Tilkunviilaaja

Teidän lukijoiden on ehkä vaikea ymmärtää, miksi olen innostunut tekemään näitä melko yksinkertaisia tilkkublokkeja. Eihän näissä ole mitään haastetta! Leikataan suorakaide ja tällätään päälle ympyrä – mitä tilkkutyötä se muka on? Kivaa puuhaa kuitenkin. Käyn parastaikaa läpi jäännöspalalaatikkoani ties monennettako kertaa ja katselen kankaita ties monennellako tavalla. Pienikin pala voi päästä käyttöön. Pyörylöistä tuli mieleen, että näytin niitä Miehelle. Hän on vuosien mittaan oppinut pari (mielestään) harvinaista erikoistermiä tilkkuilun alalta ja hän tiedustelikin, olenko oikein applikoinut pyörylät tilkuille. Kerroin aivan oikein applikoineeni ja käyttäneeni ompelukoneen kivaa tikkiä. Hän ihan hämmästeli, että ompelukoneesta syntyy tuollainen tikki. (Ihan kuin ikinä jaksaisin/ehtisin käsin applikoida pykäpistoilla!) Toinen Miehen bravuuritermi on hulpio. Hän käyttäisi sanaa mielellään useamminkin, mutta ei sitä valitettavasti kovin usein tarvitse. Tilkkupinnastakin t

Olen työskennellyt taas pelkkien tilkkupeittojen parissa eikä pussukkatehtaasta ole aikoihin valmistunut mitään uutta. Pohdin eilen, mahdanko edes osata ommella pussukkaa enää. Kokeilin saman tien, syntyisikö sitä mukaa tikkaamalla minkäänlainen pussukkapinta. Sitä mukaa tikkaaminen tuli mieleeni, sillä Sisko kyseli, josko tehtaasta saisi pehmoisempaa pussukkamallia, ei pelkkää topakkaa. Tässä syntyy ensimmäistä pehmopussukkaa pitkään aikaan. Riipaisin alkupalaksi jäännöspalalaatikosta neljän tilkun yhdistelmän, tämä on muistaakseni jäänyt tähteeksi tilkkulaukun ompelemisessa. Pala on kuvan keskellä ja siinä on kissakangastilkku. Suoristin jäännöspalan reunan vaalealla kaitaleella ja ompelin seuraavaksi kaksi erilaista pötköä neliöistä, jotka jäivät yli lentävät hanhet –tilkkublokeista. Suosin punaista, mustaa ja valkoista, mutta piristän niitä vaaleanpunaisella ja limenvihreällä. Vetoketju on 20-senttinen tarjousketju – eri pituus siinäkin kuin viime aikoina valmistamis

Nimittäin applikoituna ympyränä luokses’ pompin. Tein ompelupöydän päällimmäisistä tilkkupaloista kangasympyröitä ja ompelin ne leikkaamilleni taustatilkuille: Kaikkiin tilkkuihin en heti ehtinyt ommella ympyrää. Halusin tarkistaa, vaihtuvatko värit vaaleasta tummaan riittävän sulavasti. No, ehkä eivät täydellisen sulavasti, mutta tarpeeksi sujuvasti - kelpaa minulle. Vaikka olen silittämällä kääntänyt ympyröiden risareunat nurjalle, ompelen silti ympyrät taustatilkulle kivalla pykäompeleella, koska ompelukoneessani sellainenkin on! Langanpäät ovat päättelemättä. Taitaa käydä niin, että minulle siunaantuu vielä aikamoinen langanpäättelyurakka, sillä teen applikoituja paloja melkein liukuhihnalla! Minulla on tilkkukasa pöydällä ja leikkaan aina yhden ympyrän jokaisesta jäännöspalakankaasta. Jos saan ylettömästi tuhlaamatta kiinnostavan kuvion ympyrän keskelle, leikkaan niin, mutta muussa tapauksessa asettelen mallineen summamutikassa tilkun reunaan. Sarjani olisi näyt

Seikkailin Instagramin ihmeellisessä maailmassa ja satuin näkemään tilkkutyön, jollaisen haluan itsekin tehdä. Mallissa on tilkkuneliöille applikoituja ympyröitä. Kuulostaako tutulta? Aivan kuin tilkkupeittoni taaperolle eli Täplikästä menoa –peittoni. Mutta ei aivan. Katsokaa, miten erilainen Coopcraftsin versio on – tässä linkki hänen On the Bubble Quilt –tutoriaaliinsa.  Eikö olekin upea tilkkutyö?! Sovellan hänen ohjettaan eli teen muutaman asian eri tavalla. Ensimmäinen poikkeama eli taustatilkkujen väritys. Minulla ei tietenkään ole oikeita ja oikean värisiä Kona-puuvilloja, vaan menen sillä, mitä kaapista löytyy. Taisin vähän aikaa sitten kehuskella kartuttaneeni neutraalin väristen kankaitteni kokoelmaa, ja kyllähän niitä oli aika monenlaista. Minun piti löytää seitsemän eri kangasta, joiden värit/tummuudet liukuisivat tasaisesti toisesta toiseen. Päädyin tällaiseen väriskaalaan: Olin kuitenkin tyytymätön skaalani alkupäähän. Valkoisen ja beigen kankaan välinen värie

Kirjoitukseni otsikko EI viittaa kirjoitteluni tiuhuuteen, koska edellisestä kirjoituksestani on pitkähkö tovi. En vain ole saanut aikaiseksi mitään, mistä kirjoittaisin. Paitsi nyt! Tikkautin värikkään lentävät hanhet –aiheisen tilkkutyöni Soilella Töölön Tilkkupajan tikkauspalvelussa. Sain valmiiksi tikatun peiton takaisin eilen! Seuraavaksi tasoitan pinnan, keksin tälle nimen, kirjoitan ja ompelen nimilapun ja kehittelen tälle reunakantin. Sitten peitto onkin valmis! Terävien kolmioiden ja neliöiden vastapainoksi valitsimme all over –tikkausmallin, jossa on pyöreitä muotoja. Tilkkupintaan tuli hauskaa liikkeen tuntua! Tikkauskuvion valitseminen tuntuu ensin lähes mahdottomalta, sillä vaihtoehtoja on niin paljon. Mutta aina on löytynyt se oikea kuvio – se, joka tuntuu oikealta juuri tähän peittoon. Tällä kertaa tikkauslanka oli maailman helpoin valita. Soile oli ostanut upeaa, himmeänä kiiltävää tikkauslankaa, joka sopi tilkkupintaani kuin nenä päähän. Muita vaihtoeh

Yhdistelin 32 kaikenkirjavaa tilkkublokkia välikaitalein tilkkupinnaksi, joka näyttää tällaiselta: Tilkkublokit ja niiden asettelu vaalealle pohjalle perustuvat Geese Migration –tilkkutyöohjeeseen. Ohjeen mukainen tilkkutyö olisi neliö, mutta pidensin tilkkupinnan suorakaiteeksi ompelemalla tähän 7 tilkkublokkia enemmän kuin ohje kehotti tekemään. Pelkkä tilkkupinta on en verran ohut, että tuuli pystyy tarttumaan siihen: Kunhan saan pinnan tikkautettua vanuun ja taustakankaaseen (ohoi,  Töölön Tilkkupajan tikkauspalvelu, tässä on kohta tulossa tikattavaa sinne), tarvitaan tuulosta ankarampaa puhuria, että peitto siitä kurtistuu. Hanhet lentävät tilkkupinnassa sinne sun tänne. Kuvan alimmaiset ovat matkalla ylös ja seuraavalla rivillä kiiruhdetaan niitä vastaan. Sain viimeiset saumat ommeltua ja silitettyä niin myöhään illalla, että oli jo kiire kuvaamaan tätä päivänvalossa. Niinpä en muistanut edes mitata tätä! Mittaaminen olisi ollut järkevää, kun tilkkupinta oli

Ompelemisen edetessä sain aina vain punertavampia tilkkublokkeja käsiteltäviksi, kunnes olin kellanpunaisessa, keltaisessa ja vihertävän keltaisessa asti. Kyllä värit ovat mahtavia! Ja hienoa, että joku suunnittelee ja valmistaa kaikenlaisia kankaita meille tilkkuilijoille käyttöön! Tilkkupinnan vihoviimeinen kehystettävä oli “oikean ylänurkan” kellanruskehtava tilkkublokki. Tämä ei ole lainkaan minulle tyypillisen värinen! Poistuin aika kauas mukavuusalueeltani. Lähikuvassa näytän, että lentävien hanhien päät/siivenkärjet ovat välillä terävät, välillä ne taas ovat leikkautuneet näkymättömiin sauman alle. Punaisessa tilkkublokissa samoin: Mutta huom! Tylpät hanhet siellä täällä eivät vaikuta tilkkutyön kokonaisuuteen. Otin periaatteekseni, että tekisin hanhista niin hyvät kuin saisin helposti aikaiseksi. Tarkkailin kärkiä ja tein parhaani ja minulle tämä riitti oikein hyvin. Kissa kävi myös toteamassa, että tilkkutyön hanhet ovat sopivat. Myöhästyin hiukan kamer