Tilkunviilaaja

Säästin vaivojani ja tikkasin kissatilkkulaukun kappaleet suorin ompelein, tavallista paininjalkaa käyttäen. Vaihtuvavärinen, ruskeasävyinen puuvillalanka oli käytössä. Tykkään kyllä enemmän kiiltävämmistä tikkauslangoista, mutta tämä oli väriltään sopivin. Täytyy näitä matampiakin lankoja jossain käyttää. Tikkaamisen jälkeen kiirehdin tasaamaan kappaleet määrämittaan. Kun tarkka määrämitta oli tuoreessa muistissa hetki tasaamisen jälkeen, leikkasin myös vuorikappaleet samaan kokoon. (Peilikuvat-tilkkulaukkua ommellessani leikkasin vuorikappaleet väärän kokoisiksi!) Ennätin vielä koota laukun päälliosan ennen kuin luonnonvalo hävisi. Olin päättänyt, ettei seuraava laukusta ottamani kuva olisi ylioranssi! Eikä ollutkaan. Valmiina on myös sangat sisällään pyykkinarut. Saa nähdä, pääsenkö ompelupuuhiin tänään, ohjelmassa kun on pitkä kävelylenkki töiden jälkeen. Seuraavana mielessä Tyttären vartuttua nyt paremminkin Trendi- ja Elle-ikään, hänelle aikoinaan ostamani heppakirjat ovat jääne

Päädyin sitten valitsemaan ruskeaan kissatilkkulaukkuun edellisen postaukseni lopussa esittelemäni kangasyhdistelmän, mutta vaihdoin tumman ja vaalean palkin paikan takaisin. Nyt teki kännykkäkamera kyllä minulle tepposet. Jostain syystä se väritti kuvan ylioranssiksi. Sävyjä korjaamallakaan tästä kuvasta ei saanut luonnollisen näköistä. Pahoitteluni kamalasta kuvasta! Eikä kännykkäkameran näytöltä millään havaitse vääriä värisävyjä. Hyvä jos näkee, mahtuuko aihe kokonaan kuvaan. Tosin vielä ongelmallisempaa on, että näytöltä ei näe, onko kuva tarpeeksi terävä. Joudun ottamaan useita otoksia samasta asetelmasta, jotta varmistan edes yhden terävähkön kuvan. Viikonloppu kului aivan muissa puuhissa kuin ompelupöydän ääressä, joten tässä oli saavutusten saldo: tilkkulaukun etu- ja takakappale koossa, koltsarikangas (collegetrikoo) ja tikkausvanu hakaneuloin kiinnitetty kappaleisiin. Mutta näin viikonlopun aikana sentään yhden tekemistäni tilkkukukkakasseista luontevassa käytössä. Käytön

Sain kuin sainkin eilen illalla viimeistelevän, yläreunan litistävän ompeleen laukkuun ja napin ommelluksi. Tytär auttoi napin valitsemisessa. Kas tässä uusin, Miau-tilkkulaukku: Vaihteeksi otin kuvan sisätiloissa, ilta-auringon "tulviessa sisään" (sisustuslehdissä puhutaan aina valon sisään tulvimisesta). Laukku takaa (vaikka se on takaa melkein samanlainen kuin edestä): Katse sisälle laukkuun: Kuvan perusteella voisi kuvitella, että laukku on noin 3 metriä syvä, kun sen sisällä on noin pimeää! Seuraava laukkuko? Prosessilupaukseni hengessä kerron seuraavan laukun kangasvalinnoista ehkä enemmän kuin kukaan haluaisi lukea. Kaikista "seuraavaksi aloitan jotain muuta tilkkutyötä" –ajatuksista huolimatta minulla on jälleen tilkkulaukku työn alla. Istuin keittiössä ja katseeni osui Tyttären muutama vuosi sitten tekemään kangasmagneettiin (hänellä oli sellainen magneettilevytarrakone), jossa hän oli käyttänyt kivaa kissakangastani. Seuraavaksi huomasin olevani kangas

Eilen illalla eivät tilkkulaukut eivätkä muutkaan tilkkutyöt edenneet (tai no, ompelin turkoosista tilkkulaukusta taitetun huolittelukaitaleen käsin kiinni tv-uutisia katsoessani/kuunnellessani). Uuvuin täysin käytyäni hölkkyylenkillä! Ja sanovat, että liikunnasta saa lisää virtaa… Minulla virta oli niin lähellä off-asentoa kuin suinkin. Kesäkuukausinakin on sentään syntynyt yhden- sun toisenlaisia laukkuja. Otin heistä pari päivää sitten yhteiskuvan. Tässä näkyvät vain ne laukut, jotka minulla vielä on. Useat muut äskettäin valmistuneet laukut ovat jo löytäneet uuden omistajan. Kiva linkki Muiden blogeja selaillessani löysin kivan sivuston, jossa yhdistyvät kaksi lempiasiaani. Ehkä joillain lukijoillani on vähän samat lempiasiat? http://catsonquilts.com/

Uusin tilkkulaukku eteni valtavin loikkauksin, tikatuista etu- ja takakappaleesta aina kootuksi asti! Lähdin Tyttären kanssa etsimään hänen kesäläksykasvioonsa puiden lehtiä ja otin matkalla kuvan huolittelukaitaletta odottavasta laukusta. Tietenkin kuva piti elävöittää saapasjaloin. Myöhemmin illalla kiinnitin laukkun yläreunaan huolittelukaitaleen, jonka tällä kertaa olin leikannut täysvinosta reunasta. Kankaassa sattui olemaan vino reuna kätevämmin saatavilla kuin suora. Kyllä suora kaitale on 17 kertaa helpompi taittaa ja kääntää siististi! Lähdin aamulla töihin ja otin käsilaukuksi Tilkut-tilkkulaukun. Tykkään siitä erittäin paljon! Mietinkin matkalla, että minun oikeastaan pitäisi keskittyä hetkeksi aikaa hyödyntämään moninaisia jäännöspalojani ja –kaitaleitani. Etenkin tilkkulaukuissani. Ja ehkä olisi aika palata lilahtavan torkkupeiton pariin, jotta se valmistuisi edes joskus. (Ja ehkä olisi syytä välillä tehdä joku "oikeakin" tilkkutyö.) Konetikkauksesta Näin äske

Nykyisin teen useimpiin tilkkutyynynpäällisiin nappilistan enkä käytä vetoketjua. Lisäksi teen nappilistan (yleensä) ensiksi ja loput tilkkuosuudet vasta sen jälkeen. Vihreään tyynynpäälliseen tein nappilistan vanhasta pussilakanakankaasta. Käytin pieniä paitanappeja, joita sain tilkkuystävältäni Ritvalta valtavan pussillisen. Otin kuvan ikkunan ääressä, missä toivoin olevan eniten valoa, ja ikkunalauta kajastaa oudosti kankaan läpi. Mutta nappilistan idea kuitenkin välittynee. Vinkki: Tilkkukäyttöön varattujen vanhojen paitojen nappilista sopii toisinaan käytettäväksi tyynyn takakappaleessa sellaisenaan. Joskus minullakin on ollut käytössäni sopiva vanha paita, ja tyynyn täyttöaukko on syntynyt suit sait! Eilinen ompelusaavutukseni – nappien ompelu nappilistaan ja napinläpien avaaminen – oli tärkeä, mutta melko vähäinen. Ehkä tänään syntyy taas enemmän valmista!

Palasin lomalta! Yritin kyllä päivittää blogiani jo kaksi viikkoa sitten, mutta olin ehtinyt unohtaa koneeni salasanan, eli tarvitsin työpaikan mikrotuen apua ennen kuin pääsin koneelleni lainkaan. En sentään viitsinyt kesken lomani lähteä toimistolle. Valmis omenankukkalaukku Laukku jäi sankoja ja viimeistelyä vailla valmiiksi, kun lähdin mökille. Kahden viikon mökkireissun jälkeen palasin ompelupöydän ääreen, tartuin leikkaamiini sankakaitaleisiin ja tekaisin laukkuun sangat. Niitä kiinnittäessäni mietin niiden näyttävän hiukan pitkiltä. No hei, olinkin leikannut sankakaitaleet vasta valmiin levyisiksi. Niissä oli yli 10cm liikaa pituutta verrattuna tavalliseen 34cm sankapituuteen! Liian myöhään huomasin, joten nyt on omenankukkalaukussa uniikin mittaiset sangat. Onneksi ne sentään ovat keskenään saman mittaiset. Ostin lomalla valikoiman suurehkoja nappeja, ja yksi niistä sointui tähän laukkuun hyvin: Vuorikangas on hauska raidallinen: Kokeilulaukku Pyörittelin jonkin aikaa mieless