Showing posts with label tilkkumokat. Show all posts
Showing posts with label tilkkumokat. Show all posts

Wednesday, 19 April 2017

tästä ei meinannut tulla mitään.

Henkilökohtainen tietokoneeni tarvitsee yksinkertaisen kotelon. Olen sinnitellyt kotelotta jo vuoden, mutta aloitin projektin sentään jo jokunen viikko (kolme kuukautta) sitten. Silloin ompelin summamutikassa kaikenlaisia käsiin osuneita tilkkuja yhteen, enkä pitänyt lopputuloksia kovin hehkeinä. Ehkä syynä on, että käytin tilkkupintoihin eniten yhden tilkkupeiton taustakappaleesta viistettyä ylijäämäkaitaletta, joka oli vaaleaa ja mitäänsanomatonta, vaikka siinä oli sinänsä hauska ristisanatehtäväkuosi.

Projekti ei siis ollut kovin motivoiva, mutta hammasta purren otin sen esiin pari päivää sitten. Olin päättänyt, että koneeni oli vihdoinkin saava kotelon.

Minä vain olen niin onneton suunnittelemaan kolmiulotteisia kappaleita, että tein TAAS yhdestä kotelosta liian pienen. Se on esimerkiksi liian matala (konetta näkyy sentin siivu yläreunan alta). Liian matala kotelo ei puolestaan suojaa konetta kunnolla!


Kotelo on tietenkin myös liian tiukka. Koneen saa koteloon, mutta näppivoimien pitää olla kohdillaan. Harmi, ettei kuvasta kuulu, miten tiukalla olevat saumat naukuvat.


Edes tällaisen epäonnistuneen kotelon ompeleminen ei sujunut noin vain. Toinen tilkkukappale oli liian kapea (edes tällaiseksi vähän liian kapeaksi kappaleeksi), joten jouduin jo ompelemaan siihen levityskaitaleen. (No, kaitale ei minua olisi haitannut, jos kotelo muuten olisi onnistunut kooltaan.)


Panostin tähän sentään niin paljon, että ompelin kauniit vuorikappaleet.


Maailman toiseksi yksinkertaisin ompelujuttu, mutta niin vain epäonnistuin siinä!

Ajattelin tässä vaiheessa, ettei tästä korjaamalla saa sopivaa, joten päätin jo siirtää tämän kategoriaan Susi. Suunnittelin purkavani vuorin ja päällisen osiksi, käyttäväni vuorikappaleen uuteen koteloyritykseen ja päällisestä aioin ommella ruman pussukan.

Yön yli nukuttuani olin hieman rauhoittunut ja pystyin purkamaan kotelopäkäleeni osiin:


Aika surumieliseltä tämä näytti!

No, kävi sitten kuitenkin niin, että jatkoin kaikkia kappaleita pienesti ja ompelin kuin ompelinkin kotelon uudelleen valmiiksi.

Tällä kertaa siitä tuli aavistuksen verran liian väljä, mutta siitä en jaksa enää välittää, vaan julistan tämän valmiiksi ja annan tälle nimen Susihukka.


Olin vieläpä niin tollo päällisen jatkopaloja leikatessani, että viilsin vahingossa yhden liian kapean kappaleen. Jouduin jatkamaan jatkopalan jatkopalaa. Tämä ei kyllä ompelukilpailuissa pärjäisi! (Eikä tikkauskilpailuissakaan.)


Mutta valmis tämä Susihukka nyt on, ja tietokoneellani on sitä suojaava tasku. Se on hyvä asia, ja myös se, että vain minä joudun käyttämään tätä onnetonta tekelettä.

Sunday, 26 March 2017

pelastusoperaatio.

Helsingin Tilkkukilta Syyrinki järjesti muutama vuosi sitten lauantaisen ompelupäivän, missä tilkkutaitajamme Ritva neuvoi meille, miten ommella mielenkiintoinen tilkkublokki. Blokin ompelemiseen oli eräänlainen pikatekniikka, joka sekin oli melkoisen aikaavievä.



Tilkkublokissa oli lukuisia hyviä puolia. Siihen saattoi käyttää lähes mitä tahansa kuoseja. Ensimmäisen vaiheen palojen leikkaaminen ei ollut vaativaa. Siitä sai tummilla ja vaaleilla osilla positiivin tai negatiivin, jolloin tilkkupintaan sai muodostumaan kiintoisia kuvioita.

Ompelin silloin lauantain kurssillamme pari blokkia ja jatkoin työtä erittäin innostuneena jonkin aikaa. Sitten jokin meni vikaan. Taisin valita blokkeihini väärän värisiä kankaita. Olin aloittanut sinisävyisillä ja siirryin siitä hiljalleen suttuisen vihreisiin ja ruskeisiin. Tällaisiin:


Lopulta tilkkupinta alkoi näyttää silmissäni niin rumalta, että taittelin sen kokoon, survoin muovikassiin ja kiikutin kassin vaatehuoneen perälle. Sinne se jäi pariksi vuodeksi.


Yäk. Katsokaa nyt noita likaisen vihertävänvaaleita osuuksia näiden muiden tilkkublokkien kanssa! Ja turkoosia yhdistettynä tumman rusehtavanvihreään kankaaseen! Mitä oikein ajattelin?

Kun nyt olin valmiiksi harmissani Kemin-matkan mentyä myttyyn, en pelännyt lisäharmistumista ja kaivoin ruman työni uudelleen esiin. Toisaalta - ehkä se oli näkymättömissä ollessaan muuttunut kivaksi?

Ei ollut.

Kokeilin ensin, auttaisiko kokonaisuutta, jos irrottaisin rumimmat ja epäsopivimmat osuudet työstä. Tilkkupinta oli siinä vaiheessa kahdessa palassa, jotka asettelin sängylle. Työ rupesi nyt näyttämään siedettävältä.


Kassissa oli yhteen ompelemieni osuuksien lisäksi koko joukko irtoblokkeja. Vaikka olin unohtanut suunnilleen kaiken tähän blokkiin ja tähän työhön liittyvän, irtoblokkien tarkastelu muistutti mieleeni positiivi-negatiivimahdollisuuden.

Päätin ommella lisää ja kauniimman värisiä blokkeja negatiiveiksi verrattuna työn keskiosaan. Asettelin uusia blokkeja keskiosan kehykseksi.


Tilkkupinta rupesi näyttämään aika kivalta.

Syyringin ompelupäivän jälkeen olen hankkinut pari uutta tuumamittaista viivainta. Tämän blokin ohje oli tuumamittainen, ja leikkaaminen kunnollisilla viivaimilla joudutti blokin valmistumista olennaisesti. Niinpä tarvittava määrä blokkeja oli valmiina yllättävän nopeasti.

Ta-daa! Entinen KAUHEA tilkkupinta on edelleen überkirjava, mutta se näyttää sentään ihan kivalta tai ainakin mielenkiintoiselta. Enää se ei ole mielestäni ruma.


Pelastusoperaatio siis onnistui. Jos löytäisin tälle taustakappaleen, minulla olisi taas uusi tilkkupeitto hetkessä valmiina. (Haha, vai hetkessä!)

Saturday, 21 January 2017

välillä vähemmän hehkeää.

Silläkin uhalla, että lukijani kaikkoavat: esittelen viimeisimmän projektini eli Mac-tietokoneelle tarvitsemani säilytystaskun. Aloitin projektin heti sen jälkeen, kun olin ommellut pari tilkkupeiton taustakappaletta. Kaipasin pienten palojen ompelemista ja improvisoiden kokoamista.

Löysin erittäin pitkän, sanaristikkokuvioisen kaitaleen. Ompelin kaitaleen koko matkalle satunnaisesti jäännöspalakassista poimimiani tilkkuja. Leikkasin palat irti ja ompelin sopivia pareja yhteen.

Sommittelin tilkkukappaleet lopulta kahdeksi sopivan kokoiseksi tilkkupinnaksi ja tikkasinkin toisen jo:


Huokaus. Toisen tilkkupinnan tikkauksetkin näyttävät aivan pöljiltä. (Toista puolta en ole vielä tikannut. Voin vielä välttyä pilaamasta pintaa aivan lopullisesti.) Tämä ei ole mieluisimpia töitäni, mutta kone tarvitsee kipeästi kotelon.

Sunday, 1 February 2015

alisuoritusta.

Tein tehokkaan tuotantolinjamaisesti useamman tilkkublokin niin, että katsoin koko ajan mallia valmiista neljän blokin yhdistelmäblokista. Blokkeja oli valmistumassa tarpeeksi neljään yhdistelmäblokkiin. Mitä tapahtui?


Ei tullut takkia neljää yhdistelmäblokkia, tulikin vain liivit kaksi yhdistelmäblokkia. Kunnostauduin taas alisuorittamaan. Tein yhden blokin väärin, silitin ja kaikkea.


Tein sitten toisenkin blokin väärin. Silitin ja kaikkea.


No, ei tässä tarvitse kuin tehdä kaksi blokkia uudelleen. Vialliset voi taas käyttää tilkkupeiton taustakappaleessa. Onneksi ompelin hauskimmasta kankaasta oikeanlaiset blokit!

Siitä tulikin mieleeni. Hieno muotipiirrosaiheinen kangas on epätasainen laadultaan! Kangas on tasalaatuista, ei siinä mitään, mutta kuvat ovat yhtäällä tyylikkäitä – kuten tämä iltapukuinen nainen tässä:


Tai tämä Dior-henkisesti pukeutunut neitokainen tässä:


Toisaalla piirrokset ovat hiukan tökeröitä, kuten näiden neitosten kasvot.


Heidän vaatetuksensa tai asentonsakaan eivät ihan vakuuta.

No, kiva kangas tämä on kuitenkin! Ensimmäistä kertaa käytän, vaikka ostin tämän jo vuonna 2013 käydessäni Saint-Marie-aux-Minesin tilkkutapahtumassa.

Mainostan vielä, että päivitin juuri Helsingin tilkkukilta Syyringin www-sivut. Käykää tutustumassa esimerkiksi viime touko-kesäkuussa pidetyn Tilkut piknikillä -tilkkutyönäyttelyn kuviin!

Monday, 26 January 2015

se tavallinen tarina.

Minulla on tekeillä epäsymmetrisiä tilkkublokkeja tilkkupintaan, jonka toteutan Capitola Quilterin tutoriaalin perusteella. Jos muistaisin lukea ohjeet tarkasti ja noudattaisin niitä, selviäisin ehkä helpommalla, mutta taas sorruin ajatusvirheisiin.

Ensiksi näytän kuitenkin hyvän ajatukseni eli mallineen, jolla pystyn asettelemaan kolmiokappaleet sopivalle kohdalle suorakaidetilkkua.


Vinkki: Asettelen mallineen tilkun kulman kanssa tasan ja sen jälkeen asetan kolmiotilkun reunan mallineen reunan myötäisesti:


Kiitos mallineen, minulla oli tuotapikaa neljä kolmioin koristeltua suorakaidetta:


(Ja tässä kohdassa alkoi tavallinen tarinani eli tilkkumoka.)

Unohdin ottaa huomioon sauman kohdalla kankaan taitokseen kuluvan ylimäärän, joten kolmioni eivät menneet suorakaidetilkun reunojen kanssa täysin tasan. (Tämä ei ole tilkkumokani, vaan tavanomaista epätarkkuutta vain.)


Nurjalla puolella näkyy, miten kapeiksi saumanvarat niistyivät parissa kohdassa.


Seuraavissa tilkuissa osaan varmasti asemoida kolmiot entistä tarkemmin.

Tähän asti minulla tuntui menevän oikein hyvin! Minullahan oli jo kaksi neljän blokin yhdistelmäblokkia ja se merkitsee aina, että tilkkupeitto on melkein valmis.


Mutta ei. Katselin näitä vierekkäin ja huomasin, että eihän tällaisia paloja pystykään ompelemaan kiinni toisiinsa niin, että joka nurkkaan syntyisi tähtikuvio.

Päättelin (väärin), että blokkien väliin tarvittaisiin kuitenkin vielä kolmas blokkipari. Onneksi kokeilin ensin tilkuilla, millaiset palat tähän vaadittaisiin. Ei tähän tuntunut löytyvän sopivaa palaa lainkaan!

Ihmettelin aikani ja tutustuin sitten ohjeen lyhennelmään, jonka olin kopioinut työvihkooni. Lopulta keksin, että blokkini olivat toistensa peilikuvat. (Kesti aika kauan huomata tämä.) Peilikuvablokeista ei voi rakentaa oikeanlaista tilkkupintaa.

Päädyin purkamaan vaaleamman yhdistelmäblokin alkutekijöihinsä. Käänsin palat oikein päin, ja heti näytti loogiselta:


Ompelin yhdistelmäblokin uudelleen kokoon. No nyt!


Onkohan tämä sittenkin liian vaativa malli minun toteutettavakseni? Jos joudun ompelemaan jokaisen yhdistelmäblokin kahteen kertaan, tästä tulee ikuisuusprojekti! Onneksi blokit näyttävät nyt oikein ommeltuina aika kivoilta, ja olen mallista innostunut.

Muuten, taittelin mielenkiintoisista tilkkublokeista kokoamani tilkkupinnat (peiton tilkkupinta on toistaiseksi kahdessa eri palassa) ja siirsin ne muovipussiin odottamaan uutta intoa. Tuntui mahdottomalta jaksaa työstää sitä juuri nyt. Minulla on idea, millä saan tilkkupinnasta peiton kokoisen ja lopputulos voi olla kelvollinenkin, mutta toteutan sen joskus toiste!

Wednesday, 21 January 2015

tuhat saumaa.

Ei-tilkkuilevat ihmiset kysyvät minulta toisinaan, miten kärsivällisyyteni riittää tilkkutöiden tekemiseen. Minun on vaikea vastata kysymykseen, sillä en yleensä koe, että tilkkutyöt koettelisivat kärsivällisyyttä. Teen aika lyhyitä rupeamia kerrallaan ja yhteen työhön kyllästyttyäni teen välillä jotain muuta.

Nyt alkaa kuitenkin kärsivällisyys olla lopussa, ja silti olisi hyvä tehdä tämä työ valmiiksi tilkkupinnaksi asti.

Mutta kun siinä on tuhat saumaa!


Olen jo tilkkublokkeja ommellessani kohdannut vinosaumaisia paloja ja sekä ompelemisen että silityksen aikana on saanut varoa, etteivät saumanvarat käänny väärinpäin. Viimeiset saumat ovat paikoitellen vaikka kuinka moninkertaiset, joten kuvassa näkyvä työkalu on ollut koko ajan käytössä.


Voi jee sentään, vaikka olen varmasti ommellut tuhat saumaa, niin vielä on saumoja surrutettavina edes siihen asti, että tilkkupinnan keskiosa on valmis!

Seuraavaa tilkkutyötä miettiessäni selasin Pinterestissä ideatauluani ja hylkäsin kaikki, joissa käytettäisiin kolmio-neliöitä. Juuri nyt en jaksa niitä! Antakaa minulle suorakulmaisia paloja, joissa on suorakulmaisia saumoja!

Sommitteluseinällänilattiallani on siis tilkkupinta, jossa on yksi väärin ommeltu tilkkublokki.


Koska kaikki eivät löytäneet virhettä edellisistä kuvista, merkkasin sen tähän:


Ompelin yhden ensimmäisistä tekemistäni blokeista juuri niin kuin ei olisi pitänyt, joten isosta kolmio-neliöstä ei tullut valmiiseen blokkiin kolmio-neliötä vaan tällainen vajakki.

Nyt otan taas ompelutyökalun esiin ja alan koota loppuja neljän blokin yhdistelmiä isommiksi paloiksi.

Monday, 19 January 2015

lisää virheitä.

Mielenkiintoiset tilkkublokit ovat olleet minulla työn alla lähes vuoden ja välillä olen pitänyt pitkänkin tauon. Voi siis olla, että olen vain unohtanut tehneeni yhden virheellisen blokin valmiiksi asti. Se piileskeli muiden valmiiden tilkkublokkien joukossa ja sujahti huomaamatta sommitelmaani, enkä huomannut sitä ennen kuin olin jo ompelemassa sitä kiinni toisiin blokkeihin.


Ompelin kuulkaa virheellisen blokin tähän pintaan pokkana mukaan vain. En kestänyt ajatusta, että tekisin vielä yhden tilkkublokin lisää varta vasten, ja senhän pitäisi sitten sopia sommitelmaankin. Teen nyt valmiiksi kun ryhdyin.

Tässä kuvassa se ehkä erottuu vielä paremmin:


Ellette huomaa virhettä, hyvä vain!

Ompelin nämä blokit sekä sentti- että tuumamitoilla. Leikkasin ensin senttimitoilla neliöt. Tuumamittojahan en hallitse, mutta tässä osasin käyttää pientä tuumaviivoitintani merkitäkseni, mistä leikkaan pienet kolmio-neliöt. Lopuksi tasoitin blokkini (en pysty tekemään auringontarkasti samanlaisia ja samankokoisia) ja kas ihmettä, nepä sattuivat olemaan juuri sopivia tasoitettaviksi leikkuuviivaimeni avulla!


Viivaimeni on 16cm korkea ja tasoitin blokit lopulta 16cm x 16cm kokoon. Oli kerrankin helppo välttää mittausvirheet. Blokkeja ei tarvinnut kovin paljon leikata, mutta vähän kuitenkin.

Saumani eivät osu koko ajan kohdalleen, mutta en välitä siitäkään (niin kuin en välitä yhdestä väärin ommellusta blokista muiden seassa)! Kuvassa neljä alinta isoa blokkia on jo ommeltu kokoon. Riittävää tarkkuutta edustavat.


Muistin tilata lisää Tilkunviilaaja-kangasmerkkejäkin! Olen kuitenkin harmissani, etten pystynyt tilaamaan samoja kuin viimeksi, vaikka tilasin merkit samasta paikasta.


Uudet merkit ovat tarkoituksella isompia, mutta niissä on myös erilainen tekstityyppi. Etsin ja etsin entistä, eleetöntä tekstityyppiä, mutta sitä ei ollut enää valikoimassa. Valitsemani oli paras tarjolla olleista vaihtoehdoista.

Koska jalokivimäinen tai ylikirjava retkipeittoni on loppusuoralla, pohdiskelen taukoamatta seuraavaa projektia itselleni.

Ompelisinko tällaisia kolmen eri sävyn neliöitä?


Haittapuolena tässä mallissa on sen monimutkainen toteutus verrattuna tyypillisiin valintoihini. Joutuisin mittaamaan ja leikkaamaan useita erilaisia paloja. Niin, ja mitat ovat toistaiseksi tuumina. Ääh.

Vai toteuttaisinko suorakaiteista ja pikkupaloista hauskan tähtikuvion?


Seuraamani bloggaaja Capitola Quilter on tehnyt mallista tutorialin ja hänen toteuttamansa Tassels-tilkkupeitto on huikea! Sininen ja keltainen olisivat varma yhdistelmä, mutta liian samanlainen kuin hänellä. Olen miettinyt, jos tekisin ruskehtaville suorakaiteille pinkkejä (ja ehkä myös oransseja) tähtiä. Kuulostaako karmealta?

Kolmas vaihtoehto mielessä on sähäkkä Fractured-tyyppinen tilkkupinta. En tiedä! Malli houkuttelisi, mutta tekisin siitä kuitenkin liian räväkän.

Saturday, 17 January 2015

kangertelua kalkkiviivoilla.

Toisinaan olen olevinani näppärä ja järkeilen, miten esimerkiksi yhdistellä tilkkuja tai blokin palasia nokkelammin toisiinsa. Taas sorruin tähän – ja vieläpä siinä vaiheessa, kun olin vihdoinkin ompelemassa vihoviimeisiä saumoja vihoviimeisiin mielenkiintoisiin tilkkublokkeihini!

Ompelin MONTA palaa yhteen tällä tavalla:


Teidän silmänne näkevät varmasti oitis, ettei tällainen toimi.


Itse huomasin ongelman vasta silitysrautaa käyttäessäni. Ei auttanut kuin purkaa MONTA saumaa ja ommella uudestaan.

Tilkkutöihin menee tovi jos toinenkin, ja aikaa saa kulumaan vielä enemmän, kun ompelee väärin. Ja vielä sitäkin enemmän, kun ompelee ensin väärin ja sitten toisella tavalla väärin:


Olen niin tottunut typeryyksiini, etten edes sadatellut. Tyynesti vain purin ompeleet vielä kerran ja ompelin todellakin viimeisen tällaisen blokin kokoon oikein. Sitten pääsinkin sommittelemaan tilkkupinnan keskiosaa, jonka timanttikuviot ovat tummia.


Nopeasti kyhäämäni esittelysommitelma on kuvassa vielä esillä. Silmälläkin näkee, että oikean alakulman neljän blokin yhdistelmä on kuvioiltaan liian sekava.


Keräsin kaikki blokkini pinoon ja jaoin ne neljään ryhmään:

  • Hyväkontrastiset, joissa vaaleat osuudet ovat hyvin vaaleita
  • Vähäkontrastiset (tyyliin ”mitä oikein ajattelin?”)
  • Hyväkontrastiset, joissa vaaleat osuudet ovat tummempia
  • Epämääräiskontrastiset, joissa sekä tumma että vaalea osuus on tosi kirjava.

Sen jälkeen kokosin lattialle neljän tilkkublokin kokonaisuuksia niin, että sirottelin vähä- ja epämääräiskontrastiset blokit sinne tänne.


Ensimmäinen yhdistelmä, joka osoitti myös, että minulla oli tilkkublokkeja juuri oikea määrä. (En olisi juuri ihmetellyt, vaikka minulta olisi puuttunut pari tai jos olisi ollut pari ylimääräistä.)

Valokuvassa tilkkutyöni näyttää aika kivalta, mutta silmällä katsottuna tämä on TODELLA kirjava. No, hätätilassa otan tämän käyttöön retkipeitoksi. Virittelen sommitelmaa vielä.

Onhan tässä vielä muutama juttu tehtävänä, ennen kuin retkipeittoni on valmis. Joudun tasoittelemaan jokaisen blokin ennen kuin ompelen ne neljän yhdistelmiksi, joista puolestani kokoan tilkkupinnan. Sitten sommittelen tähän yhden kierroksen päinvastaisen värisiä blokkeja. Näistä vaiheista lisää myöhemmin!

Sunday, 3 August 2014

brumm-brumm!

…sanoo traktori, joka on tehnyt tällaiset sini-ruskeat, silittämättömät ja tasoittamattomat jäljet:


Minulla on tekeillä neljä uutta traktorinjälkiä muistuttavaa tilkkublokkia. Pystyin tässä kuumuudessa käyttämään juuri sen verran silitysrautaa, että sain silitetyksi värilliset kankaat kaitaleiden leikkaamista varten. Beigejä ja tummia kaitaleita minulla oli valmiina.

Pääsen esittelemään taas tilkkumokiani:


Alimmaisiin tummiin kaitaleisiin yhdistämäni värilliset kaitaleet ovat tietysti nurja puoli edellä. Kuinkas muutenkaan! Minun on aivan pakko toistaa tämä aloittelijan virhe aina muutaman työskentelyrupeaman välein.

Turkoosit kaitaleet mitoitin väärin – yksi 28-senttinen kaitale oli liian lyhyt. Tässä ei ole vaikeat palat, mutta silti leikkelen välillä mitä sattuu. Jouduin jatkamaan kaitalepariani, sillä en halunnut leikata uutta turkoosia kaitaletta. Jatkosauma näkyy toiseksi ylimmässä kaitaleparissa.

Jäännöspalasilpusta syntyy myös pieniä tilkkupalasia, joita voi yhdistää toisiinsa vaikka näin:


Taidan kuitenkin pidentää lyhimmiksi jääneitä pötköjä ennen kuin yhdistän näitä toisiinsa! En varmaan keksisi mitään käyttöä tämän muotoiselle tilkkupinnalle!

Hei, oli mukava lukea, että tykkäsitte punasävyisestä leijuvat neliöt –tilkkupeitostani (tai eihän se vielä ole valmis)! Kiitos kivoista kommenteistanne!

Thursday, 26 June 2014

jalokiviä?

Katselin edellistä postaustani, jossa esittelin neljää viimeisintä mielenkiintoista tilkkublokkia. En yhtään ihmettele, etten ollut saanut yhtään kommenttia! Mitä siitäkin kuvasta voisi sanoa?

”Ihan hirveä yhdistelmä. Mitä ajattelit?”

”Oletko tosissasi?”

”Ai että hohtaisi vielä? Tämähän on kamala.”

Mutta tilkkuväki on yleisesti ottaen niin ystävällismielistä, ettei ikäviä tai pilkkaavia kommentteja laiteta toiselle, vaikka ehkä joku nasevuus tulisikin mieleen.

Korjaan kuitenkin tilanteen. Jos edellisen postauksen neljä tilkkublokkia eivät sopineetkaan yhteen, niin useamman blokin kanssa ne lakkaavat olemasta epäsopivia – vai mitä mieltä olette?


Siellä ovat kaikki neljä jossain tilkkupinnassa. Yhtään eivät enää näytä kamalilta. Näytän tilkkupinnan vielä toiseltakin puolelta kuvattuna:


Yhtä hohtavan hienolta näyttää, vaikka itse sanonkin. Ja sentään aika kamalia tilkkublokkeja tähänkin olen tullut ommelleeksi.

Tilkkublokkeja on melkoinen pino – kuvan pinnassa ei ollut ihan kaikkia laiteltuna.


Silti joudun ompelemaan näitä vielä monta lisää, ennen kuin koossa on säädyllisen kokoinen tilkkupinta. Täytyy varmaan keskittyä näihin tilkkublokkeihin välillä.

Tosin traktorinjälkiblokit ovat ompelupisteessäni ajankohtaisimmat. Leikkaan ja ompelen kaksoiskaitaleita vähän kerrallaan, yleensä satsin 2-3 tilkkublokkia varten. Nyt seuraa taas kömpelön tilkkuilijan tunnustuksia.

Olin mittaillut, nuppineulottanut ja ommellutkin kaksoiskaitaleet yhteen tilkkublokkiin, ja seuraavana päivänä olin silittämässä niitä, jotta saisin leikata niistä tarvittavat blokkipalat. Totesin silmämääräisesti, että yksi tumma-värikaitaleyhdistelmä puuttui, ja näytti siltä, että olin pöljyyksissäni ommellut sen sijaan vaalea-värikaitaleyhdistelmän.

Tein purkutyöt ja ompelin irrottamaani värikaitaleeseen tumman kaitaleen. Hienoa, pääsisin leikkaamaan blokkipaloja.

Mutta eiväthän vaalea-värikaitaleyhdistelmät sittenkään riittäneet. Väärin ommmelluksi luulemani kaitaleyhdistelmä olikin tarpeen, mutta jostain syystä olin vain ommellut liian vähän tumma-värikaitaleyhdistelmiä. No sitä sattuu.

Löysin kuitenkin sattumalta hetken päästä lattialta valmiiksi ompelemani tumma-värikaitaleyhdistelmän – se piileskeli roskakorin takana. Olin sittenkin mitannut ja ommellut täysin oikeat kaitaleyhdistelmät. Vai olinko?


Kuvassa alempana ompelemani tumma-värikaitaleyhdistelmä, joka löytyi piilosta sen jälkeen kun olin vähän purkanut ja uudelleen ommellut kaikenlaista. No ei ollut aivan oikein ommeltu sekään. Ei.

Ihmettelen joskus, miten saan ikinä mitään valmista aikaan, kun teen käsittämättömiä töppöjä lähes jokaisen ompelurupeaman aikana!

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails