Tilkunviilaaja

Muistin juuri, että esitin tässä yhteenvetopäivityksessäni tilkkuiluun liittyviä toiveita uuden vuoden 2017 kunniaksi. En varsinaisesti lupaillut mitään – vain toivoin. Nyt on enemmänkin kuin puolet vuodesta 2017 kulunut ( iik! ) ja on aika tutustua toiveiden tilanteeseen. Ykköstoiveenani oli hyveellisesti, että Tilkkuyhdistykseen liittyisi tänä vuonna enemmän jäseniä kuin siitä poistuu. Tämän toiveen tilanne on tietenkin vielä avoin. Mielenkiintoinen toinen toiveeni oli käyttää enemmän ”pitkiä kankaitani” ja harvemmin minipieniä tilkkuja. No, viimeisimpään rusettiblokkityöhön otin esiin useita ”pitkiä kankaita” (ja päädyin tilanteeseen, jossa minulla on jäännöspaloja enemmän kuin koskaan). Voisin laskea samaan kategoriaan myös kaitalepakkaukset. Raaskin avata useamman kaitalepaketin, joista olen toteuttanut tilkkupeittoja. Batiikki- ja yksiväriskaitaletyö on vielä kesken, mutta siihen käytin kokonaista kaksi pakettia kaitaleita. (Kuvassa ylhäällä ja vasemmalla.) Katson s

Etenkin tilkku-urani alkutaipaleella minulle kävi merkillisen usein niin, että valitsin projektiin mielestäni kauniit ja keskenään sopivat kankaat, mutta lopputulos ei miellyttänytkään. Yleensä blaah-tunne johtui kunnon kontrastin puutteesta. Tiedättehän: tilkkupinta on vähän (tai enemmän) epämääräinen. Ei kiva. Tässä on hyvä esimerkki epämääräisestä, kontrastittomasta tilkkublokista: Luulin, että valkopohjainen kangas olisi riittävän vaalea verrattuna sinisävyiseen, muka-tilkkukuvioiseen kankaaseeni, mutta eipä vain ollut. Onneksi olen löytänyt näitä blokkeja vain yhden. Joskus kontrasti on kohdillaan, mutta muut asiat menevät pieleen. Ompelin kauan aikaa sitten tämän leikkaa-ja-liitä-tilkkupinnan, jossa on hyvä kontrasti. Pilasin tilkkupinnan kahdella eri tavalla. 1. Ompelin tilkkupinnan epäonnistuneeksi lopputuotteeksi. Kuvan tilkkupinta on tyynynpäällisestä, jonka ompelin käytöstä poistamalleni nukkumatyynylle. Tyynyhän oli vanhuuttaan ihan litteä! Ei sellainen tyyn

Hyvä uutinen on se, että ompelin rusettiblokit yhtenäiseksi tilkkupinnaksi. Näppäsin siitä kuvankin: Hetken päästä kävi tuulonen ja asetteli tilkkupinnan uuteen asentoon: Koska tilkkupeiton paraatipuoli oli valmis, sille piti ommella myös taustakappale. Tämä ei tavallaan ole hyvä uutinen, koska taustakappaleet tuottavat minulle aina vaikeuksia. Blogini seuraajat tietävätkin, ettei minulla yleensä ole niin paljon yhtä kangasta, että siitä saisi taustan. No, varastossa oli kyllä yksi ainakin melkein tarpeeksi iso kangaspala, mutta se ei tuntunut väriltään parhaalta. Mikä nyt neuvoksi? Muutama tilkkublokki oli jäänyt yli, kun ompelinkin pienemmän tilkkupinnan. Ompelin niistä katseenvangitsijan. Löysin myös muutaman isohkon ja jollain tavalla sopivan värisen kankaan. Paljon jäi vielä puuttumaan. Mutta hei! Löysin pinoista toistakymmentä vuotta sitten ompelemani bargellon ja kas, se sopi hyvin muiden värien joukkoon. (Kaikki sopii kaikkeen, kun vain ompelee reunoista yhteen.

Käytänpä hyväkseni aiempia päivityksiäni – niitähän on jo seitsemän vuoden ajalta – joten tässä on yhteenveto vähäisistä puuhistani heinäkuun alkupuolella eri vuosina. Vuonna 2010 olin ommellut omenankukkakuvioisen pikkulaukun melkein valmiiksi.   Kuvassa valmis laukku - ei siis se muka-sangoin varustettu versio. Olin yllättäen myös suostunut tilkkutaiteilijalle epämieluisampaan puuhaan eli lyhensin työtoverini hameen. Olinpa ollut suopealla mielellä! Samaan tapaan kuin heinäkuun alussa 2010, myös heinäkuun alkupuolella 2011 valittelin hellettä. Ei ole koettu helteitä tänä vuonna vielä lainkaan, ainakaan minun olinpaikoissani! Postauksessani kerroin olevani lähdössä kesämökkeilemään, ja blogissa olikin näköjään parin viikon postaustauko. Esittelin ristipistotöitä, joiden parissa viihtyisin mökillä. Ja iik! Tiedättekö mitä?! Nalle Puh –aiheinen ristipistotyö ei edelleenkään ole valmis! Eiiih! Minulta jäi hahmojen silmiksi tulevat solmupistot pistelemättä ja niin on työ v

Totean heti, etten keksinyt rusettiblokkien uudenlaista asettelua itse. En keksinyt sitäkään itse, että voisin tehdä blokeista värikkäitä. Inspiroiduin kahden Instagram-tilin kuvista - @timnatarr on ommellut juuri vastaavanlaisen, monivärisen tilkkupinnan ja @maryse260 toteutti vihreän tilkkutyön, jossa kaikki ”reiät” olivat vaaleita. Kumpikin tilkkutyö oli kaunis ja päätin toteuttaa oman version. Löysin rusettiblokin ohjeen netistä ja sovelsin sitä hieman. Minun isot neliöni ovat neljätuumaisia ja pikkuneliöt ovat 2,25-tuumaisia. Suunnittelin ompelevani tilkkupintaan 11 blokkia vaakaan ja 13 blokkia pystyyn. Sitten huomasin, että parillinen määrä tilkkublokkeja toimisi paremmin, joten tilkkutyöstäni tuli aavistuksen pienempi – 10 blokkia x 12 blokkia. Sommittelu oli vähän helpompaa, mutta ei silti helppoa, sillä blokit mahtuivat vapaalle lattiapinnalle vain juuri ja juuri. Ensimmäinen sommitelmani oli tällainen: Tykkäsin tästä, mutta muut blokit eivät jotenkin sopineet tä

Jos olet seurannut blogiani pidempään, saatat muistaa, että vuoden 2010 tienoilla tehtailin jatkuvalla syötöllä tilkkulaukkuja. Ompelin niitä melkein järjettömän määrän (mutta en ihan järjetöntä määrää, koskapa kolmea tai neljää lukuunottamatta kaikki löysivät ainakin jokseenkin vapaaehtoisen omistajan). Kirjoitin tilkkulaukusta ohjeenkin, jonka ensimmäistä osaa on käyty lukemassa yli 6000 kertaa. Osia 2 ja 3 on katsottu vain parituhatta kertaa. Ehkä sangat ja laukun viimeistely ovat niin helppoja juttuja, ettei niihin tarvitse ohjetta. Palasin menneisyyteen vain ajatuksen tasolla. Pidin ohjeessa valmistuvan tilkkulaukun itse, ja laukku elelee ihan nykyisyydessä. Kuva on vain muutaman päivän takaa ja siitä näkee, että tilkkulaukkuni on kestänyt noin seitsenvuotisen elämänsä hyvässä kuosissa: Laukkutehtailuni loppui aika pian tämän jälkeen. Johonkin se tilkkulaukkuinnostus vain hävisi. Onneksi tilkkutyöharrastukseni jatkuu. (Tosin perhe saattaa olla tästä hiukan eri mieltä – e

Saavutin (ja ylitin) rusettipeittoprojektissani jo sadan tilkkublokin rajapyykin. Leikkaan ja ompelen blokkeja aina muutama kerrallaan ja kun erä on valmis, asettelen blokit lattialle ja näppään kuvan. Tähän erään sattui melko hyvin toisiinsa sopivia värejä: Kuvassa yksi kangas näyttää mintunvihreältä (lievä yök, ja työssähän ei pitänyt olla vihreää). Todellisuudessa kankaassa on valkoisella pohjalla turkoosia, minipientä kukonaskelkuviota. Seuraavatkin blokit asettuivat keskenään melko somasti: Sen sijaan seuraava blokkierä oli niin kirjavan kirjavaa, että silmiin sattuu: Kankaat ja blokit ovat yksittäin ihan nättejä, mutta keskenään sekavia. Ainakin tuo alareunan osasto. Tältä näyttää noin sadan rusettiblokin pino: Olen ommellut nämä rusettiblokin ohjeella/kaavalla, mutta asettelen blokit tilkkupinnaksi niin, ettei rusettimaisuus tule ensimmäisenä mieleen. Juuri nyt minulla on valmiina 112 tilkkublokkia. Olen suunnitellut ompelevani tilkkupinnan 143 blokis