Tekstit

Näytetään tunnisteella pussukat merkityt tekstit.

väriteemaa.

Kuva
Saanko esitellä ”violetin” pussukan nimeltä Sirius: Innostuin nimittäin vihreitä tilkkuja selatessani (kun aloitin Biodiversiteetti-pussukkani ompelemista) ja tein kolme muutakin tilkkupinoa. Yhteen niistä keräsin violetit tilkut, joita olikin aika tavalla. Käteen osui myös kiva koirakangastilkku, jota olen säästellyt pitkään. Olen katsonut sitä monta kertaa ja aikonut käyttää, ja sitten se on kuitenkin palannut takaisin jäännöspalojen joukkoon. NYT kuitenkin päätin leikata sen kahteen osaan, jotka käyttäisin kahteen eri violettisävyiseen tilkkupintaan. Eipä aikaakaan, ja minulla oli tarpeeksi isot tilkkupinnat pussukkaa varten. (Tein vielä kaksi muutakin pintaa, joissa kummassakin on kissatilkku, mutta siitä projektista kerron myöhemmin.) Päätin tikata keskivärisen violetilla langalla risteävät kaarikuviot. Valoisaan aikaan sain tikkauksen erottumaan kuvassa: Huomaatte ehkä kuvastakin, etten kiinnitä pienten tikattavien pintojen kerroksia hakaneuloilla, vaan nuppineu

vuoden ensimmäinen pussukka.

Kuva
Sain tietää, että tilkkuystäväni Virpi lupasi tänä vuonna ommella ainakin yhden Tilkunviilaaja-tyyppisen pussukan. Koska hänen bravuurivärinsä on vihreä, lupasin minä vastavuoroisesti ommella ainakin yhden vihreän pussukan. Tuumasta toimeen: tässä on vihreistä tilkuista kokoamani tilkkupussukka, jolle annoin nimeksi Biodiversiteetti. Ensimmäinen nimiajatus oli tietenkin vihreän mielleyhtymä "Saku Sammakko," mutta olisipa ollut kapea-alaista antaa sellainen nimi melkein heti Sammakkoprinssin jälkeen. "Kosiomatka" oli seuraava ajatus, mutta jotenkin pussukka ei sopinut siihen ajatukseen. Katselin sitten pussukan kankaissa esiintyviä aiheita, joista moni on luonnosta. Löysin kärpäsen tai ampiaisen, perhosia, pöllöperhosen, sammakon osia, paljon erilaisia kukkia ja vielä pingviininkin. Niissä jos missä on biodiversiteettiä! Mieleeni tuli edelleen se, miten Mies vuosia sitten kuvaili Las Palmasin keskustassa kulkenutta ihmisvirtaa verrattuna siihen, millaise

suosituimmat!

Kuva
Tutkin viimevuotisten blogikirjoitusteni katselumääriä ja esittelen teille nyt viime vuoden suosituimmat eli top-kympin 2019. Kuvallinen yhteenveto suosituimmista postauksista näyttää tällaiselta: Lähdetään liikkeelle loppupäästä ja päätetään katsaus vuoden parhaimmistoon, joka saa pronssi-, hopea- ja kultamitalit. Ken olikaan kymmenenneksi luetuin postaus? Tietenkin Ruutuässä-tilkkupeiton esitellyt kirjoitukseni sijoittui. Samaisen tilkkupeiton kuvat olivat ylivoimaisesti suosituimmat Instagram-kanavallani viime vuonna. Ehkä kirjoitus olisi sijoittunut vielä paremmin, jos olisin julkaissut sen alkuvuonna. Katselukertoja olisi ehtinyt kertyä useammalta kuukaudelta. Yhdeksäntenä on kirjoitus, jonka otsikkona on kysymys. Ehkä lukijoita on todellakin askarruttanut, mitä erikoista on uudessa pussukassani! Tässä on myös idea jäännöspalojen hyödyntämiseen. Kahdeksanneksi suosituin kirjoitus esittelee sekin valmiin tilkkupeiton, jolle annoin nimeksi Sokkelo. Entä seitsemäs?

Äiti, kato!

Kuva
Uuden vuoden ensimmäisenä päivänä esittelen edellisen vuoden viimeisinä päivinä valmistuneen tilkkupussukan, jonka tein tilaustyönä Tyttärelle. Hän antoi sille nimen ”Äiti, kato!” Nimen hän keksi siitä, että hän pienenä sanoi usein juuri ”äiti, kato!” Tiedämme tämän hyvin, sillä olimme amerikkalaisystäviemme vieraana hänen ollessaan viisivuotias, ja eräänä päivänä perheen poika kysyi minulta: ”What does äiti kato mean?” Välillä tuntui hankalalta olla koko ajan katse tytössä, mutta ajattelin silloin aina Miehen kommenttia: ”ellei toinen muuta tarvii kuin että katsoo, niin kyllähän sen mielellään tekee”. Nyt kehotan kuitenkin, että ”lukija, kato!” Olipa kiva auringonpaiste kuvaushetkellä! Tytär pyysi hiukan tavanomaista isompaa pussukkaa, jossa olisi oranssia ja sinistä, mutta tästä taisi tulla vähän turhankin iso. Niin siis kuinka iso? En valitettavasti pysty kertomaan pussukan strategisia mittoja, sillä unohdin mitata sen ennen kuin se lähti uuteen kotiinsa. Selvää

ompelupöydällä: bento box.

Kuva
No niin, pääsin kuin pääsinkin sommittelemaan bento box -tilkkublokkejani. Ompelin muutamia sellaisella periaatteella, että ompelisin joka toisen kulman tummaksi ja joka toisen vaaleammaksi. Huomasin kuitenkin useampaa blokkia yhteiskuvaan asetellessani, että lopputulos näyttääkin sekavalta. En pitänyt tästä sommitelmasta: Enkä liioin tästäkään sommitelmasta: Päätin sitten sommitella blokit niin, ettei kulmien välillä olisi yhtä kova kontrasti, ja että kapea neliöviiva olisi yhdessä blokissa aina joko tumma tai vaalea. Ompelin ensin kaksi blokkia nähdäkseni, toimisiko toinen ideani paremmin: Hmm, näytti lupaavammalta. Ompelin sitten pari tummaneliöistä blokkia lisää: Taidan purkaa aiemmalla periaatteella jo ompelemani blokit ja ommella tällaisia kivampia. Hyvä, että ompelin blokkeja vähän kerrallaan enkä tehnyt koko pinoa kerralla valmiiksi! Blokkien ompelemisen välillä kokosin pari tilkkupintaa tilaustyöpussukkaa varten. Pussukan pitää olla isompi kuin yleensä

historian havinaa.

Kuva
Uusimman pussukan tiimoilla havisee historia oikein urakalla. Ensiksikin, sen toisessa kyljessä komeilee KÄSIN paperiompeluna toteuttamani New York Beauty -blokki, joka valmistui – en edes muista, minä vuonna. Blokin kuviointi antoi pussukalle nimen, joka on Ra. Blokin kuvio ei kunnolla erotu, sillä unohdin kontrastin. Keskityin ennemminkin valitsemaan hauskoja kankaita eri paloihin. Isoimmat, jotenkin eläinkuvioiset palat ovat kankaasta, josta ompelin itselleni (epäonnistuneen) hihattoman paidan joskus 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Auringon pyöreä osa on Äidin aamutakkikangasta vuodelta 1960, ja näkyy pinnassa olevan myös Tyttären vauvalankanasta paloja. Niin, ja totta kai Ra-nimi havisuttaa historiallisesti, sillä se vie ajatukset muinaiseen Egyptiin asti! Lisää historiaa löytyy toisesta, ehkä ei ihan niin vanhasta blokista, joka löytyi yhtäkkiä yhdestä kangaspinosta. Blokissa on palat Tyttären vauva-asuista, jotka tein hänelle yli 20 vuotta sitten sekä pala kesähousu

punainen pussukka.

Kuva
Vähän on kuin tonttujen paja olisi perustanut sivukonttorin tänne meille, koska pussukoita on valmistunut joulukuussa vaikka kuinka monta (no ei sentään vaikka kuinka monta, mutta neljä kappaletta kuitenkin). Uusin on rakennettu punaisista tilkuista ja sen nimi on Mansikkapaikka. Olin jo antamassa pussukalle nimen ”Mikä on punainen?” turhauduttuani kaikkiin vanhoihin ideoihini. Päässä pyöri vain käytettyjä ideoita. Punapaula – on käytetty. Ruusunpuna – on käytetty kaksikin kertaa. Punatulkku – on käytetty kaksikin kertaa. Possunpuna – käytetty. Punainen paroni – on käytetty. Aargh! MIKÄ ON PUNAINEN, mietin isoilla kirjaimillani mielessäni. Siitäs sait, Mikä on punainen? -pussukka! Siis nimesi! Mutta kun pyysin Miestä arvaamaan pussukan nimen, hän sanoi heti ”Mansikkapaikka”. Paljon parempi nimi, ja sellainen, ettei pussukan tarvitse sitä nolostella. Mansikkapaikka-pussukan mitat ovat seuraavat: Leveys ylhäältä noin 23 cm Korkeus noin 17,5 cm Pohjan leveys noin 7 cm

kaksi uutta pussukkaa.

Kuva
Hyvää joulua edelleen! Esittelen kaksi joulun alla valmistunutta tilkkupussukkaa. Ensiksi esittelen pienikokoisen pussukan, joka sai nimen Pikkuinen. Pikkuinen ei kyllä ole juuri sen pienempi kuin vaikka Maitosuklaa-pussukkani, mutta satuin ottamaan tästä kuvan valmistumassa olleella kuistillamme, ja kuvan perusteella pussukka vaikuttaa aivan miniatyyrikokoiselta. Todellisuudessa sen mitat ovat seuraavat: Leveys ylhäältä noin 17 cm  Korkeus noin 12 cm  Pohjan leveys hoin 4 cm.  Pikkuinen-pussukkakin avautuu oikein hyvin, joten se on Avoin-mallistoa. Tältä näyttää sen toinen puoli: Kuvasin Pikkuinen-pussukan juuri ja juuri kuivuneella kuistin lattialla tässä taannoin, eikä se edes ollut ihan valmis (niin kuin ei kuistikaan). Tässä Pikkuinen sen sijaan on viimeistä piirtoa myöten viimeistelty – vetoketjun päässä pieni lenksu ja kaikkea: Olin toisaalta rohkea ja valitsin pintaan oranssin tikkauslangan. Toisaalta pelasin varman päälle ja toteutin spir

valitse.

Kuva
Joulun aatonaattona vinkit liittyvät valitsemiseen. 1. Valitse oman makusi mukaiset värit ja kankaat. Sinä itse olet tärkein kohdeyleisösi! Olen antanut vinkin rajoittua kahteen väriin (ja kenties neutraaliin) ja kehottanut muistamaan kontrastin, mutta unohda vinkkini, jos mielihalusi on toinen! Minun lempivärini on monivärinen ja käytän siksi mieluiten kuviollisia kankaita. Käytä sinä yksivärisiä tai kuviollisia, tummia tai vaaleita! Minun inhokkivärini on sinapinkeltainen, mutta jos se saa sinun sielusi laulamaan, tee sinapinvärinen tilkkutyö! 2. Valitse inspiroiva malli. Jos huomaat haluavasi toteuttaa jonkun mallin tismalleen samoin värein kuin joku muu on tehnyt, kopioi ihmeessä! Jos taas improvisoiminen tuntuu sinusta hauskimmalta, heittäydy sen pariin. Elleivät kaarevat muodot puhuttele, valitse neliöt tai suorakaiteet. Sinä itse olet tärkein kohdeyleisösi. Esimerkiksi kesällä 2014 minun oli ihan pakko tehdä kalanruotomaisista tai traktorinjälkimäisistä tilkkublokeista

säästä.

Kuva
Monella on joululahjat jo hankittuina ja rahaa on mennyt sen verran, että säästäminen alkaa tuntua tarpeelliselta. Siksipä on hyvä päivä tutustua kuuteen vinkkiin, jotka liittyvät säästämiseen. 1. Säästä vaivojasi ja käytä ylimääräiset blokit tilkkutyösi taustakappaleessa. Ehkä tämä on outo valinta ykkösvinkiksi, sillä tehän tietenkin osaatte laskea toisin kuin minä! Minulta jää laskuvirheitteni takia melkein jokaisessa projektissa käteen yksi tai useampia blokkeja. Ompelin esimerkiksi Piiri pieni pyörii -tilkkupeiton, johon tuli yhteensä 30 isoa blokkia, ja käteen jäi kolme ylimääräistä. Luulisi sitä aikuisen osaavan laskea 30:een! Ylimääräiset sopivat tietenkin taustakappaleeseen, jonka rakensin taas useista eri kankaista. 2. Ompele bonusblokkeja. Kun mihin tahansa blokkiin ommellaan eri värinen kulma neliöstä, niin yhdellä lisäsaumalla välttää kangashaaskun ja saa itselleen bonus-kolmio-neliöblokin. Lentävä hanhi -blokki on ehkä tyypillisin bonusblokin lähde, ja selitän a