Tilkunviilaaja

Tutkailin muutama päivä sitten viime vuoden blogikirjoitusteni katselukertoja ja totesin, etteivät muutamat omat suosikkini olleet kiinnostaneet lukijoita siinä määrin kuin olisin toivonut. Vinkkaankin neljää viime vuonna kirjoittamaani juttua ja toivon, että ne nyt kiinnostaisivat. 1 Tammikuussa sain valmiiksi vetoketjupussukan – kuinkas muutenkaan. Onnistuin harvinaisen hyvin laatimaan tilkkupinnat, joissa oli sekä valitsemani isohkot tilkut että normaalia, Tilkunviilaajan tapaista resurssipalaa. Pussukasta tuli söpö, vaikka sen itse sanonkin. Mittasuhteetkin onnistuivat. Katso alkuperäisestä kirjoituksesta lisää kuvia Iltasella-vetoketjupussukasta. 2 Viimeistelin ja esittelin syyskuussa Valpas mieli -tilkkupeiton. Siitä tuli epäilyksistäni huolimatta ihan kiva, ja yleensä peittojeni valmistujaiskuvia on katsottu ahkerasti. Miksei Valpas mieli ollut edes kymmenen suosituimman joukossa? Kirjoitin touko- ja kesäkuussa kaksi opettavaista juttua. Kyllä nämä kannattaa lukea! Vaikka toi

Olen ylettömän innoissani uusimmasta tilkkutyöprojektistani, johon sain idean Instagramista. Seuraan siellä Debbie’ä @rivergirlquilts ja hän oli tehnyt kauniin, alareunasta tummemman ja yläreunasta vaaleamman tilkkupinnan. Hän kertoi innostuneensa nähtyään @mtweedel ’in tilkkutyön kuvan, ja tämä puolestaan oli nähnyt @blueelephantstitches’in peiton kuvan ja noudattanut hänen tekemäänsä Scrap Quilt #1 -tutoriaalia. Ohje oli suunnilleen näin yksinkertainen: leikkaa tarpeeksi suorakaiteita, jaa ne vaaleisiin, keskivärisiin ja tummiin ja ompele pötköiksi, joissa on ensin sopiva määrä vaaleita, sitten sopivasti keskivärisiä ja lopuksi tummia. Yhdistä pötköt tilkkupinnaksi. Tietenkin minua alkoi kiinnostaa, sillä olen viimeisen vuoden aikana keskittynyt tutkimaan ja käyttämään nimenomaan tummuusasteiden vaihtelua tilkkublokeissa ja -pinnoissa. Aloin leikata paloja joululomalla ja pääsin muutaman päivän kuluttua ompelemaan pötköjä. Pian huomasin, että koko projekti on kuin minua varten luotu

Tutkin viime vuonna julkaisemieni blogikirjoitusten katselumääriä ja esittelen teille viime vuoden suosituimmat. Tältä näyttää kuvallinen yhteenveto suosituimmista postauksista: Jotenkin sekalaista seurakuntaa he näyttävät olevan, mutta ei haittaa: jokaiselle jotakin. Lähden liikkeelle loppupäästä ja päätän katsaukseni vuoden suosituimpiin, joille jaan pronssi-, hopea- ja kultamitalin. Kymmenenneksi luetuin kirjoitus paljasti kolme koetta, jotka jokaisen tilkkublokin pitää läpäistä. Ketä sellainen nyt ei kiinnostaisi?! Minun oli itsenikin pakko kurkata kirjoitus uudelleen, sillä olin ehtinyt jo unohtaa, mitkä tiedonjyvät siinä jaoinkaan. Yhdeksäntenä on kirjoitus, jossa esittelen kauan sitten ompelemani Talviomenoita-nimisen tilkkupeiton. Se on varmaan lukijoiden silmiin näyttänyt ihan uudelta. Kahdeksanneksi suosituin kirjoitus esittelee valmiin tilkkupeiton, jolle annoin nimeksi Tuikkikaa! En ihmettele, että kirjoitusta on katsottu, sillä peitto on tämänhetkinen suosikkini. Se

Hyvää uutta vuotta, hyvät lukijat! Minulla ei vielä ole valmista esiteltävää tältä vuodelta, mutta työstän kolmea projektia limittäin, joten voisi kuvitella valmistakin syntyvän piakkoin. Uusin projektini on tosi yksinkertainen, mutta mielenkiintoinen. Suorakaiteen muotoisia paloja vain sommitellaan vaaleutensa ja tummuutensa perusteella järjestykseen ja ommellaan pötköiksi. Leikkasin innoissani ensin monta sataa tilkkua, kaiken värisistä ja vaikka miten kuvioiduista kankaista. Muutaman yksivärisen kankaan löysin sentään myös mukaan. Näytinkin jo ensimmäisen pötköni, mutta sen jälkeen pötköjä on syntynyt lisää. Ensin minulla oli niitä kolme: Sitten kuusi: Ja vieläkin useampi: En pysty ottamaan kuvaa koko pötkörivistä enkä saa kunnollisia kuvia muutenkaan, koska valo ei riitä edes keskipäivällä. Otin huvikseni myös kuvan, jossa näkyvät kaikki kolme aktiivista projektiani. Ompelen sekä Säästöblokkeja että Blue North Strong and Free -blokkeja pötköjen välillä niin ettei minun tarvitse

Taas on käsillä perinteinen yhteenveto. Muistelen vuoden mittaan tapahtunutta eli tilkkutekemisiäni niin onnistumisineen kuin pettymyksineenkin. Tarkistan myös tasan vuosi sitten esittämieni toiveiden tilanteen. Otan mukavan asennon kuten kissamme "Sakke". Ensimmäiseksi hengästyttävä luettelo valmistuneista tilkkupussukoista. ·         Variaatio-vetoketjupussukka ·         Etydi-vetoketjupussukka ·         Oona-vetoketjupussukka ·         Hedelmäkarkki-tilkkupussukka ·         Lahjakkaat-vetoketjupussukat ·         Rantaloma-tilkkupussukka ·         Mielenrauha-tilkkupussukka ·         Perenna-tilkkupussukka ·         Aarre-vetoketjupussukka ·         Silittämättä siisti -tilkkupussukka ·         Johtolanka-vetoketjupussukka ·         Bostonin teekutsut -pussukka ·         Vaativa asiakas -pussukka ·         Rakkaani-vetoketjupussukka ·         Xanadu-vetoketjupussukka ·         Selkenevää-tilkkupussukka ·         Jaksuhali-tilkkupussukka ·         Orvokki-tilkkupussukka ·  

Teitä ehkä kiinnostaa, mikä tämänvuotisen joulukalenterini luukuista oli suosituin! Ainakin minua kiinnosti.  Ensin yllätyin, että yksi luukuista sai melkein 1,5-kertaisen lukeman verrattuna seuraavaksi suosituimpaan luukkuun. Sitten ymmärsin syyksi sen, että tuo luukku oli Facebookin Käsityöblogit-ryhmän joulukalenterissa.  Iloinen yllätys luukussa 3 oli siksi oli ehdoton suosikki. (Kuvassa on Iloinen yllätys -tilkkupeiton sisarpeitto "Vanhat ystävät".) Seuraavaksi eniten avattiin kalenterin ensimmäistä luukkua, Nimetön-raukkaa. Jos ajattelisin, että te lukijat arvostatte minun töitäni siinä suhteessa kuin katselukertoja on kertynyt, masentuisin. Nimetön peittoni ei edusta visuaalista linjaani millään muotoa. Kolmanneksi suosituin oli luukun 2 Talviomenoita, ja Pehmeää ja possunpunaa luukussa 5 oli neljänneksi suosituin. Hei, te lukijathan hiivuitte mitä pidemmälle joulukuuta kului. Ensimmäiset päivät olitte innostuneina katsomassa luukkuihin, mutta jouluviikolla katsel

Ensimmäiseksi haluan kiittää teitä, hyvät lukijani, siitä, että seurasitte joulukalenteriani! En aherrellut sitä turhaan! Kiitos myös monista kommenteista ja mieltäni lämmittäneestä kannustuksesta! Siirryn nyt tavallisempiin blogitunnelmiin ja esittelen pussukat, joista en voinut aiemmin kertoa, koska tein toisen niistä Tyttärelle joululahjaksi. Jouduin siis ompelemaan kaksi pussukkaa, että sain aikaiseksi yhden kunnollisen. Innostuin @nordiccrafter 'in Instagram-päivityksestä, jossa hän esitteli farkkutilkkuja, Marimekon Raanu-kuosia ja käsintikkausta yhdisteleviä tilkkuteoksiaan. Koska minunkin varastoistani löytyi farkkupaloja, Raanu-kangasta sekä jonkinlaisia käsintikkaukseen sopivia lankoja, pystyin tarttumaan heti toimeen. Ompelin melko ok:n näköiset tilkkupinnat ja tikkasin niihin korostuksia KÄSIN. Muutaman tikin vetäisin myös ompelukoneella. Löysin ihanaa pallokuosia vuoriksi ja raaskin käyttääkin sitä, koska pussukka oli tarkoitettu Tyttärelle joululahjaksi. Hänellä on lu