Tilkunviilaaja

Julistin viime blogikirjoituksessani, että projektini lähestyi seuraavaa virstanpylvästä, mutta olin väärässä! Sen lisäksi, että laskin sakarablokit väärin, olin laskenut tarvitsemani kokonaisblokkimäärän myös väärin! Ompelin kaikki sakarablokit tähtiblokeiksi ja olin hetken aikaa tyytyväinen, kunnes tajusin tarvitsevani vielä kaksi tähtiblokkia lisää! Kesti pari päivää, että viitsin ajatella paluuta sakarablokkien pariin. Tällä kertaa leikkasin tasan tarvitsemani palat, en yhtään ylimääräistä. Kokosin niistä tällaiset tähtiblokit: Sen jälkeen jaoin tähtiblokit väripinoihin. Vihreät, siniset, violetit, punaiset, keltaiset, vaikea-sanoa-minkä-väriset. Asettelin blokit siinä järjestyksessä design-lattialle, näin: Ompelin blokit ensin vaakariveiksi, ja vieläpä niin, että jokainen pala oli langalla kiinni naapurissaan. Sen jälkeen rivit oli helppo yhdistää oikeassa järjestyksessä. Tietenkin blokkikasaa oli vaikeampi käsitellä kuin esimerkiksi kahta yksittäistä riviä, mutta ain

Rupesin ompelemaan ”Tour de France” -tilkkuseinävaatetta aivan viime tingassa. Jouduin keskittymään siihen ja sen valmistamiseen, jotta pystyin ehdottamaan sitä Luxemburgin Quiltfestival -tapahtumaan suunniteltuun näyttelyyn. Sen jälkeen kaikki aikani meni tilkkupäivien viimeistelytehtäviin ja torstaina tilkkupäivien perumisesta tiedottamiseen. Sitten valmistauduin pitämään Värit – uhka vai mahdollisuus? -luentoni Facebook Live -tapahtumana. Pääsin kuitenkin muutama päivä sitten takaisin ihanien tähtiblokkieni pariin! Olin ommellut noin 80% tarvittavista blokeista ja lähdin ahkeroimaan. Ensin tein neljä: vihertävän, sinertävän, kellertävän ja punertavan. Sitten käytin paria kirjavampaa tummaa kangasta yhdistäen ne sini- ja vihreäsävyisiin tilkkuihin. Olen siirtänyt projektista yli jääneitä pieniä paloja ompelukoneen viereen, pieneen kasaan. Ompelin kokeeksi muutaman yhteen, jotta saisin syntymään vähän isompia tilkkuja. Mielessä siinsi kenties tilkkupussukka, jossa olisi v

Koska Tilkkurata eli Tilkkuyhdistyksen tämänvuotiset tilkkupäivät meidän tilkkuilijoiden harmiksi jouduttiin perumaan, toteutin (erityisesti itselleni) lohdutukseksi sunnuntaille aikataulutetun luentoni ”Värit – uhka vai mahdollisuus?”  Facebook Live -tapahtumana. Voit katsoa noin 45 minuuttia kestäneen live-esitykseni Tilkkuyhdistyksen Facebook-videotallenteena: https://www.facebook.com/FinnQuilt/videos/259727698391971/ Koska esimerkkinä käyttämäni tilkkutöiden kuvat näkyvät videolla tosi pieninä, jaan kuvat myös tässä blogikirjoituksessa. Kerroin kolmesta tilkkutyön väreihin ja värisommitteluun liittyvästä ongelmasta ja ehdottelin myös ratkaisuja. Ensimmäinen ongelma: En osaa valita! Ratkaisu: Valitse kaksi väriä (plus mahdollinen neutraali). Näytin Uhrauksia-seinätekstiilin kuvan esimerkkinä työstä, johon valitsin kahta eri väriä. Kaikki blokit on ommeltu kaksivärisistä kolmio-neliöistä. Valitsin vihreän ja punaisen värin, koska minulla sattui olemaan eniten erilai

Ompelin valmiiksi kolmiulotteiselta vaikuttavaksi suunnittelemani tilkkutyön ja annoin sille nimen ”Tour de France” tilkkuystävältäni Tarjalta Ka saamani kommentin perusteella. Nimi tuntui täydellisen sopivalta, sillä käytin työhön polkupyöräkuvioista kangasta, ja blokkien on tarkoitus näyttää kuin vuorenhuipuilta. Tour de France -pyöräilykilpailun etapeista useat poljetaan vuoristoisissa maisemissa. Ompelin seinävaatteen ehdolle Tilkkuyhdistyksen ”Liikkeellä – On the Move” -teemaiseen näyttelyyn, joka tulee esille Luxemburgin Quiltfestival -tapahtumaan toukokuun lopussa. Työ on siksi kooltaan 60 cm x 60 cm. Tikkasin työn itse ja todella tiheästi. Tilkkuystäväni Soile ehdotti, että ompeleet menisivät juuri näin. Sain kääntää työtä ja vaihtaa lankaa tavallisen monta kertaa, mutta valmistuihan se tikkauskin lopulta! Tämä on ensimmäinen ”kuoliaaksi tikattu” tilkkutyöni. Jotta reunakanttaus ei häiritsisi kolmiulotteisilta vaikuttavia blokkeja (ja jotta sain työstäni täsmäl

Kaikenlaisista paikoista voi saada inspiraatiota tilkkutöihin, jos on tosi innokas harrastaja, niin kuin vaikka itse olen. Piirsin itselleni paperiompelukaavan, jolla ompelin kokeeksi ensin yhden blokin ja melkein heti vielä neljä lisää. Inspiraatio on peräisin Helsingin keskustakirjasto Oodin kakkoskerroksen akustiikkalevyistä. Olin viikko sitten maanantaina menossa Tilkkurata-tapahtuman projektikokoukseen, ja neukkariin jonottaessani huomasin (ehkä jo kolmatta kertaa) seinän rytmikkään kuvion. Maarit Kinnunen ehdotti, että tekisin kuvion mukaisen paperikaavan Tilkkulehteen, ja piirsinkin kaavan. Kokeilin sitä tietysti ensin itse. Tällainen oli ensimmäinen koeblokkini: Koeblokin kontrastit eivät toimi täydellisesti, mutta kuitenkin riittävän hyvin. Olen todennut, että hyvässä tilkkupinnassa voi olla joku epäonnistuneempikin blokki mukana. Mitoitin blokin niin, ettei niitä tarvitsisi valtavaa määrää sen kokoiseen pintaan kuin 60 cm x 60 cm. 25 blokkia riitti, ja kun o

Olen ommellut noin 82 % blokeista, jotka tarvitsen uusimpaan tilkkupeittoprojektiini. Rajapyykin kunniaksi raivasin lattiaa sen verran, että sain levitetyksi kokonaista 20 tähtiblokkia (siis 80 sakarablokkia) yhteiskuvaan. Minun ei edes tarvinnut työskennellä yksin, vaan minulla oli karvalapsi apulaisena ja ihmislapsi vieressä (hänen sukkajalkansa näkyy kuvassa rapsuttamassa karvalapsen korvallista). Matkan varrella kävi niinkin, että aioin ommella 12 sakarablokin erän, jotta voisin koota ja kuvata kolme tähtiblokkia, mutta laskin taas väärin. Blokkeja olikin 13, ja asetelmasta tuli tällainen: Seuraavan erän kanssa olin varovaisempi ja ompelin tasan kahdeksan sakarablokkia: Fiilistellään yhdessä kuudentoista sakarablokin kanssa ja ihaillaan niihin päässeitä kauniita kankaita! Vähän ennen megaraivausta lattialla oli juuri ja juuri tilaa yhdeksälle tähtiblokille. Sattui myös olemaan valoisaa, jotta sain kuvan: Tätä olette odottaneet! 20 tähtiblokin asetelma!

Ensimmäiseksi kysyn: miten niin on ilmiselvää, että tällainen vuode löytyy vain tilkkuilijan kotoa? Toiseksi sanon, etteivät kaikki kuvan teokset ole minun käsialaani. Keskimmäisen tyynyn tilkkumaalaus on Tyttären käsialaa vuosien takaa, ja oikeanpuoleisen tyynynpäällisen on ommellut uusiseelantilainen tilkkuystäväni Liz. Lisäksi Ruutuässä-päiväpeiton ja sen päällä näkyvän Kangasvuokko-peiton tikkaukset on ihanasti toteuttanut Töölön Tilkkupajan taitava Soile. Kolmanneksi kerron, että kaikista maailman henkilöistä Kissa arvostaa tilkkuteoksiani ehkä kaikkein eniten. Tässäkin se makaa yhdellä tilkkupeitolla, nojaa toiseen, ja kaksi muuta on vielä lähietäisyydellä taiteltuina. Neljänneksi jaan tiedon (nimenomaan tiedon ): Kissa osoittaa arvostustaan peseytymällä – tilkkupeitolle vain suihkun kautta! Viidenneksi esittelen kaikkien aikojen ensimmäisen tekemäni tilkkupeiton. Sillä ei edes ole nimeä: Otin siitä kuvan, jotta voin jakaa siihen liittyviä juttuja Järvenpää