Tekstit

top 5 – tilkkupeittojeni taustakappaleet.

Kuva
Jos olet yhtään seurannut blogiani, olet varmasti huomannut, että taustakappaleet tuottavat minulle päänvaivaa. Yleensä joudun kokoamaan taustakappaleet monen monituisesta palasta! Monesta taustakappaleesta on ehkä siksi tullut lähinnä mielenkiintoinen. Osa on kyhätyn näköisiä, mutta tosi moni on ollut toki kivakin! Paljastan tässä viisi suosikkiani. Siis viisi suosikkitaustakappaletta vanhimmasta uusimpaan! Ruoho on vihreämpää –tilkkupeitto vuodelta 2012. Valtaosa taustakappaleesta on 1990-lukulaista keittiön verhoa, mutta maltoin ommella koristeeksi rivin tilkkuneliöitä. Se on tämän takakappaleen juttu! Kirjoitin taustakappaleen ompelemisesta muutaman sanan tähän blogikirjoitukseeni. Ruoho on vihreämpää -tilkkupeiton paraatipuoli: Valmista tilkkupeittoani esittelen kirjoituksessa "valmis sinisävyinen tilkkupeitto," ja blokkeja ommellessani ihmettelin, mikä tekee rumasta väriyhdistelmästä yhtäkkiä kauniin. Tuulen viemää –tilkkupeitto vuodelta 2013. Kun k

virittelen kulmikkaiden tilkkublokkien väritystä.

Kuva
Kulmikkaiden tilkkublokkien oikean nimen löydyttyä (opin Instagramissä, että blokin nimi on Boy’s Nonsense) pystyin googlettamaan sen ja löysin monta sommitteluideaa. Yksi niistä perustui toisaalta vaalea- toisaalta tummanurkkaisiin blokkeihin. Halusin tietenkin kokeilla, paranisiko projektini yleisilme, jos ompelisin myös tummanurkkaisia blokkeja. Tekaisin kaksi koeblokkia, mutta taisin valita niihin aika merkilliset (lue: epäonnistuneet) värit. Huomasin, että minun oli ollut vaikea löytää juuri oikeat tummuusasteet ja silti pitäytyä karkkiväri-ideassani. En ollut varma, viitsisinkö panostaa tähän. Kiva havainto oli, että kissakuponkikangas (oikean alakulman blokissa) oli sattumoisin tismalleen sopivan kokoinen kulmikkaan blokin keskineliöksi! Olin tehtaillut lukuisia vaaleanurkkaisia blokkeja, joten ei kuitenkaan tehnyt mieli luovuttaa ihan helpolla. Kävin kankaat läpi vielä kerran ja etsin sopivan tummia/vaaleita, silti karkkivärisiä kankaita. Kuviointi alkoi sentä

tyynynpäällinen, jossa heksagoneja – Huippu.

Kuva
Viime vuoden kesähuvilalomallani tein English Paper Piecing –tekniikalla monenmoista – esimerkiksi määrättömän määrän heksagoneja (tai kuusikulmioita). Kotiuduttuani päätin käyttää osan niistä tyynynpäälliseen tai vastaavaan, ja päätin myös, että käyttäisin niitä jännittävällä tavalla eli kiinnitettyinä kankaaseen vähän irti toisistaan. Heksagonien sommitteleminen tasaisin välimatkoin ja irti toisistaan oli yllättävän vaikeaa. Minulla ei tietenkään ollut erikoisvälineitä – siis liimaa – joten ähräsin nuppineulojen kanssa pitkät tovit. Sommitelmastani ei tullutkaan täydellinen, ja siksi päätin kuitenkin kannustavuuden nimissä antaa valmiille työlleni nimen Huippu. Tässä siis Huippu-tyynynpäällinen, jonka pintaan olen applikoinut heksagoneja. Tyynynpäällisen sisälle mahtuu 50 cm x 50 cm sisätyyny. Koska heksagonien asettelu ei onnistunut täydellisesti, myös tikkausten tekeminen tasaisiksi oli mahdotonta, kuten kuvailen tässä blogikirjoituksessani marraskuulta 2017. Totea

ekoilua ja valmis Köynnös-pussukka.

Kuva
Valmistin aiemmin tänä vuonna Tyttärelle (mielestäni  kekseliäästi) ekovanulappuja synttärilahjaksi. Hän sai myös säilytyspussukan, johon käytin hänen itsensä minulle valitsemaa Tom of Finland –kuosia. Sana oli kiirinyt hänen verkostossaan, ja minulta kysyttiinkin, tekisinkö ekovanulappuja lisää - toiselle käyttäjälle. No, sekä pyjamaflanellia että vanhaa froteepyyhettä oli vielä, joten tekaisin äkkiä 18 kpl vanulappua, joissa on karheampi ja pehmeämpi puoli. Kuvassa vain osa vanulapuista. Niistä tuli sopivan epämääräisen vaaleita, jotta ne näyttävät ekologisilta, eikä niin haittaa, vaikkei jokainen meikin hiven niistä puhdistuisikaan. Piti oikein pinnistellä, jotta muistin, miten näitä viimeksi valmistin. Siis seuraavasti: - Piirsin ympyrämäisen paperimallin käyttäen voidepurkkia sapluunana - Asettelin sopivan kokoiset frotee- ja flanellineliöt päällekkäin ja neulasin paperimallin siihen keskelle. - Ompelin paperimallin ympäri suoran ompeleen. - Irrotin paperipallin ja leikk

kulmikas tilkkublokki.

Kuva
Löysin uusimman tilkkublokkini mallin ja mitat Sunny Steinkuhlerin kirjasta Blocks, Borders, Quilts, missä blokin nimeksi oli annettu Rolling Stone. Nimi johti harhaan – nimen googlettamalla löytyi noin viisisataa tuhatta aivan toisen näköistä blokkia. Instagramissa minulle neuvottiin, että blokin nimi on Boy's Nonsense. Onpa vaikea kääntää! Tyydyn itse toistaiseksi kutsumaan tätä nimellä kulmikas. Huomasin, että olen makustellut samanlaista blokkia jo kaksi vuotta sitten. Toteutin koeblokkini perinteisesti paloista kokoamalla, ja se oli paljon suurempikin, mutta sama kuvio! Kirja antaa mitan keskineliölle (3,5 tuumaa) ja lisäksi kaksi erilaista paper-piecing-kaavaa, joiden avulla ommellaan loput blokista. Olen tasoittanut blokit kokoon 6,5 tuumaa kanttiinsa. (Tykkään mieluummin leikata ja ommella senttimitoilla, mutta jos malli on tuumamittainen, tyydyn yleensä siihen enkä yritä muuntaa mittoja.) Meni tovi, että selvitin, millaisen kokoisia tilkkuja kannattaa leikata p

millaisia ovat tilkkuharrastajan välityöt?

Kuva
Viimeistelin reilu viikko sitten kaksikin tilkkupeittoa - Tuulenpesät- ja Tasapeli-peiton - ja vähän sitä aikaisemmin olin saanut uuden tilkkupinnan valmiiksi. Sitten olikin aivan höntti olo: mitä seuraavaksi? Toivuin nopeasti hönttiydestäni ja aloitin sarjan välitöitä. Lähdin siis toteuttamaan ”mieletöntä” ompelua (mindless sewing). Joskus mielettömistä tuloksista syntyy jotain saman tien, mutta yleensä ei. Ei ole tarkoituskaan, sillä välitöillä ei ole väliä! Omiin välitöihini liittyvät melkein aina jäännöspalat. Nostin taas kerran jäännöspalakassin viereeni ja leikkasin paloista pieniä neliöitä. Sitten ompelin niistä kaksi yhdeksän neliön blokkia. Tästä välityöstä oli suoraan hyötyä, sillä sain siitä oivaa kuvamateriaalia Tilkkuyhdistys Finn Quilt ry:lle kokoamaani ”10 parasta silitysvinkkiä tilkkuilijalle” –ohjeeseen. Ompelupöydän laidalla oleskeli yhä kivoja tilkkuja ”neliö ja sen varjo” –blokkien ompelun jäljiltä. Muistin neliötilkuista kootun peiton, jossa neliön ke

valmis tilkkupeitto: Tasapeli

Kuva
Ehkä teistä tuntuu, että ompelen tilkkupeiton valmiiksi suunnilleen yhdessä illassa? Ei ol’ perää! Mutta kun tikkauttaa vaikkapa kolme tilkkupintaa kerralla, niiden viimeistely saattaa käydä nopeasti – tai sitten ei. Ompelin kuitenkin eilen viimeiset pistot Tasapeliksi nimeämääni tilkkupeittoon, jonka ompelin kivasta Island Batiksin kaitalepakkauksesta, ryyditettynä muutamalla eri tummuisella harmaalla kankaalla. Aloitin projektin näköjään lokakuussa 2017 , joten ei tämä mitenkään meganopeasti valmistunut! Jos haluat tehdä samanlaisia blokkeja, katso ohjeeni "ompele rastiblokki batiikkikaitaleista". Kaitalepakkaus on yllättävän riittoisa, kun valitsee sopivan mallin. Tasapeli-tilkkupeitosta tuli kooltaan noin 160 cm x 185 cm. Kaitaleita jäi jäljelle vain aivan pieniä paloja, mikä oli tarkoituksenikin. Näin sen verran vaivaa, että asettelin (nopeasti) Tasapeli-tilkkupeiton ryöppyämään alas kotiportaita. Soile Kivinen Töölön Tilkkupajasta toteutti peiton pinn