen edellistä pussukkaa varten tekemäni lenksun. Muistin, että alareunan yksityiskohdat jäisivät piiloon pussukan pohjaan. En tainnut unohtaa tällä kertaa mitään!
Olisin aloittanut uutta vetoketjupussukkaa farkkukankaan ympärille kootusta valikoimasta à la Tytär, mutta minulla ei ole varastoissani sopivaa vetoketjua! Se oli harmillista. Mutta kiitos, Tintin, ideasta tehdä näistä kankaista läppärilaukku! Niinpä teenkin, koskapa sopivan väristä vetoketjua ei löytynyt tähän hätään. On mukavampi päästä saman tien työn touhuun.
Kiitos muuten kommenteista!
Otin sitten vetoketjun puutteessa esiin ruskehtavan kangaspinon, jonka Tytär oli kerännyt minulle inspiraatioksi. Taidanpa ommella niistä kankaista vaihteeksi kassin.
Viikonloppuna olen kaksi päivää Tilkkuluolassa Espoossa. Toivottavasti pystyn sanomaan "ei" osalle kangashoukutuksista (en tarvitse lisää kankaita).
Tällä kertaa ompelin tilkut suunnilleen oikeaan kokoon, silitin taakse vanun ja tikkasin poikki tilkkupinnan:
Sitten vasta tasoitin pussukkakappaleet täsmälleen oikeisiin mittoihin.
Valmis ”Koiranelämää”-pussukka edestä:
… ja takaa:
Tässä pussukka seisoo…
… ja tässä se makaa:
Tällä kertaa muistin kiinnittää kangasmerkin vuoriin ajoissa. Muistin (juuri ja juuri ajoissa) avata vetoketjun, kun olin ompelemassa kappaleita pussiin. Muistin lisätä sivukappaleeseen edellistä pussukkaa varten tekemäni lenksun. Muistin, että alareunan yksityiskohdat jäisivät piiloon pussukan pohjaan. En tainnut unohtaa tällä kertaa mitään!
Olisin aloittanut uutta vetoketjupussukkaa farkkukankaan ympärille kootusta valikoimasta à la Tytär, mutta minulla ei ole varastoissani sopivaa vetoketjua! Se oli harmillista. Mutta kiitos, Tintin, ideasta tehdä näistä kankaista läppärilaukku! Niinpä teenkin, koskapa sopivan väristä vetoketjua ei löytynyt tähän hätään. On mukavampi päästä saman tien työn touhuun.
Kiitos muuten kommenteista!
Otin sitten vetoketjun puutteessa esiin ruskehtavan kangaspinon, jonka Tytär oli kerännyt minulle inspiraatioksi. Taidanpa ommella niistä kankaista vaihteeksi kassin.
Viikonloppuna olen kaksi päivää Tilkkuluolassa Espoossa. Toivottavasti pystyn sanomaan "ei" osalle kangashoukutuksista (en tarvitse lisää kankaita).
Kommentit
Minä vain ihastelen, mitä kaikkea ehditkään saada aikaan ja yritän innostaa itseäni ompelukoneen ja kankaiden pariin. Sohvan, lankojen ja puikkojen/koukkujen vetovoima on vain niin suuri. Etenkin sen sohvan.