Tekstit

tyynynpäällinen tilkkutyönä.

Kuva
Vihdoinkin valmis! ”Soma” –niminen tilkkutyynynpäällinen, päällä applikoidusta tilkkukukasta tehty käsin tikattu kuponki: Toisella puolella perinteisempää tilkkuneliötä yhdistettynä ruskehtavaan kankaaseen: Kyllä on haasteellista ottaa valokuvia sisällä talvisin! Ilta-aikaan! Ei näistä tule kyllä juuri minkään näköisiä, eikä ainakaan nimensä veroisia eli somia. Tyynykin näyttää ylettömän muhkuraiselta, lähinnä varmaan siksi, että tungin päällisen sisään tyynyn, joka oli 45cm leveä mutta ehkä 55cm pitkä (onneksi tosi löprösti täytetty niin että se mahtui tuonne). Minulla ei ole yhtään sisätyynyä enää varastossa, joten käytän niitä tyynyjä, joita huushollissa sattuu (käden ulottuvilla) olemaan. Tästä kuvasta näkee sentään jotain. Ainakin napit näyttävät olevan epämääräisillä etäisyyksillä toisistaan, kiitos mittavirheen. Soma-tyynynpäällinen on kooltaan 45cm x 45cm. Tekeillä myös Ihanasta lehmäkuvioisesta kankaasta musta-valko-teemaan sopiva pieni tilkkupussukka: Eik

tyynynpäällisiä. musta-valkoista.

Kuva
Ohi kaikkien suunnitelmien, ompelin tänään tyynynpäällisen. Vintin siivouksen aikana löysin kuviollisen karvatrikoon, josta olin kaiketi suunnitellut ompelevani jotain Tyttärelle. Kangas ei enää vaikuta siltä, että se aivan pian kelpaisi minkäänlaiseksi vaatteeksi jälkikasvulle, enkä sitä näe oikein omana asunanikaan. Otin kankaan kuitenkin esiin – keksin, että siitä voisi saada kivan tyynynpäällisen. No tilkkutyöt ovat minun juttuni, joten en suoralta kädeltä halunnut tehdä tyynynpäällistä kokonaan karvatrikoosta. Päätin tehdä toisen puolen puuvillakankaista. Karvatrikoo oli toiselta puoleltakin kivan kuvioista: Valmiina ”Nurin-oikein” -tyynynpäällinen näyttää tältä: Toisella puolella on väriin sopivia ja väriin sopimattomia kukkakankaita. Ompelin vetoketjukaistaleen ensiksi ja lisäsin kaistaleeseen muut tyynykappaleet. Päällinen on 50cm x 50cm tyynyyn sopiva. Minulla oli 55-senttisiä vetoketjuja, joista valitsin väreihin parhaiten sopivaksi persinkanvärisen. No eihän se

kaksi valmista. tunnustan mokan.

Kuva
Ompelin vetoketjupussukan – tässä valmis "Sirkustemppuja" -pussukka: Tilkkupinta näytti vähän kummalliselta siinä vaiheessa, kun olin ommellut jatkokaitaleet joka puolelle tilkkuneliöiden ympärille, mutta valmiissa pussukassa kaikki näyttääkin hyvältä. Kissatkin sattuvat mukavasti kurkkimaan neliöiden keskeltä. Ensin tekemäni tilkkupinta, pelkkiä tilkkuneliöitä: Alimmat neliöt jäävät paremminkin pohjan puolelle: Sirkustemppuja-pussukan mitat: - Leveys noin 25cm ylhäältä, - Korkeus noin 19cm, - Pohjan leveys 10cm. Ompelin toisen vetoketjupussukan, jolle annoin nimen "Ruusa": Tässäkin kissa kurkkii melko sopivalla kohdalla tilkkupintaa. Toinen puoli pussukasta on siis tehty eri kokoisista tilkkuneliöistä kuin etupuoli, jolloin niitä piti jatkaa ruskealla ruusukankaalla: Tässä mokasin. Tietenkin olin ajatellut, että tilkkuneliöt olisivat lähempänä pussukan ylä- eivätkä alareunaa. Huomasin vasta valmiista pussukasta, että olin ommellut tämän puo

tilkkupintoja. ilon aiheita.

Kuva
Tekeillä olevaan kirjavaan pussukkaan tuli tavanomaisia, orgaanisesti aaltoilevia (opin juuri tämän uuden määreen: orgaaninen) tikkauksia vihertävällä langalla, mutta myös aaltoilevia tikkauksia kaksi vierekkäin, vaihtuvavärisellä langalla: Melko kiva, mutta työläs. Tein kaksi vierekkäin –tikkausta vain pienehkölle alueelle. Ruskeasävyiseen pussukkaan, toisen puolen tilkkupintaan tuli pysty- ja vaakasuoria aaltoilevia tikkauksia: Ilon aiheita tänään Onnea tilkkuystävälleni, Mettäsen Sirpalle, joka sijoittui kolmanneksi Finnquiltin tilkkutyökilpailussa, edistyneiden sarjassa! Hyvä Sirpa! (Ja jipii, hän on tilkkukilta Syyringistä. ) Onnea myös tilkkuystävälleni Irjalle, joka kuuleman mukaan sijoittui hyvin sukkakilpailussa! (Jipii, hänkin on tilkkukilta Syyringistä. ) Onnea itselleni, jonka juttu julkaistiin uudessa Tilkkulehdessä ja Tyttärelle, jonka ottama kuva oli jutussa! Ilahduin myös Tilkkulehdessä näkemästäni kuvasta, jossa oli tuntemattoman tilkkuilijan tekemä app

taas vetoketjupussukka. ja lasinaluset.

Kuva
Sain valmiiksi pussukan, johon liittyi kokeilu. Lisäsin vetoketjun kumpaankin päähän kangaskaitalehuolittelun. Olen blogosfääristä lukenut kirjoituksia, joissa tykätään normivetoketjupäiden olevan epähuolitellut ja joissa vannotaan huolittelukappaleiden nimeen. Toinen puoli "Mummi"-pussukasta on punasävyinen: Pussukasta piti tulla vähemmän alaspäin kapeneva. Olin jo ajatuksen tasolla leikkaamassa kappaleita alaspäin leveneviksi, kun huomasin, että eihän vetoketjun leveys siihen riitä, varsinkin jos haluan huolittelukappaleita valmiissa pussukassa näkyviin ollenkaan. Niin sitten pussukka kapenee samalla tavalla alaspäin kuin yleensä tekemäni pussukat kapenevat, tosin ei ihan niin paljon kuin kuvassa näyttäisi. Kuvauskulma hämää. Toisella puolella pussukassa on sinisävyiset tilkut. Lisäsin pintaan myös vähän pitsiä. Vuorin toinen puoli on aidosti vanhaa ruutukangasta. Olisikohan tämä peräti 1940-luvulta? Kun ompelin pussukan vuori- ja tilkkupintapalaa pussiin, mi

Jakojäännös-pussukka.

Kuva
Ruskehtavan-sinertävän sävyinen pieni vetoketjupussukka sai nimen Jakojäännös. Toivottavasti nimi ei kuulosta liikaa siltä kuin pussukka itse olisi jotenkin pahnanpohjimmainen. Siitä tuli oikeinkin kiva. Vuorissa esimerkiksi on hauskaa ruskehtavan-sinertävää käpälänjälkikangasta: Pussukan strategiset mitat ovat: - Leveys ylhäältä noin 16cm, - korkeus noin 13cm, - pohjan leveys noin 6cm. Vetoketjussa näyttää olevan umpinainen vedin, johon ei helposti saa lisätyksi kankaista vedinlenksua. Taas ihania ostoksia Kävin viikonloppuna Turussa. (En siis ehtinyt käymään Käden taidot –messuilla, mikä toisaalta sai mielen hieman haikeaksi.) Pelastin turkulaiselta Kontti-kirppikseltä ihanan punaisen ruutupöytäliinan. Katsoin, että siinä olivat reunat vähän kuluneet, joten sitä voisi käyttää tilkkutöissä. Itseni tuntien en kuitenkaan varmaan raaski leikata ”hyvää pöytäliinaa” palasiksi, vaan se löytää pian itsensä pöydältäni. Yliopistonkadun pienestä myymälästä löysin paitsi huoke

arvonnan voittaja!

Kuva
Onneksi olkoon! Blogiarvonnan voitti Eija, joka toivoi ohjetta kansion päällystämiseksi tilkkutyötekniikalla. Hän toivottaisi tervetulleeksi myös käsityöpussin teko-ohjeen (esimerkiksi pyöreä säilytyspussukka neuletyölle). Arvonta oli täydellisen puolueeton ja tunteeton: käytin Internetin satunnaislukugeneraattoria random.org. Sitä ennen olin tietysti numeroinut kaikki kommentit. Tällä kertaa numero 13 oli onnekas! 13:ntena kommentoinut Eija saa palkinnoksi ensimmäisen sukupolven pussukan: Tein näitä kymmenittäin muutama vuosi sitten. Tämän pussukan jätin itselleni, koska siinä on minulle rakasta boordikangasta, josta pidin jo ihan pienenä. Minulla ei kuitenkaan ole näköjään tälle käyttöä, joten se saa uuden omistajan. (Minulla on boordikangasta vielä jäljellä, joten voin ikävän yllättäessä tehdä itselleni toisen boordipussukan.) Toivottavasti voitto on mieleinen! Koska tänään on Miehen syntymäpäivä, arvoin toisenkin voittajan! Onnea, Marjoriitta! Hän kaipailee tietsikkalaukun