tilkkupeiton reunan kanttaaminen.
Miten kantata tilkkupeiton reuna? Tässä kattava ohje tilkkupeiton reunakantin ompelemiseen!
Millainen on hyvä kanttinauha tilkkupeiton reunaan?
Kanttauskaitale on makuasia. Toiset haluavat työhönsä leveän kantin, mutta minä suosin kapeaa. Kapea reunakantti näyttää mielestäni peiton ääriviivalta, kun taas leveämpi kantti näyttäisi kehykseltä. Siksi leikkaan kankaasta 6 cm leveää kaitaletta, ja niin monta palaa, että ne yhteen ommeltuina riittävät työn ympäri.
Useimmiten leikkaan kaitaleeni täysvinoon. Saan siistimmän ja kestävämmän reunan tilkkutyöhöni. Vinokaitale kestää kulutusta suoraan leikattua kaitaletta paremmin.
Peitettä käsitellään ja kosketellaan, joten sen reunasta kannattaa tehdä kulutusta kestävä.
Kun venytän kaitaletta hiukan samalla kun kiinnitän sen, tilkkupeitosta tulee suora, ei vahingossakaan aaltoileva- tai löperöreunainen. Suora kaitale ei venyisi.
Raidallinen kangas vinoon leikattuna näyttää reunakanttina hyvältä.
Suosin siis vinoon leikattua reunakanttia. Leikkaan 6cm levää täysvinoa kaitaletta ja silitän sen kahtia. Kiinnitän kantin risareunoistaan tilkkupeiton reunaan ensin taustapuolen ympäri. Käännetyn kantin ompelen siististi koneella tilkkupeiton oikealta puolelta.
Vältän leikkaamasta kaitaletta hulpion suuntaisesti, sillä siinä suunnassa kangas ei jousta juuri lainkaan. Kaitale on silloin vaikea ommella tilkkutyöhön niin, ettei tilkkutyön reuna jää valmiissa työssä ikävästi aaltoilemaan.
Jos haluan kuvioinnin kulkevan tietyllä tavalla, voin kyllä leikata kaitaleen myös kohtisuoraan kankaan hulpioreunaan nähden.
Yhdistän kaitaleet vinosaumoin, jotta reunaan ei muodostu niin paksuja kohtia. Leikkaan saumojen ”korvat” kapeammiksi ja silitän saumanvarat auki. Samalla silitän pitkän kaitaleeni kaksin kerroin.
Seuraavaksi otan tyhjän lankarullan ja kierrän kaitaleeni sen ympärille. Varon, ettei kaitaleeseen muodostu taitteita tai ryppyjä ja ettei se veny.
Lankarulla on tarpeen, kun käytät kaitalekikkaani eli asetat kaitalerullan ompelukoneesi toiseen lankarullatappiin.
Tietenkin voit myös jättää kaitaleesi rullaamatta! Tein niin ennen kuin opin kätevämmän tavan juoksuttaa kaitaletta.
Helpota kanttausta – suorista peittoaihion reunat ja erityisesti kulmat
Huolehdi siitä, että peiton reunat ovat suorat. Katso, että peiton kulmat ovat suorakulmaiset. Kulmista tulee suorat, kun tasoitat ne leikkurin ja viivaimen avulla.
Kummalle puolelle ompelen reunakaitaleen kiinni ensin?
Jos aiot ommella reunakaitaleen kummankin kierroksen koneella, kiinnitä kaitaleesi ensin työn nurjalle puolelle. Silloin pääset päällitikkaamaan kaitaleen kiinni työn oikealta puolelta, ja saat oikealla puolella näkyvästä tikkauksesta suoran ja siistin.
Ensimmäiseksi otat jo aloittaessasi huomioon lopetuksen. Älä kiinnitä kaitalettasi aivan sen päästä, vaan jätä pitkä pätkä (30-40 cm) kaitaletta vapaaksi. Ja ennen kuin aloitat ompelun, katso Cassandra Plottin video siitä, miten reunakantin päät yhdistetään siististi ja helposti toisiinsa. Kiinnittämätön kaitalehäntä antaa sinulle hyvän työskentelyvaran.
Tässä on perusasetelma. Jos olet valinnut Tilkunviilaaja-tyyppisen kaitaleen – 6 cm leveä vinokaitale kahtia silitettynä, niin asetat kaitaleen risareunat peiton risareunan kanssa tasan. Sinulla on pitkä häntä kaitaletta vapaana. Ompele kaitale ensin kiinni peiton nurjalle puolelle, tavallisen paininjalan etäisyydeltä reunasta – tai hieman lähempää.
Ellet ole varma ensimmäisen ompeleen etäisyydestä, kokeile tehdä ensin koepala (tai kokeile työssäsi ensin vaikka 5 cm pitkä pätkä, irrota työ koneesta ja katso, kääntyykö kantti sopivasti työn oikealle puolelle).
Kunhan olet jättänyt aloituskohdan taakse kaitaletta työskentelyvaraksi ja vielä huolehdit kahdesta asiasta ommellessasi reunakantin ensimmäistä kierrosta, kanttauksesi onnistuu. Peittosi kulmista tulee terävät, reunakanttisi on tasainen eivätkä peittosi reunat aaltoile.
Ensimmäinen tärkeä asia: venytä kaitaletta hiukan ensimmäistä kierrosta ommellessasi. Kun sinulla on vinoon leikattu kaitale, sitä on helppo venyttää, muussa tapauksessa joudut vetämään kaitaletta napakammin.
Miksi kaitaletta pitää venyttää?
Venyttämällä reunakaitaletta varmistat sen, ettei peiton reuna veny, sillä kaitale vetää peiton reunaa hiukkasen kokoon. Jos vain laskettelet menemään, kaitaletta syöttyy vähän pidemmästi kuin peiton reuna on, ja reunasta tulee aaltoileva.
Toinen tärkeä asia: Ompele kulma niin, että siitä voi toisella kierroksella tulla terävä. Eli seuraavalla tavalla:
Lopeta kulmakohdassa ompeleminen, kun olet (suunnilleen) paininjalan leveyden etäisyydellä reunasta.
Nosta paininjalka ja neula ja vedä työtä vähän itseesi päin saadaksesi työskentelytilan. Älä katkaise lankaa. Taita kaitale näin:
Pidä äsken tekemäsi taite entisellään ja käännä kaitale takaisin niin, että taite tulee peiton toisen reunan kohdalle ja kaitaleen risareuna kulkee nyt peiton toista reunaa pitkin. Taite muodostaa 45 asteen kulman (olen pistänyt kulmaan neulan, jotta näet paremmin, missä alempi taite kulkee):
Käännä työ ja siirrä paininjalka uuden reunan kohdalle. Aloita ompeleminen siitä kohtaa, mihin edellinen ommel päättyi.
Itse toivon aina, ettei kulmakohtaan osuisi kaitaleiden yhdistyssaumoja, mutta toisinaan käy niinkin. Menetelmä on silti aina sama.
Jatka kierrosta, mutta älä ompele aloituskohtaasi asti. Pysähdy noin 30 cm:n päässä aloituskohdasta, tee pari edestakaisommelta, irrota työ koneesta ja katkaise lanka. Jos reunakanttia on jäljellä vielä pitkä pätkä, lyhennä sitä. Jätä kuitenkin itsellesi 30-40 cm työskentelyvaraa.
Tarvitset työskenteluvaran, jotta pystyt yhdistämään reunakaitaleiden päät siististi.
Miten yhdistän reunakaitaleiden päät?
Suosittelen aiemmin mainitsemaani Cassandra Plottin ”The Final Connection” -tapaa. Katso videota ja tee samalla tavalla kuin hän. Reunakanttien yhdistyssaumasta tulee siisti ja yhdistämisen jälkeen kaitale on juuri sopivan pituinen. Sinun on helppo ommella puuttuva kiinnityssauma.
Miten kiinnitetty reunakaitale käännetään ja ommellaan?
Kun ensimmäinen kierros on ommeltuna, käännetyn kantin kiinnittäminen on helppoa. Vain kulmien ompeleminen voi olla haastavaa. Pitääkö kulma leikata pienemmäksi, pyöristää tai ohentaa ennen seuraavaa kierrosta? Ommellaanko kulmat käsin ja muut osat koneella?
Vastaukset: kulmia ei leikata yhtään, vaan ne jätetään sellaisiksi kuin ne ovat. Kulmia ei tarvitse ommella käsin eikä välttämättä edes nuppineulottaa, vaan voit taitella ne oikeaan asentoon samalla kun ompelet toisen kierroksen.
(Jos mieluummin valmistelet kaikki kulmat ennen kuin alat ommella, taittele kulmat seuraavien ohjeiden mukaisesti ja lähde ompelemaan kiinnittävää ommelta vasta sitten.)
Kun tilkkutyön kulma lähestyy, mutta sinulla on vielä tilaa käsitellä kulmaa, tarkastele tilannetta peiton nurjalla puolella. Nipistele ja muotoile nurjan puolen nurkkataitos siistiksi. Taitoksen pitäisi päättyä nätisti peiton ulkonurkan kohdalle.
Palaa takaisin oikealle puolelle. Taita kaitale koko matkalta niin, että sen reuna asettuu niukasti edellisen ommelviivan yli. Kun olet ommellut ensimmäisen kierroksen ohjeen mukaan, työn kulmaan muodostuu 45 asteen nurkka.
Nipistä kaitale tiukasti työhön kiinni kulmasta (ja reunasta) ja käännä seuraava reuna ommelviivan kohdalle. Kuinka ollakaan, kulmaan muodostuu siisti 45 asteen taitos, ja kaitaleen reunat kohtaavat nurkassa 90 asteen kulmassa!
Kuvassa havainnollistan muotoa nuppineulakiinnityksellä – yleensä en käytä nuppineulaa apuna.
Jatka ompelua eteenpäin, kunnes olet taitoksen nurkkakohdassa. Pysähdy nurkkaan neula alhaalla ja pyöräytä työsi seuraavaan asentoon. Jatka ommelta.
Jos taas olet valmistellut kulmataitokset etukäteen, ennen kiinnitysompelun aloittamista, ne voivat näyttää suunnilleen tällaisilta:
Kuvasta näet, miltä tilkkupeiton kantattu kulma näyttää ommeltuna:
Nurjalta puolelta kulma näyttää tällaiselta:
Kulman ommeltuasi jatka kaitaleen kiinnittämistä ja nurkkien ompelua, kunnes olet ommellut koko kierroksen. Päättele langanpäät, ja tilkkupeittosi on kantattu ja valmis.
Kommentit