Showing posts with label tilkkublokit. Show all posts
Showing posts with label tilkkublokit. Show all posts

Wednesday, 21 June 2017

yli puolet rusettiblokeista valmiina.

Tavoitteenani on ommella 143 rusettiblokkia ja ommella niistä isohko tilkkupeittopinta. Ohitin äsken ompelu-urakkani puolivälin ja minulla on nyt koossa 74 tilkkublokkia.

Koska ompelen blokkeja suuresta määrästä hyvin erilaisia kankaita ja aivan satunnaisessa järjestyksessä, ompelueräni blokit eivät aina soinnu toisiinsa täydellisesti.


Silti kuvista näkyy, että tilkkupinnasta on (todennäköisesti) tulossa hauska ja vaihteleva. Ja monivärinen! Olen jättänyt tästä työstä pois ainoastaan vihreän ja harmaan.

Yhdistin viimeisimmistä blokkieristä ottamani kuvat kollaasiksi:

Aikamoiselta näyttää! Näissä blokeissa on vielä sekavamman oloinen kuviovalikoima! Luotan kuitenkin siihen, että saan suuren määrän tilkkublokkeja sommitelluksi johdonmukaiseen järjestykseen.

Saturday, 17 June 2017

noin 35% rusettiblokeista ommeltu.

Olen päättänyt, että ompelen rusettiblokeista tavallista tilkkupeittoani isomman peitteen. Tarvitsen 143 blokkia ja minulla on niitä ommeltuna noin 50 – siis selvästi yli kolmasosa! Tämähän on kohta valmis!


Tyypillisesti tällaisen lausahduksen jälkeen työ jää minulla vaiheeseen noin vuodeksi. Toivottavasti nyt ei käy niin.

Ompelen blokkeja muutaman erissä. Leikkuupaikkanihan on makuuhuoneen lattialla, joten en pysty leikkuroimaan pitkiä aikoja kerrallaan.

Leikkaan isompia ja pienempiä tilkkuja ja teen niistä parit.


Sitten siirryn ompelupöydän ääreen ja ompelen tilkuista blokkeja. Kuvan tilkkupinon ompeleminen blokeiksi kestää ehkä 40 minuuttia. Valmiina blokit näyttivät tältä:


Vaikka neljästä tai kahdeksasta rusettiblokista sommittelemani ”valmiit blokit” ovat hauskaa katseltavaa, minun on välillä pakko latoa kaikki blokit esille, jotta tilkkupinnan kuvio tulee esiin:


Tänään latelin paahteiselle pihaterassille yhteensä 48 rusettiblokkia. Jos olisin suunnittelemassa tilkkupintaa, järjestelisin näitä vielä hivenen eri tavalla.


Seuraavana minulla on jälleen vuorossa tilkkujen leikkaamista. Lattialle käy tieni.

Thursday, 15 June 2017

seuraava projekti.

Viime viikolla rupesi tuntumaan, että olin tehnyt vähään aikaan viimeisen kaitaleprojektin. Ompelinkin niitä neljä miltei peräkkäin. Tyylikkäiden sini-vihreä-violettien batiikkien ja yksiväristen jälkeen aloin myös kaivata hillitöntä värikkyyttä.

En ole luonnostani mieltynyt niin sanottuun rusettiblokkiin, mutta sitten näin sitä käyttäviä, viehättävän värikkäitä toteutuksia. Etsin netistä ompeluohjeen, tekaisin yhden koeblokin ja jatkoin siitä.

Ensin sommittelin sinertäviä kangaspareja. Tein koeblokilleni kavereiksi kolme blokkia lisää. Ylin blokki vasemmalla oli koeblokkini.


Valitsin seuraaviin blokkeihin räväkämmät värit ja lisäsin kontrastia.


Näitä ei kyllä voi sanoa tyylikkäiksi!

Jatkoin blokkikankaiden leikkaamista ja blokkien ompelua, kunnes minulla oli koossa kuusitoista tosi värikästä rusettiblokkia:


Monivärinen kattaukseni on vasta alussa, mutta se näyttää lupaavalta! Aion suosia kirkkaita värejä ja ottaa leikkuupöydälle (tai paremminkin –lattialle) myös uusia kankaita, joista en vielä ole ommellut mitään!

Arvaan, että tästä tulee todellinen jäännöspalaprojekti! Siis projekti, josta syntyy tuloksena paitsi tilkkublokkeja, myös paljon jäännöspaloja!

Wednesday, 14 June 2017

batiikit puussa.

Polvet ja selkä olivat pienellä koetuksella muutama päivä sitten, kun konttasin ensin sommittelemassa kaitaleblokkejani tilkkupinnaksi ja sen jälkeen tasoitin blokit.

Luotin sokeasti siihen, että valmiiksi leikatut kaitaleet olivat tasalevyisiä ja että olin osannut ommella tasalevyiset saumat. Niinpä tasoitin blokit vain pituussuunnassa.

Siisteiltä näyttivät:


Pihistelen koko tilkkupinnan näyttämistä ja näytän siitä vain osan ja senkin vain taiteltuna:


Saatte odottaa paljastusta, kunnes mestaritikkaaja Soile Kivinen on ehtinyt loihtia pintaan taas elegantit tikkaukset!

Ompelin tilkkublokit ja koko tilkkupinnan siis seuraavasti:

  • Yhdistin kaksi kaitaletta täysvinolla saumalla. (Puolet yhden- ja puolet toisensuuntaisella saumalla.)
  • Asetin sitten sauman satunnaiseen kohtaan leikkuualustalle nollan ja kymmenen tuuman välille ja lyhensin kaitaleen reilun kymmenen tuuman pituiseksi.
  • Silitin sauman tummemman kaitaleen puolelle.
  • Kun minulla oli tarpeeksi monta kahden palan ”kaitaleblokkia”, sommittelin niistä kahdeksan blokin kokonaisuuksia, kaksi neljän blokin riviä päällekkäin. Nämä olivat minulle ne lopulliset tilkkublokit.
  • Tasoitin blokit niin, että ne olivat tasamittaiset saumasta reunaan.
  • Kun kaikki isot tilkkublokit olivat koossa (7 vierekkäin ja neljä alekkain), sommittelin ne kokonaisuudeksi ja ompelin sitten tilkkupinnan kokoon.

Thursday, 8 June 2017

batiikkeja ja yksivärisiä.

Esittelin kuukausi sitten batiikki- ja yksiväriskaitaleista ompelemiani tilkkublokkeja. Kissan järjesteltyä blokit uusiksi keräsin ne odottamaan seuraavaa innostuspuuskaa.

Ompelin sitten pari tilkkupintaa, taloblokin, saatoin valmiiksi neljä tilkkupeittoa ja ehdin myös ommella yhteen tilkkupeittokokoiseen pintaan taustakappaleen.

Vasta tuon kaiken jälkeen alkoi kaitaleblokkien tekeminen taas maittaa.


Niin kauan kun kaikkia värejä kaitaleita oli jäljellä, oli helppo valita yksivärinen ja batiikki, jotka sopivat toisiinsa hyvin. Kyllä tuli blokeista sointuisan näköisiä!

Sitten laskeskelin, montako blokkia tarvitsen tilkkupeittoa varten. Kaitaleet alkoivat käydä vähiin, mutta edelleen värejä oli helppo soinnuttaa.


Mutta sitten! Ei puhettakaan, että loppuvaiheessa olisin pystynyt tekemään vain sini-, vihreä- tai violettisävyisiä blokkeja. Käyttelin kaitaleita, joita minulla vielä oli.


Huhhuh! Kuvien ulkopuolella tilanne on nyt se, että olen ommellut tarvittavan määrän kaitalepareja, joista kokoan viimeiset tilkkublokit. Kun ne ovat valmiit, sommittelen tilkkublokit design-lattiallani kokonaisuudeksi. Jännittävä nähdä, miten saan kirjavat ja yksisävyisemmät blokit sopimaan toisiinsa!

Tikkaajaguru Angela Walters kertoo isoisänsä opettaneen, että kankaat saa sopimaan yhteen ompelemalla ne yhteen. Todennäköisesti toteutan tulevassa sommittelupuuhassani samaa oppia!

Saturday, 3 June 2017

tällä erää viimeinen valmis tilkkupeitto.

Keskeneräisten tilkkupeittojen pinossa oli neljä kanttausta vailla valmista peittoa noin viikko sitten, mutta ei ole enää! Tasoitin, nimesin, laputin ja kanttasin kaikki neljä. Huh! Viimeiseksi valmistui puna-kelta-oranssi-vihreästä jelly-rollista ja harmaa-mustista kankaista ompelemani ”vino-oo”-tilkkupeitto, joka sai viralliseksi nimekseen ”Kun saapuu syys”.


Keskeneräistä tilkkupeittoa esittävään Instagram-päivitykseen sain kommentin, jossa kirjoittaja kertoi kuvioinnin tuovan mieleen syksyn lehdet. Soilen mielestä kuvioissa oli valon ja varjojen leikkiä. Niiden mielikuvien pohjalta päädyin ”Syksyn lehdet” –kappaleeseen, jonka unohtumaton esittäjä on Georg Ots. Kappaleen suomenkielinen sanoitus alkaa ”Kun saapuu syys”.

Tällä kertaa nimi ei siis heijastele valmistumisen ajankohtaa, koska nyt on saapumassa kesä (ehkä jossain vaiheessa).

Kerron myös typerästä ja yllättävästä kömmähdyksestäni. Kokosin taustakappaleen tietenkin useammasta palasta laskelmoimani suunnitelman mukaisesti. Yleensä tarkistan vielä lopuksi, että taustakappale todella on tilkkupintaa isompi, mutta olin varma asiasta ja niin kävi ylpeys lankeemuksen edellä. Soile parka! Hän joutui pidentämään liian lyhyeksi jättämääni tilkkupintaa muutaman sentin levyisellä soirolla. (Onneksi peiton sivuissa oli paljon ylimääräistä kangasta.)


Näin pöhköä virhettä en tee toista kertaa!

Saint-Marie-aux-Minesin tilkkutapahtumasta ostamani valmiit nimilaput ovat hupenemassa olemattomiin, mutta vielä sentään löytyi tilkkupeiton henkeen melko hyvin sopiva lappunen. Ompelen laput taustakankaaseen ennen kanttaamista ja yleensä teen siihen myös vähän käsintikkausta. Tähän minun kärsivällisyyteni riittää.


Käytin taustakappaleeseen ruusukuvioisen palan, jonka ostin tilkkukilta Syyringin käydessä Tallinnan Karnaluksissa. Lisänä myös muita paloja – esimerkiksi Tula Pinkin kivaa kangasta. Ompelin mukaan vielä kaikki jäljelle jääneet jelly-roll-kaitalepalat. Mitään ei jäänyt tähteeksi!


Päärynäpuumme kukkii upeasti ja tein kaikkeni, että saisin sen kukintoja mukaan ilman että paljastaisin liikaa puutarhamme rikkaruohoisuudesta.


Ompelin tilkkublokit kuvan perusteella laatimani suunnitelman mukaan. Vaikka blokki näyttää syöneen paljon kaitalekangasta, niin tähän kului kaitaletta yllättävän vähän.


Reunakanttikangas löytyi jälleen helposti! Olin kokeillut parin raitakankaan sopivuutta Värienergiaa-tilkkupeittoon ja tietenkin kangasnyytit jäivät esille. Toinen kankaista sopi sitten mainiosti tähän. Leikkasin raidat kulkemaan täysvinoon, jotta ne komppaisivat vinoa blokkikuviota.


Kun saapuu syys –tilkkupeitto on kooltaan noin 136 cm x 186 cm. Blokkimalli on sikäli omani, että pähkäilin mitat ja ompelutekniikan itse.


Kivan ja ehkä normaalista ylikuviollisesta tyylistäni poikkeavan Kun saapuu syys –tilkkupeiton longarm-tikkasi Soile Kivinen Töölön Tilkkupajasta.

Minulla onkin hänelle jo seuraava tilkkupinta taustakappaleineen valmiina. Tällä kertaa kokeilin, että taustakappale todellakin ON tilkkupintaa isompi!


Taustakappale näyttää kenties siltä kuin se olisi vain yhtä kangasta, mutta jouduin tätäkin jatkamaan parilla sopivahkolla palalla. Näette sen sitten kun olen viimeistellyt tilkkupeiton!

Tuesday, 30 May 2017

tilkkupeitto batiikkikaitaleista.

Batiikki- ja vaaleista kaitaleista ompelemani tilkkupeitto odotti viimeistelyä jonkin aikaa, mutta nyt se on valmis. Saanko esitellä: Kesäunia-tilkkupeitto!


Kankaista tuli kesä mieleen lähinnä merilevänvihreiden kaitaleiden takia. Ajatus kulki kesästä aika nopeasti ja ehkä yllättävästi Grease-elokuvan kappaleeseen Summer Loving, jossa lauletaan kadonneista kesäunelmista (summer dreams). Tilkkupeittoon sopii kuitenkin paremmin uni-sana, joten tästä tuli Kesäunia / Summer Dreams.

Batiikkikaitaleissa oli superherkulliset värit. Tässä violetissa kaitaleessa oli välillä vihreämpiä osuuksia:


Vaalean violetti, turkoosikuvioinen – ihana! Turkoosi-vihreä – ihana! Syvän tummanvioletti – ihana!


Kauniit tikkaukset toteutti mestaritikkaaja Soile Kivinen Töölön Tilkkupajasta.

Tasoittamani tilkkupeittoaihio tuntui tarvitsevan melkein huomaamattoman reunakantin. Löysin nopeasti varastoistani (no, makuuhuoneen tuolilta) harmaa-valkokuvioista kangasta, jota käytin ehkäpä kauneimpaan ikinä tekemääni pussukkaan nimeltä Kuutio.


Kangas sopii tähänkin työhön erinomaisesti! Sen harmaa oli juuri sopivan pehmeäsävyinen ja sen valkoinen toimi kauniisti tilkkublokkien vaalean kankaan kanssa. Kumpikaan vaalea ei saanut toista näyttämään likaiselta.


(Kuvasta näkyy myös, että meidän nurmikollamme saavat voikukat kukkia.)

Hienostuneen värisistä batiikkikaitaleista ompelemani tilkkupinta sai taustakappaleekseen aika räväkän ratkaisun:


Käyttäisitkö tätä tilkkupeittoa kummin päin tahansa?

No, taiteltuna ja oikea puoli ylöspäin se näyttää hyvin vienolta.


Käytin Kesäunia-tilkkupeittooni yhden Island Batiks –kaitalepakkauksen ja lisäksi neutraalia vaaleaa kangasta. Peitosta tuli kooltaan 141 cm x 176 cm. Jäännöspalat ompelin mukaan takakappaleeseen, joten kaitalepakkauksesta ei jäänyt tilkkuakaan tähteeksi. Onnistunutta optimointia.


Keksin blokkien toteutustavan itse, mutta olen jälleen unohtanut kaikki käyttämäni mitat, joten tästäkään en voi vinkata ohjetta.

Kesäunia-tilkkupeitto on toinen tänä vuonna valmiiksi saamani tilkkupeitto ja kahdestoista valmistunut tilkkutyö.

Sunday, 21 May 2017

ompelin taloblokin.

Viime keskiviikkona tajusin, että killan blokkiarpajaisiin tuleva taloblokki oli vielä kesken! Ja arpajaiset olisivat heti seuraavana iltana.

Taloblokki oli itse asiassa niin paljon kesken, että siitä ei ollut edes ajatusta. Tartuin hakuteokseen ”1000 great quilt blocks” ja totesin, ettei siitä ollut mitään apua. En tykännyt siellä olevista taloblokeista ja ne olivat vielä liian suuretkin. Tyhjä arpa oli se kirja!

Seuraavaksi googletin ja etsin toiveikkaasti ihan kaavoja tai mittoja. En löytänyt tarpeeksi nopeasti (=heti) mitään, mutta näin sentään kivan taloblokin kuvan.

Ompelin sellaisen omasta päästäni. Mietin koko ajan, että tähän olisi varmasti joku paljon yksinkertaisempi toteutustapa – joku nerokas – mutta ei auttanut. Pakko oli vain tehdä edes jotenkin.


Valmis blokki ei ole maailman elegantein, ei maailman eleganteimmin toteutettu eikä muutenkaan esimerkiksi kelpaava, mutta se oli ajoissa valmis!


Kaunis Tula Pinkin kangas pelastaa paljon. Kauniin valkoiseen kankaaseen yhdistäminen toimii myös.

Kiltaillassa arvottiin yhteensä 10 taloblokkia - tämä muiden mukana - ja tilkkuystäväni Vappu voitti ne. Mitähän hän niistä toteuttaa? Minun blokkini taisi olla aivan eri paria kuin muiden… niin että on Vapulla tehtävä edessään!

Monday, 8 May 2017

kapeita tilkkublokkeja.

Kaitaleprojektini on edennyt niin pitkälle, että saatoin ruveta ompelemaan joitain vinosaumalla varustettuja kaitaleitani tilkkublokeiksi.

Oikeastaan yksi vinosaumainen kaitalepari on jo tilkkublokki, mutta olen jo kauan aikaa sitten ymmärtänyt, että tosi pienten tilkkublokkien sommitteleminen lattialla on erittäin työlästä. On paljon helpompaa, jos pystyy kokoamaan tilkut isommiksi blokeiksi.

Tässä olin jo ommellut aina kaksi vinosaumalla varustettua pätkää pareiksi. Hahmottelin, miten vinosaumojen rytmitys voisi kulkea.


Noin yhdistettyinä värit olivat minun makuuni liian satunnaiset. Kokeilin, miltä toisenlainen yhdisteleminen näyttäisi:


Tästä pidin paljon enemmän.

Lopulta päätin sommitella kaitaleparit suunnilleen näin:


En kuitenkaan ommellut näin isoa blokkia, vaan päätin yhdistellä blokin neljästä parista. Kokonaisuudesta tuli kooltaan noin 21 cm x 49 cm.

Vihertävien parien jälkeen kokosin samanlaisia jättiblokkeja turkoosisävyisistä kaitalepareista.


Kissan mielestä olin latonut blokit ihan tyhmästi, ja se järjesteli ne paljon kivammin:


Projektini on nyt jäänyt tähän vaiheeseen, sillä työstän välillä muita juttuja. No maton olen kyllä suoristanut ja olen taitellut blokit väliaikaisvarastoon. Eivät ne sentään viru lattialla tällä tavoin röykytettyinä.

Saturday, 29 April 2017

pieniä kaupanpäällisiä.

Ompelen kaitaleprojektissani kaksi kaitaletta yhteen vinon sauman avulla. Mainitsin, että yhdellä lisäsaumalla saan kaupan päälle pienen kolmio-neliön ja nyt näytän, miten se tapahtuu.

Ompelen varsinaisen sauman. Sitten ompelen kolmiomaiselle saumanvarapuolelle toisen sauman vähän reilun paininjalan etäisyydelle edellisestä. Lankaa ei tarvitse katkaista.

Kuvassani kynä osoittaa varsinaista saumaa:


Siinä on kynä merkkinä, koska piirrän saumaviivan kynällä näkyviin. Tuota toista saumaa en piirrä, sillä ei ole niin väliä.

Leikkaan ompelemieni saumojen välistä, sopivan saumanvaran päästä varsinaista saumaa.


Anteeksi silittämätön lopputulos:


Eli saan ensinnäkin sen kappaleen, jota varsinaisesti olin ompelemassa, ja myös tuon hiukan epämääräisen muotoisen kaupantekijäiskappaleen.

Samalla periaatteella voi ommella kaupanpäällisblokin aina kun on yhdistämässä suorakulmaisia paloja vinolla saumalla. (Täytyy tietysti olla tarpeeksi iso pala jäämässä yli.)

Nämä kannattaa siistiä silittämällä saman tien ja tasoitan myös nuo pienet kolmio-neliöt heti tasaisiksi neliöiksi.

Näytinkin jo aiemmassa postauksessani, miten olen ommellut kolmio-neliöistä edelleen neliöitä. Käytin kaksi niistä hyödyksi – täytin niillä pienet kuvakehykset.


Vielä kun saisin ripustetuksi nämä johonkin seinälle!

Thursday, 27 April 2017

jäännöstilkut käyttöön.

Ehkä olette huomanneet, että minulla on aina meneillään monta tilkkuprojektia. Niin nytkin! Reunakanttausta vailla valmiit tilkkupeitot viruvat odottamassa huomiotani, kolme tilkkupintaa on taustakappaletta vailla ja kahteen tilkkuprojektiin on rakenteilla blokkeja. Silti tartuin taas yhteen jäännöspalaprojektiin.

Tilkkutöitä tekevälle kertyy kaikenlaisia jäännöspaloja kaikenlaisiin säilyttimiin. Minulla on ompelupöydän vieressä pari, kolme eri paikkaa tilkuille, ja yhden sisällöstä rupesin vain ykskaks ompelemaan tilkkublokkeja.

Otin kiinnostavakuvioisen tai muuten käteen osuneen pienen palan ja ompelin sen ympärille kaitaleet. Jos kaitaletta tai kangasta riitti, tein kierroksen yhdestä kuosista, mutta melkein joka kerta jouduin käyttämään kahta tai kolmea eri kangasta.


Tilkkublokeista tuli vaihtelevan kokoisia, mutta sepä ei haittaa yhtään. Tasoitusvaiheessa leikkuroin ne suorakaiteiksi, joiden toinen sivu on joku vakiomitoistani. Toisen sivun jätän sellaiseksi kuin palaa riittää. Tässä tasoitettuja tilkkublokkeja, joiden yhtä pitkät sivut ovat kolmea eri mittaa: isoin, keskikokoinen ja pienin.


Ompelin vielä tätäkin enemmän paloja ennen kuin rupesi ahdistamaan, mihin ihmeeseen nämä käytän.

Tytär ilmaisi tässä taannoin, että minun pitäisi tehdä jotain pussukkaa isompaa ja toisaalta tilkkupeittoa pienempää eli esimerkiksi kasseja. ”Sellainen tote bag,” oli hänen ehdotuksensa. Löysin yhden melko sopivalta vaikuttavan ohjeen netistä ja rupesin ompelemaan. Käytin tilkkujen lisäksi paria muuta kangasta.


Kassin yläreunassa on laskokset, eikä tämä ole kovin iso. Työvaihekuvasta voisi luulla, että olen ompelemassa esiliinaa:


Ompelin kangasosioon vapaata konetikkauskuviota:


Tikkaaminen on hidasta! Odotan jo malttamattomana, että pääsisin kokoamaan tämän kassin. Eikä minulla ole edes sankoja leikattuna vielä – sekin työvaihe vaaditaan ensin. Työ jatkuu!

Tuesday, 25 April 2017

kaitaleprojekti.

Nostin esiin muutaman ihanan kaitale- ja kangaspaketin, joita olen hillonnut varastoissani vaihtelevan pitkään. Ajattelin, että projekti-idea syntyisi helpommin, kun aina välillä näkisin nämä yhdessä:


Päätin lopulta käyttää batiikkikaitaleet ja yksivärisiä kaitaleita rullasta. Projekti-idea sen sijaan antoi odottaa itseään. Pohdin viikon ajan jokaisen liikenevän hetken sitä, millaisen mallin näistä toteuttaisin. Tein jopa yhden koeblokin (tai oikeastaan tein näitä useita, eri tavoin vielä pahemmin epäonnistuneita vain):


Vaikka neliöosuudet pystyisi hyvin ompelemaan kaitaleista, niin noista sakarakappaleista ei tule kunnolliset. Huomasin myös, että malli olisi haastava minulle, jolla on vajavainen avaruudellinen hahmotuskyky. Sakarakappaleet pitää nimittäin ommella juuri oikein päin.

Aloin jo tuskastua, kun en saanut yhden yhtäkään varteenotettavaa ideaa. Sitten keksin, että ompelen kaitaleista erittäin yksinkertaisia ”blokkeja” eli yhdistän vain kaksi kaitaletta täysvinolla saumalla. Saumakin olisi milloin missäkin kohdassa yhdistelmäkaitaletta.

Kuvassa ”koeblokkini” – tuo musta-punainen – ja varsinaisen projektin ensimmäinen pala.


Tässä vaiheessa en vielä ymmärtänyt, että kaitaleet pitää yhdistää erisuuntaisin saumoin, jos lopputulokseen haluaa tällaista ylös-alas-meininkiä. Ymmärsin asian vasta kun olin ommellut useita yhdistelmäkaitaleita samoin päin. Niistä ei syntynyt hauskaa rytmiä pintaan.

Onneksi en ollut ehtinyt ommella kaikkia paloja, vaan vain muutaman. Siirryin ompelemaan saumat vuorotellen eri suuntiin. Tällaisen oloista tilkkupintaa näistä syntyy (tosin kaitaleet kapenevat aika tavalla, kun yhdistän ne).


Kaitaleiden silitykseen tuli välillä pakollinen tauko, sillä silityslauta oli paremmassa käytössä:


Ompelen kaitaleet yhteen täysvinolla saumalla. Ompelen toisen sauman reilun paininjalan päähän ensimmäisestä ja leikkaan niiden välistä. Saan ylimääräisenä tuotoksena minipieniä kolmio-neliöitä, joita olen yhdistänyt pieniksi kuvioneliöiksi:


Ehkä käytän näitä uuteen tietokonekoteloyritykseen. Olisi kiva, jos minäkin saisin kivan näköisen kotelon, varsinkin kun ei-hehkeästä yrityksestäni tuli susi.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails