Tekstit

Näytetään tunnisteella tilkkutyövälineet merkityt tekstit.

ihme on tapahtunut.

Kuva
Ei uskoisi, että joku tilkkutyöni olisi minusta liian kirjava, mutta nyt sekin ihme on tapahtunut: Kokeilin, miltä päinvastaisväriset tilkkublokit näyttäisivät hypervärikkään tilkkupintani reunoilla, mutta suunnitelmistani huolimatta tämä ei nyt nappaa. Toinen puoli näyttää vielä omituisemmalta ja vääremmän väriseltä ja ... no niin, liian kirjavalta! Mitä ihmettä olen miettinyt valitessani vaaleiksi ja tummiksikin kankaiksi tunkkaisia vihreäsävyisiä, kun peiton keskiosa on noin sinivoittoinen? (Oikeasti en ole miettinyt juuri muuta kuin ”on vaalea” ja ”on tumma”.) Hiki kihosi otsalle tätä miettiessäni, mutta illalla juuri ennen nukkumaanmenoa päätin, että heivaan blokit ties minne – vaikka taustakappaleeseen – ja rakentelen tähän välikehyksen. Ja sen jälkeen jotain muuta tilkkupintaa levittävää, mutta ei lisää näitä blokkeja, kun en jaksa. Käärin nyt kirjavan tilkkupinnan kokoon ja säilön sitä, kunnes saan kerätyksi puhtia projektin päättämiseen. Nyt oli pakko ruvet

tuhat saumaa.

Kuva
Ei-tilkkuilevat ihmiset kysyvät minulta toisinaan, miten kärsivällisyyteni riittää tilkkutöiden tekemiseen. Minun on vaikea vastata kysymykseen, sillä en yleensä koe, että tilkkutyöt koettelisivat kärsivällisyyttä. Teen aika lyhyitä rupeamia kerrallaan ja yhteen työhön kyllästyttyäni teen välillä jotain muuta. Nyt alkaa kuitenkin kärsivällisyys olla lopussa, ja silti olisi hyvä tehdä tämä työ valmiiksi tilkkupinnaksi asti. Mutta kun siinä on tuhat saumaa! Olen jo tilkkublokkeja ommellessani kohdannut vinosaumaisia paloja ja sekä ompelemisen että silityksen aikana on saanut varoa, etteivät saumanvarat käänny väärinpäin. Viimeiset saumat ovat paikoitellen vaikka kuinka moninkertaiset, joten kuvassa näkyvä työkalu on ollut koko ajan käytössä. Voi jee sentään, vaikka olen varmasti ommellut tuhat saumaa, niin vielä on saumoja surrutettavina edes siihen asti, että tilkkupinnan keskiosa on valmis! Seuraavaa tilkkutyötä miettiessäni selasin Pinterestissä ideatauluani ja hylkäs

aivan parhaat lahjat.

Kuva
Vietin eilen merkkipäivää ja olen sillä tavalla onnekas, että läheiseni tapaavat muistaa minua lahjoilla. Seuraavat lahjat olivat aivan parhaat! Kaksi eri ystävää oli tehnyt aina varman valinnan: Aah, hei mahtavaa! Pinkka kankaita x 2 !!! Ja yksi bonuskangaspala. En ole raaskinut tehdä näille vielä mitään, vaan pidän nippuja näkyvillä ja vähän väliä otan käteen ja silitän. Ihanat! Mies oli löytänyt teknisen laitteen, jollaista olin kauan aikaa sitten kertonut tarvitsevani: Sain lattialla vaakatasossa toimivan lasersuorakulman, jonka avulla tilkkupeiton tasoittaminen käy kuin tanssi! Puhuin tästä Miehelle ensimmäisen kerran ehkä 2-3 vuotta sitten joulun alla. Silloin olin nähnyt laservaa’an, joka ampui seinälle vaaterissa olevan laserviivan. Sanoin, että lattialle ammuttava laserviiva olisi aivan mahtava ja käytännöllinen kuin mikä! Toivomaani laitetta ei ollut silloin olemassakaan, mutta nyt Mies oli löytänyt sellaisen! Minulla sattui olemaan parikin tilkkupeittoa sii