mitä ajattelin?
Hahaa, nyt te lukijat luulitte, että tarjoan jälleen teille ajatuksiani vuosien varrelta. Ehei! Minä paljastan muutaman kangashankinnan, joista näin jälkikäteen mietin: ”Mitä oikein ajattelin?”
Toivon, ettei kukaan loukkaannu. Tässähän voi olla jonkun teistä lempikankaita! Onneksi meillä ihmisillä on erilaisia makuja ja nämä ovat aivan minun omia makuasioitani. Jos joku tykkää näistä, se ei tarkoita, että mielestäni hänellä olisi huono maku, vaan vain erilainen kuin minulla.
Ja huom, olen ostanut jokaisen näistä kankaista itse.
Ensiksi kissaihmisen valitsemat kissakankaat:
No, tummanvihreätaustainen kangas näytti ostohetkellä modernimmalta eikä silloin ollut niinkään laajaa valikoimaa kuin tänään. Mutta silti. En varmasti ikinä ole tykännyt tuosta vihreästä. Ja viereinen kissakangas on periaatteessa hauskaa, mutta käytäntö on osoittanut sen vaikeaksi yhdistettäväksi minun töihini.
Sitten vähän erilaisia kuoseja eli kukkia:
Absoluuttinen kukkasilmä (vrt absoluuttinen sävelkorva) näkee näissä potentiaalia, mutta nämä eivät tunnu sopivan mihinkään töihini. Ne vain eivät toimi. Miksi ihmeessä ostin nämä?! (Varmaan siksi, että nämä absoluuttisen kukkasilmän näkökentässä ovat nättejä kukkakankaita.)
Eniten kuitenkin ihmettelen tätä:
Erittäin lyhyessä ajassa ostin kahdeksan nyyttiä kellanvihertäviä, melkein yksivärisiä kankaita. Kangaskaapissani ei ole toista vastaavaa ilmiötä. Onko alitajuntani jo kauan ennen tietoista mieltäni keksinyt mallin, johon näitä kaikkia tulen tarvitsemaan? Vai miksi ihmeessä ostan periaatteessa saman kankaan kahdeksan kertaa? Mitä oikein ajattelin?
Toivon, ettei kukaan loukkaannu. Tässähän voi olla jonkun teistä lempikankaita! Onneksi meillä ihmisillä on erilaisia makuja ja nämä ovat aivan minun omia makuasioitani. Jos joku tykkää näistä, se ei tarkoita, että mielestäni hänellä olisi huono maku, vaan vain erilainen kuin minulla.
Ja huom, olen ostanut jokaisen näistä kankaista itse.
Ensiksi kissaihmisen valitsemat kissakankaat:
No, tummanvihreätaustainen kangas näytti ostohetkellä modernimmalta eikä silloin ollut niinkään laajaa valikoimaa kuin tänään. Mutta silti. En varmasti ikinä ole tykännyt tuosta vihreästä. Ja viereinen kissakangas on periaatteessa hauskaa, mutta käytäntö on osoittanut sen vaikeaksi yhdistettäväksi minun töihini.
Sitten vähän erilaisia kuoseja eli kukkia:
Absoluuttinen kukkasilmä (vrt absoluuttinen sävelkorva) näkee näissä potentiaalia, mutta nämä eivät tunnu sopivan mihinkään töihini. Ne vain eivät toimi. Miksi ihmeessä ostin nämä?! (Varmaan siksi, että nämä absoluuttisen kukkasilmän näkökentässä ovat nättejä kukkakankaita.)
Eniten kuitenkin ihmettelen tätä:
Erittäin lyhyessä ajassa ostin kahdeksan nyyttiä kellanvihertäviä, melkein yksivärisiä kankaita. Kangaskaapissani ei ole toista vastaavaa ilmiötä. Onko alitajuntani jo kauan ennen tietoista mieltäni keksinyt mallin, johon näitä kaikkia tulen tarvitsemaan? Vai miksi ihmeessä ostan periaatteessa saman kankaan kahdeksan kertaa? Mitä oikein ajattelin?
Kommentit
Oletko ajatellut että voisit vaihtaa ne jonkun kanssa?
nerospost(at)gmail(dot)com