Tilkunviilaaja

Tein heinäkuussa tavallisuudesta poikkeavan (eli huomattavan kapeista kaitaleista kootun) tilkkulasagnepalan Ruususen päiväuni –tilkkupeiton kankaista. Tilkkulasagnestani sain sopivan kokoiset tilkkupinnat Karnevaali-pussukkaan. Koska minulla sattui nyt olemaan käsillä plus-kuvioisista tilkkublokeista jääneitä kankaita ja kaitaleita, kokeilin tehdä toisen vastaavanlaisen tilkkulasagnen. Leikkasin siis 2,5cm leveitä kaitaleita ylijäämäkankaistani. Ne olivat erittäin vaihtelevan pituisia. Ompelin ne lyhyistä päistään yhteen – lyhensin ommeltakin pari pykälää, etteivät lyhyet saumat alkaisi heti ärvöttää. En edes silittänyt näitä saumoja, vaan kynnellä varovasti painelin saumanvarat auki. Olikohan työn vaikein osuus siinä, että etsin pitkän pitkästä tilkkukaitaleesta päät ja käänsin ne toisiaan vasten suorina, niin ettei kaitale varmasti ole kierossa? Ompelin sen jälkeen (tavallista kapeammalla saumanvaralla) pitkät sivut yhteen. Sitten leikkasin pään auki ja taas etsin toisen pään

Ompelin tilkkupussukan sitä mukaa tikkaamastani tilkkupinnasta, mutta minulla ei ole siitä valmistujaiskuvia, joten tyydyn vain hehkuttamaan asiaa näin etukäteen. Pussukasta lisää alempana, mutta ensiksi jotain ihan muuta. Kuvassa kangasvaihtareita: Torstaina on Helsingin tilkkukilta Syyringin kiltailta, jonka teemana on kankaidenvaihtotori. Ensimmäistä kertaa ikinä olen todella valmistautunut kankaiden vaihdantaan. Leikkasin muutamasta keväisestä kankaasta vähän vajaan puolen metrin kokoleveät kappaleet ja leikkasin ne kahtia eli tein suunnilleen FQ-kokoisia paloja. Taittelin ne nätisti ja pinosin. Toivottavasti ne vaihtuvat! Sitten kangasteeman (keväiset ja jouluiset) mukaisesti minulla on muutama jouluinen kangaspala mukanani. Teen myös kolme tosi pientä tilkkupussia, jos joku huolii. Ellei huoli, arvon ne varmaan blogissani. Tilkkupussukan kohtalonhetket Otin toissailtana kuvaa keskeneräisestä tilkkupussukastani lähellä ikkunasta lankeavaa valoa ja pussukka jäi sen

Olen aloittanut tähtikuvioista tilkkupintaa kahdesta erilaisesta blokista kooten. Kumpikin rakentuu samanlaisista paloista, mutta ne asetellaan vähän eri tavoin. Toinen blokki on edellisessä postauksessani esitelty, jossa keskineliö näyttää isommalta. Toisessa blokissa on tilkkusilpusta tehty keskineliö, jonka ylä- ja alapuolella on sakarapalat. Olen asetellut näitä vierekkäin. Kohta on koossa tarpeeksi näitä isompia paloja, että voin ruveta miettimään, millaisista paloista seuraava kerros tehdään. Varmaan tähän malliin on joku kätevä kikka, mutta tilkkupinta tuntuisi rakentuvan ihan ookoo näinkin. Tytär oli sitä mieltä, etteivät tämän rivistön värit oikein sovi yhteen. Itsestäni taas tuntuu, ettei tässä oikein mitään muuta väriä olekaan kuin mustaa ja jotain vaaleaa, ja tekisi mieleni järjestää tähän lisää väriä! Ratkoja  Hahaa, ehkä joku luuli postauksen otsikon perusteella, että ajattelen purkaa tähtiblokkejani. En aio, vaikka tunnustan joutuneeni purkamaan useamma

Raadoin koko sunnuntaipäivän modernin tilkkupinnan taustakappaleen parissa. Käsittämätöntä, miten paljon aikaa tähän on mennyt! Ja lopputulos on kaikesta aherruksesta huolimatta (tai ehkä juuri siksi) omituinen. Ongelmana minulla on aina se, että kangaspalani ovat yleensä hyvin pieniä, jolloin joudun kokoamaan taustakankaat pienistä paloista. Eikä minulla ole muutenkaan kovin hyviä taustakankaita noin vain käsillä. Tähän peittoon olisin halunnut nimenomaan ruskean sävyisiä kankaita, mutta niitä ei enää kitaratyön tekemisen jälkeen juuri löydy. No, yhden löysin, mutta eihän se riittänyt kuin juuri ja juuri keskipalaksi. Täydensin sitä löytämälläni ysäriverhokankaalla ja toiselle puolelle tälläsin vitivalkoista mainoskangasta. Voi ei, ei tämä kyllä toimi. Keskiosa on melko ookoo (kauniisti sanottuna se näyttää mielenkiintoiselta), mutta reunat riitelevät – ainakin tuo valkoinen reunakangas saa lähteä. Tässä oli yksi raadantatuokioni hidasteista: Ruskea kankaani oli seku

Olen loppuviikon ajan leikellyt joulukankaistani erilaisia lasinalusten osia sekä myös ommellut niitä kokoon. Neljä lasinalusta sain jo valmiiksikin. Tässä valmiit "Miukaiset"-lasinaluset: Seuraavaa lasinalusta pukkaa: (Miten niin olenko mieltynyt kissa-aiheisiin joulukankaisiin?) Huolenaiheenani on lasinalusiin tarvitsemani vanu. Paras liimavanu loppui kokonaan ja toiseksi parasta (jota joudun käyttämään kaksi kerrosta) vanua on jäljellä vain vähän. Ei tarpeeksi nyt leikkaamiini lasinalusiin. Pitäisi tilata lisää, mutta vanun odotteluun kuluu sitten aikaa, ja minä olen kärsimätön! Tilkkuystäväni Lea myi minulle kaksipuoleista liimavanua, jota hän itse ei tarvinnut, mutta minä en saa sitä liimautumaan kankaisiini! Luulin/muistin, että se olisi silitettävää liimavanua, mutta se ei kiinnittynyt. Paksuudeltaan se olisi täydellistä. Täytyy varmaan rimpauttaa Lealle ja kysyä vinkkiä. Muussa tapauksessa täytyy siirtyä mukavasta liimavanun käytöstä epämukavaan ja ty

Kiitos kaikille blogiarvontaan ja –arvaukseen osallistuneille! Onnittelut virallisesti esittää kullanvärinen katti, josta tulee tyynynpäällinen: Olen tosi iloinen, että niin moni osallistui ja arvaili, mitä mystinen tilkkutyöni mahtaa esittää! Arvaukset olivat hauskoja ja yllättäviä – ja aina kun avasin uusia kommentteja, jännitin, josko joku arvaisi oikein! Tosi paljon kiitoksia! Arvonnan voitti Megi – "Rohkenen arvuutella että tilkkutyö valmiina kuvaa kissaa. Kissasi ei tosin ole ruskeansävyinen, joten värin perusteella arvelin ensin pystykorvaa." Onnea Megille! Kukaan ei arvannut oikein eikä edes kunnolla lähelle, joten päätän omavaltaisesti, että parhaan/oikean/lähimmäksi osuneen arvauksen esitti tiiti66 – Auh, onpa mieltä kutkuttava arvuuttelu. Oma arvaukseni on, että työ esittää Johannes Vermeerin maalausta `Tyttö ja helmikorvakoru`. Tiitin arvaus oli minun eli blogiarvauskisan tuomarin mielestä paras: se oli kuin olisi pistetty neulalla heinäsuovaan. Mi

Tilkunviilaajan marraskuun 2012 kalenterikuva esittää Hypnoosi-nimistä vetoketjupussukkaa. Olin saanut pussukan juuri valmiiksi ja se sattui olemaan mukanani matkalla töihin. Ulkona oli sen verran valoisaa, että saatoin ottaa kännykkäkameralla kuvan. Jalkakäytävällä oli pieni kasa pudonneita lehtiä, jotka olivat nätisti kuurassa. Kävelijän silmiin kasa oli aika roskaisen näköinen, mutta onneksi kokeilin kuvata pussukkaa lehtien päällä. Tästähän tuli oikein viehättävä kuva! Ei uskoisi, että otin kuvan käytännössä roskakasasta. Farkkutilkkujen ympärille kehittämäni vetoketjupussukka on edelleen vaiheessa. Se on edennyt, mutta hyvin vähän. Leikkasin pussukkaan vuorikappaleet tyynyliinasta, jonka sain tilkkuystävältäni Miljalta. Tai siis sain Miljalta Ikea-kassillisen liinavaatteita tilkkutöitä varten, ja siellä oli tällainenkin tyynyliina. Olen siis nuppineuloilla jo kiinnittänyt vetoketjun vuori- ja päällikappaleen väliin. Ai, miten mahtava edistysaskel. Kaikki aikani o

Blogiarvonta Tilkunviilaaja-blogin täyttäessä 3 vuotta: osallistu tämän postauksen ohjeiden mukaan. **Blogiarvonta päättyi 3.11.2012** (Voit mielellään kommentoida tätäkin blogiviestiä, vaikka se kommenttisi ei osallistukaan arvontaan.) Koska teen kaiken liikenevän tilkkuaikani ruskeita 3 x 3 –paloja arvoitukselliseen tilkkupalapeliin, uutta on kehissä säälittävän vähän. Otin kuitenkin kuvia vanhoista töistäni. Tässä siis kaksi aikaa sitten tekemääni tilkkutyötä upouusissa kuvissa. Ensin tosi vanha tilkkutyö Kissa tykkäsi tänään lepäillä sohvalla, ensimmäisen valmistamani täyskokoisen tilkkutyön päällä. Koska valitsin raukeimman ottamani kuvan, siinä ei näy, miten Kissan silmät ovat melkein saman väriset kuin peiton vihreä. Nimettömäksi jäänyt tilkkupeittoni valmistui noin vuonna 1995. Se on mielestäni liian kontrastiton, mutta se on ollut erilaisissa käytöissä koko ajan valmistumisestaan saakka, joten ei sitä voi pitää täysin epäonnistuneena. Peiton valmistamisesta

Tilkunviilaajan blogiarvonnassa palkintona on itse asiassa kaksikin pussukkaa: toinen arvotaan kaikkien arpalipukkeiden eli kommenttien kesken ja toisen saa oikeimman/parhaan arvauksen tehnyt. Osallistu tämän postauksen ohjeiden mukaan kommentoimalla siihen samaiseen postaukseen! **Blogiarvonta päättyi 3.11.2012** Kiva määrä arvauksia ja osallistumisia onkin jo satanut kommenttilaariin. Kommentit ilahduttavat aina! Kaikille kommentoijille ja blogiarvontaan osallistujille tuhannet kiitokset! Ruskeita 3 x 3 –paloja arvoitukselliseen tilkkupalapeliin on nyt koossa yhteensä 70 kappaletta. Minun pitää koota vielä kaksikymmentä monimutkaisen väristä lisää ja sen lisäksi ehkä kymmenen yksinkertaisempaa. Määräpäivä lähestyy – ehdinkö saada palapelin valmiiksi? Ja joudunko järjestämään toisen arvauskilpailun, missä näytän valmiin "kuvan" ja pyydän arvaamaan, mitä se esittää? (Vaikka kuvan pitäisi olla valmiiksi koottuna ilmiselvästi esittävä.) Järkyttävä piilokuva:

** Blogiarvonta on päättynyt 3.11.2012. ** Sinisävyiseltä näyttävän alun jälkeen farkkupalojen ympärille kokoamani tilkkupinnat ovatkin enemmän sini-vihreäsävyiset. Tai ehkä ne ovatkin sinisävyiset. Palat ovat olleet tässä vaiheessa monta päivää, koska olen melko ahkerasti toteuttanut ruskeaa tilkkupalapeliäni. (Melko ahkerasti = maanantaina 15 palaa, tiistaina 3 palaa. Palat ovat siis 3 x 3 –blokkeja 5cm x 5cm tilkuista.) Osallistu Tilkunviilaajan blogiarvontaan  **Blogiarvonta päättyi 3.11.2012** Blogini täyttää kolme vuotta 3.11.2012 ja järjestän sen kunniaksi blogiarvonnan. Arvon kaksi palkintoa eli aitoa Tilkunviilaajan tekemää pussukkaa, joissa saattaa olla lisäkivaa sisällä. Osallistu näin: Jätä tähän postaukseeni kommentti, jossa arvaat, mitä tekeillä oleva palapelitilkkutyöni esittää. HUOM! Jos tiedät, mitä tilkkutyöni esittää, jätä kommentti ilman arvausta. Sano vaikka, että "tiedän, mitä työsi esittää". Voit osallistua kahdella "arpa