tikattu torkkupeitto ja muita projekteja.
Tikkausviivat aaltoilevat nyt yli koko lilahtavan torkkupeiton, jolla on jo nimikin. En kuitenkaan paljasta sitä ennen kuin se on virallisesti valmis.
Peitolle oli vähän pakko keksiä nimi siinä vaiheessa kun ryhdyin tikkaamaan peittoa. Halusin nimittäin, että tikkausviivat kulkevat peiton takana olevan nimilapun yli. Niin sitten kirjoitin nimen ja muut tiedot nimilapulle, jonka ompelin siististi kiinni peiton taustakankaaseen. Toivottavasti lapun reunat ovat edes suunnilleen suorassa siinäkin vaiheessa kun peitto on tasattu ja valmiiksi kantattu!
Vinkki: Nimilapun yli kannattaa tikata erityisesti silloin, kun tilkkutyö saattaa päätyä näyttelyyn tai kilpailuun. On aina olemassa mahdollisuus (vaikkakin hyvin pieni), että joku epärehellinen yrittää omia työn nimiinsä. Kun nimilappu on kunnolla kiinnitetty ja tilkkutyön tikkaukset kulkevat sen päältä, lappua on vaikea tai mahdoton irrottaa huomaamatta.
PC-laukkua tein
Heti kun peiton tikkaaminen oli valmis, etsin liskokuvioisen PC-laukun vuorikankaan sekä vanerisen pohjalevyn esiin ja ompelin laukkuun sisäpohjan. Yritin siinä vaiheessa päättää, että laukku olisi viimeinkin valmis, mutta ei auttanut: ulkopohja suorastaan huusi jalkoja, jotka estävät laukun pohjaa likaantumasta (eli nappeja). Niin sitten joudun vielä ompelemaan laukun pohjaan neljä nappia, ja sitten laukku on valmis. Ehkä huomenna saan otetuksi siitä virallisen valmistumiskuvan.
Seinävaate tilkkutyönä…
…on saamassa ulkoreunat. Kukkaneliöistä kokoamani seinävaate on odottanut päätöstäni siitä, teenkö kaikille neliöiden välissä oleville ”tähdille” kaikki sakarat. Päätin sitten, että seinävaate saa uloimmat reunat yhtenäisistä kappaleista.
Vähän erilaista mustanpuhuvaa kuin työn muu musta kangas. Syyringin kiltaillassa sain hyvän ehdotuksen tehdä ”puuttuvat” sakarat kolmiulotteisiksi, mutta menen sittenkin yli vähän matalammalta kohdalta aitaa ja tikkaan puuttuvat sakarat näkyviin. Lopullisessa työssä sakarat saattavat sitten näyttää siltä kuin ne kuultaisivat ulkoreunan läpi. Tällainen kuvitelma minulla ainakin on.
Hei, ja vetoketjupussukkaa
Otin tarvikekaapista käteeni 20-senttisen, tummansinisen vetoketjun. Erinäisistä kasoista löysin palan sisustuskangasta, farkkutilkun ja liskokangasta.
Lisäsin joukkoon tummempaa farkkukangasta:
Toisessa pussukkakappaleessa on farkkumaiset tikkaukset ja toisessa pätkä kuviollista vinokaitaletta:
Vielä en ehtinyt leikata pussukkaan vuoria. En ole edes valinnut vuorikangasta vielä.
Oli mahtavaa päästä pitkästä aikaa valmistamaan jotain uutta!
Peitolle oli vähän pakko keksiä nimi siinä vaiheessa kun ryhdyin tikkaamaan peittoa. Halusin nimittäin, että tikkausviivat kulkevat peiton takana olevan nimilapun yli. Niin sitten kirjoitin nimen ja muut tiedot nimilapulle, jonka ompelin siististi kiinni peiton taustakankaaseen. Toivottavasti lapun reunat ovat edes suunnilleen suorassa siinäkin vaiheessa kun peitto on tasattu ja valmiiksi kantattu!
Vinkki: Nimilapun yli kannattaa tikata erityisesti silloin, kun tilkkutyö saattaa päätyä näyttelyyn tai kilpailuun. On aina olemassa mahdollisuus (vaikkakin hyvin pieni), että joku epärehellinen yrittää omia työn nimiinsä. Kun nimilappu on kunnolla kiinnitetty ja tilkkutyön tikkaukset kulkevat sen päältä, lappua on vaikea tai mahdoton irrottaa huomaamatta.
PC-laukkua tein
Heti kun peiton tikkaaminen oli valmis, etsin liskokuvioisen PC-laukun vuorikankaan sekä vanerisen pohjalevyn esiin ja ompelin laukkuun sisäpohjan. Yritin siinä vaiheessa päättää, että laukku olisi viimeinkin valmis, mutta ei auttanut: ulkopohja suorastaan huusi jalkoja, jotka estävät laukun pohjaa likaantumasta (eli nappeja). Niin sitten joudun vielä ompelemaan laukun pohjaan neljä nappia, ja sitten laukku on valmis. Ehkä huomenna saan otetuksi siitä virallisen valmistumiskuvan.
Seinävaate tilkkutyönä…
…on saamassa ulkoreunat. Kukkaneliöistä kokoamani seinävaate on odottanut päätöstäni siitä, teenkö kaikille neliöiden välissä oleville ”tähdille” kaikki sakarat. Päätin sitten, että seinävaate saa uloimmat reunat yhtenäisistä kappaleista.
Vähän erilaista mustanpuhuvaa kuin työn muu musta kangas. Syyringin kiltaillassa sain hyvän ehdotuksen tehdä ”puuttuvat” sakarat kolmiulotteisiksi, mutta menen sittenkin yli vähän matalammalta kohdalta aitaa ja tikkaan puuttuvat sakarat näkyviin. Lopullisessa työssä sakarat saattavat sitten näyttää siltä kuin ne kuultaisivat ulkoreunan läpi. Tällainen kuvitelma minulla ainakin on.
Hei, ja vetoketjupussukkaa
Otin tarvikekaapista käteeni 20-senttisen, tummansinisen vetoketjun. Erinäisistä kasoista löysin palan sisustuskangasta, farkkutilkun ja liskokangasta.
Lisäsin joukkoon tummempaa farkkukangasta:
Toisessa pussukkakappaleessa on farkkumaiset tikkaukset ja toisessa pätkä kuviollista vinokaitaletta:
Vielä en ehtinyt leikata pussukkaan vuoria. En ole edes valinnut vuorikangasta vielä.
Oli mahtavaa päästä pitkästä aikaa valmistamaan jotain uutta!
Kommentit