pitäs ja pitäs.
Tilkkublokkien ompeleminen on sitten kivaa! Jostain aina löydän mallin, jota haluan kokeilla ja useimmiten innostun tekemään niin monta blokkia, että niistä syntyy tilkkupeiton kokoinen pinta.
Kun tilkkupinta on valmis, PITÄÄ sille ommella taustakappale. Yleensä onnistun innostumaan siitäkin puuhasta, vaikka tärkeintä siinä on vain, että kappaleesta tulee riittävän iso.
Seuraa toinen ihana vaihe: vien tilkkupinnan Töölön Tilkkupajan tikkauspalveluun Soilelle ja yhdessä valitsemme sopivan tikkauskuvion ja langan. Vielä ihanampaa on saada kauniisti tikattu tilkkutyö takaisin!
Sitten seuraa kyllä taas PITÄÄ-vaihe. Nyt sellainen on päällä, sillä hauska x plus –blokeista kokoamani tilkkupinta on minulla tikattuna, mutta viimeistelemättömänä. Ei auta, vaikka työ näyttää ihan melkein valmiilta kuvassa:
Vaatiihan se vielä useamman jutun. Pitäs keksiä tälle luovalta kuulostava nimi. Pitäs tasoittaa peitto. Pitäs leikata ja kirjoittaa ja kiinnittää nimilappu, jossa on se luovalta kuulostava nimi. Pitäs valita sopiva kanttauskangas ja pitäs ommellakin se kantti.
Pitäs ja pitäs.
Sen sijaan olen keskittynyt katselemaan kivoja silmukkamaisia tikkauksia peiton pinnassa:
Katselen myös tilkkupintaa, josta silmä löytää lukemattomia kivoja kankaita. Silittelen kädellä peiton pintaa – se tuntuu myös kivalta! Välillä mielessä häivähtää joku nimen tapainen, mutta ei usein.
Olen sen sijaan kiitellyt itseäni siitä, että tajusin käyttää ruskea-oranssi-pinkit tilkkublokit juuri tämän työn taustakappaleessa.
Blokit viruivat vinttivaraston laatikossa ties kuinka kauan! Ellen olisi tarttunut niihin nyt, en tiedä, milloin olisi ollut seuraava tilaisuus käyttää ne.
Niin että eihän tässä muuta kuin että pitäs viimeistellä tämä tilkkupeitto! Taidan kuitenkin ommella pari modernia hirsimökkiblokkia vielä sitä ennen.
Kun tilkkupinta on valmis, PITÄÄ sille ommella taustakappale. Yleensä onnistun innostumaan siitäkin puuhasta, vaikka tärkeintä siinä on vain, että kappaleesta tulee riittävän iso.
Seuraa toinen ihana vaihe: vien tilkkupinnan Töölön Tilkkupajan tikkauspalveluun Soilelle ja yhdessä valitsemme sopivan tikkauskuvion ja langan. Vielä ihanampaa on saada kauniisti tikattu tilkkutyö takaisin!
Sitten seuraa kyllä taas PITÄÄ-vaihe. Nyt sellainen on päällä, sillä hauska x plus –blokeista kokoamani tilkkupinta on minulla tikattuna, mutta viimeistelemättömänä. Ei auta, vaikka työ näyttää ihan melkein valmiilta kuvassa:
Vaatiihan se vielä useamman jutun. Pitäs keksiä tälle luovalta kuulostava nimi. Pitäs tasoittaa peitto. Pitäs leikata ja kirjoittaa ja kiinnittää nimilappu, jossa on se luovalta kuulostava nimi. Pitäs valita sopiva kanttauskangas ja pitäs ommellakin se kantti.
Pitäs ja pitäs.
Sen sijaan olen keskittynyt katselemaan kivoja silmukkamaisia tikkauksia peiton pinnassa:
Katselen myös tilkkupintaa, josta silmä löytää lukemattomia kivoja kankaita. Silittelen kädellä peiton pintaa – se tuntuu myös kivalta! Välillä mielessä häivähtää joku nimen tapainen, mutta ei usein.
Olen sen sijaan kiitellyt itseäni siitä, että tajusin käyttää ruskea-oranssi-pinkit tilkkublokit juuri tämän työn taustakappaleessa.
Blokit viruivat vinttivaraston laatikossa ties kuinka kauan! Ellen olisi tarttunut niihin nyt, en tiedä, milloin olisi ollut seuraava tilaisuus käyttää ne.
Niin että eihän tässä muuta kuin että pitäs viimeistellä tämä tilkkupeitto! Taidan kuitenkin ommella pari modernia hirsimökkiblokkia vielä sitä ennen.
Kommentit