Showing posts with label tilkkublokit. Show all posts
Showing posts with label tilkkublokit. Show all posts

Sunday, 19 August 2018

eläköön teknologia!

Onneksi olen ruvennut harrastamaan tilkkutöitä nyt, kun tueksi löytyy kunnon teknologiaa! En pysty kuvittelemaan, että olisin pärjäillyt esimerkiksi ilman kännykkäkameraa.

Huomasin kameran käteväksi jo monta vuotta sitten ja kirjoitin havainnostani jutunkin Tilkkulehteen. Silmä ei näe todellisessa maailmassa läheskään yhtä tarkasti kuin katsellessaan valokuvaa.

Minäkin latelin modernit hirsimökkiblokkini ulos terassilaudoille ja otin onnessani useamman kuvan muotoutuvasta pinnasta. Tässä yksi niistä:


Onneksi katsoin ottamiani kuvia kännykässä ennen kuin palautin kaikki 36 blokkia takaisin pinoihinsa. Siellähän oli yksi blokki aivan väärin päin! Yhtään en ollut sitä huomannut! Korjattuna pinta näytti tällaiselta:


Käyttelen teknologiaa tietenkin myös muilla tavoin. Minulla on tapana suunnitella tilkkupeittojeni taustakappaleet PowerPoint-työkalulla, koska ompelen pinnat monesta, vaihtelevan kokoisesta palasta. Tilkkutöitteni nimet olen nyttemmin koonnut Excel-taulukkoon, jotta minun on helppo tarkistaa, etten vahingossa anna töilleni kahta kertaa samaa nimeä.

Internet on tietenkin teknologia sinänsä! Mistä mahtaisin saada ideoita ja innoitusta, ellen pääsisi katsomaan tilkkuilijoiden nettiin latailemia kuvia ja muita materiaalia?!

Monday, 13 August 2018

suunnitelma B.

Koska tilkkutyöni ovat aina scrappy-tyyppisiä, en juuri vaivaudu laskemaan kankaiden menekkiä etukäteen. Uusimman työni alussa olisi kannattanut. Minulla oli kyllä paljon valkoista, mutta valitsemaani harmaata oli pienempi pätkä. Optimistisesti ajattelin sen riittävän, mutta olin väärässä.

Harmaani vajui ja vajui, enkä ollut saanut valmiiksi kuin vaivaiset neljäkymmentä blokkia. Tähtään seitsemäänkymmeneen, joten minun oli pakko kehittää suunnitelma B.

Kuinka sattuikaan, sain x-plus-blokeista ompelemani tilkkupeiton juuri takaisin Soilen tikkauspalvelusta, ja taustakappaleen ylijäämäpalat olivat tietenkin mukana. Siinä oli aika samanlaista harmaata, joten ompelin kaksi blokkia kokeeksi.  Tässä kuvassa ne ovat yhdessä alkuperäisten kaitaleiden kanssa:


Hyvin samaa tummuusastetta kuin alkuperäinen harmaa, vaikkakin hieman eri sävyä.

Mutta eipä tätä toistakaan harmaata ollut tarpeeksi. Piti löytää kolmatta ja ehkä vielä neljättäkin harmaata, ihan vain varmuuden vuoksi. Kävin läpi harmaat varastoni ja löysin kolme mahdollista kuosia.

Selvitin käden käänteessä niiden sopivuuden tummuusmielessä! Otin kuvan mahdollisista harmaista yhdessä alkuperäisen kankaan kanssa ja tein kuvasta musta-valkoisen:


Pilkullinen kangas näytti liian erilaiselta, mutta kaksi muuta oli sopivaa. NYT laskeskelin sentään, riittäisivätkö ne ja tulin toiveikkaaseen lopputulokseen, että kyllä. Minulla on siis leikattuna sekä harmaat että valkoiset kaitaleet loppuihin tarvittaviin tilkkublokkeihin.

Leikkasin samalla lisää värikkäitä kaitaleita. Aloittaessani käytin kaitaleita suunnilleen sitä mukaa kuin ne sattuivat käteen, mutta nyt olen ruvennut suunnittelemaan blokkien väritystä. Haluaisin päästä siitä irti ja ommella aivan satunnaisia värityksiä, mutta toisaalta on kiva ommella oikein kauniita blokkeja, ei vain pelkkiä monivärisiä. Vaikka se onkin lempivärini.

Kokeilin heti toteuttaa blokkeja kahdella vaihtoehtoharmaallani:


Olen luottavainen, että vaihtoehtoharmaata sisältävät blokit uppoavat lopulliseen tilkkupintaan siinä kuin alkuperäisellä valinnallani ompelemani blokit.

Thursday, 9 August 2018

raidallinen hirsimökkityö etenee.

Kuten aiemmassa blogikirjoituksessani mainitsin, minun pitää ommella kahdenlaisia raidallisia hirsimökkiblokkeja viimeisimpään projektiini. Aloitin ensin ompelemalla monta samanlaista blokkia, mutta nyt se toinen blokkiversio on ottanut etumatkan kiinni. Kumpaakin blokkityyppiä on yhtä monta:


Valkoista ja harmahtavaa kangasta kuluu ja kuluu! Harmahtavaa minulla ei ollut valtavaa määrää, ja näyttääkin siltä, että joudun käyttämään tähän myös jotain toista harmaata kangasta – tai sitten tästä tuleekin paljon aikomaani pienempi tilkkupeitto!

Sen sijaan jäännöspalakankaani eivät näyttäisi hupenevan lainkaan! Suurin osa jäännöspaloista on nimensä veroisia – paloja – eikä niistä riitä kaitaleiksi asti. Ei ainakaan blokin pisimpiin osuuksiin. Niinpä olen jo joutunut leikkaamaan kaitaleita isommista paloistani. Sellaisista, joita ei oikein voi kutsua tilkuiksi, mutta jotka ovat kuitenkin fättäriä paljon pienempiä.

Sunday, 5 August 2018

onnistuneesti järkeiltyä.

Olipa muuten äsken vaikea saada ”järkeiltyä” kirjoitetuksi oikein! Oikeinkirjoitusvaikeuteni johtuvat varmaan siitä, että olen niin usein tunnustanut kaikenlaisia järjettömyyksiä. Järkeileminen on paljon harvinaisempaa!

Uskomatonta, mutta totta: järkeilin ihan itse yhden tärkeän asian modernin hirsimökkipinnan toteuttamisessa. Aloitin projektin ompelemalla kahdeksan blokkia. Joka toisen kierroksen puolikas oli valkoinen, joka toisen puolikas oli harmaa. Valkoinen puolikas kierros oli ensimmäinen. Värikkäät puolikkaat olivat satunnaisesti valikoituneita kaitaleita.

Jos olisin jatkanut tällä linjalla, valko-harmaa-raidallisesta osuudesta olisi tullut tämän näköinen:


Huomaatteko?! Valkoiset puolikkaat valkoisia vasten!

Tajusin, että minun olisi tehtävä puolet blokeista sellaisia, joissa ensimmäinen puolikas kierros olisi harmaa. Silloin valko-harmaat osuudet tulisivat tasaisen raidalliset, kuten tässä:


Ai hitsit, asettelin oikean yläkulman blokin väärään asentoon. No, onneksi tämä oli pelkkä tekovaiheen havainnekuva.

Jos minulla olisi ollut Modern Designs for Classic Quilts –kirja, siinä oleva ohje olisi varmasti kehottanutkin minua tekemään osan blokeista eri tavalla raidallisia. Nyt jouduin itse keksimään sen, mutta toisaalta tuntuu hyvältä, että kerrankin tajusin jotain olennaista ajoissa ja itse.

Olisipa ollut hankalaa ruveta ompelemaan vaikka 35 blokkia lisää siinä vaiheessa, kun olisin luullut saaneeni kaikki 70 blokkia valmiiksi! Tosin siinä tapauksessa olisin saattanut miettiä muita vaihtoehtoja. Tai sitten olisin ommellut toiset 70 blokkia, jolloin olisin saanut niistä kaksi peittoa tai yhden tosi ison.

Saturday, 4 August 2018

pienen (?) mökin laittaja.

Totesin äskettäin, etten ole pitkään aikaan tehnyt hirsimökkiblokkeja. Tai no, olen ommellut kierroksen kaitaleita keskineliön tai –suorakaiteen ympäri ja tasoittanut neliöksi, mutta mittavampaa hirsimökkiä ei ole syntynyt aikoihin.

Samaan aikaan minua alkoi kiinnostaa Modern Designs for Classic Quilts –kirjan kannessa näkynyt hirsimökkiversio. Kun vielä löysin Eurokankaan palalaarista pitkän pätkän white-on-white-kangasta ja toisen pitkän pätkän tummaa harmaata, tunsin ajan koittaneen tälle projektille.

Palalaarin tumma harmaa kangas osoittautui sittenkin liian tummaksi, mutta varastoistani löytyi sopivaa, vähemmän tummaa harmaata. Ja ajatelkaa: jäännöspalalaatikoista ja –kasseista löytyi paljon kivoja kankaita blokin värikkääseen osuuteen!


Leikkasin pienimmistä jäännöspaloista 1,5” x 1,5” keskineliöt. Mitättömille paloillekin löytyi käyttöä, mikä oli hyvä!

Saatatte ihmetellä, miksi taas päädyin käyttämään tuumamittoja. Jäännöspalat ovat luonteeltaan pieniä, ja minulla sattuu olemaan kivan keskikokoinen tuumaviivain. Sillä on kätevämpi leikata pienistä paloista kuin isolla senttiviivaimellani. Siksi!

Tämä oli kuumaa puuhaa! Ompelen tosi kuumaksi lämpenevässä huoneessa ja kaksi viimeisintä päivää on ollut tukalan helteistä. Kaitaleita leikatessa tuli hiki, ja blokkeja ommellessa hiki valui norona selkää pitkin. Aina välillä oli pakko käydä viileämmissä huoneissa tai ulkona varjossa jäähdyttelemässä!


Minulla on kahdeksan melkein valmista hirsimökkiblokkia, joiden toinen puoli on värikäs ja toinen puoli valko-harmaa. Nyt mietin, pitäisikö minun jättää osa blokeista pieniksi, jolloin voisin sommitteluvaiheessa lisätä kiinnostavia osuuksia perusblokkien joukkoon.

Isoista blokeista tuli noin 25 cm x 25 cm kokoisia. Koska blokit ovat niinkin isoja, mahtaako tämä tilkkupeitto valmistua nopeasti?

Monday, 2 July 2018

virittelen kulmikkaiden tilkkublokkien väritystä.

Kulmikkaiden tilkkublokkien oikean nimen löydyttyä (opin Instagramissä, että blokin nimi on Boy’s Nonsense) pystyin googlettamaan sen ja löysin monta sommitteluideaa. Yksi niistä perustui toisaalta vaalea- toisaalta tummanurkkaisiin blokkeihin.

Halusin tietenkin kokeilla, paranisiko projektini yleisilme, jos ompelisin myös tummanurkkaisia blokkeja. Tekaisin kaksi koeblokkia, mutta taisin valita niihin aika merkilliset (lue: epäonnistuneet) värit.


Huomasin, että minun oli ollut vaikea löytää juuri oikeat tummuusasteet ja silti pitäytyä karkkiväri-ideassani. En ollut varma, viitsisinkö panostaa tähän.

Kiva havainto oli, että kissakuponkikangas (oikean alakulman blokissa) oli sattumoisin tismalleen sopivan kokoinen kulmikkaan blokin keskineliöksi!

Olin tehtaillut lukuisia vaaleanurkkaisia blokkeja, joten ei kuitenkaan tehnyt mieli luovuttaa ihan helpolla. Kävin kankaat läpi vielä kerran ja etsin sopivan tummia/vaaleita, silti karkkivärisiä kankaita.


Kuviointi alkoi sentään jo näyttää rytmikkäältä, silti karkkiväriseltä. Tästä jatkan!

Saturday, 23 June 2018

kulmikas tilkkublokki.

Löysin uusimman tilkkublokkini mallin ja mitat Sunny Steinkuhlerin kirjasta Blocks, Borders, Quilts, missä blokin nimeksi oli annettu Rolling Stone. Nimi johti harhaan – nimen googlettamalla löytyi noin viisisataa tuhatta aivan toisen näköistä blokkia.

Instagramissa minulle neuvottiin, että blokin nimi on Boy's Nonsense. Onpa vaikea kääntää! Tyydyn itse toistaiseksi kutsumaan tätä nimellä kulmikas.

Huomasin, että olen makustellut samanlaista blokkia jo kaksi vuotta sitten. Toteutin koeblokkini perinteisesti paloista kokoamalla, ja se oli paljon suurempikin, mutta sama kuvio!

Kirja antaa mitan keskineliölle (3,5 tuumaa) ja lisäksi kaksi erilaista paper-piecing-kaavaa, joiden avulla ommellaan loput blokista. Olen tasoittanut blokit kokoon 6,5 tuumaa kanttiinsa. (Tykkään mieluummin leikata ja ommella senttimitoilla, mutta jos malli on tuumamittainen, tyydyn yleensä siihen enkä yritä muuntaa mittoja.)


Meni tovi, että selvitin, millaisen kokoisia tilkkuja kannattaa leikata paper-piecing-osuuksiin. Arvioin mitat ensin ai-van alakanttiin, mutta nyt minulla on ruutuvihossani oikeat luvut. Voin leikata suunnilleen oikean kokoiset tilkut sen sijaan, että käyttäisin perinteiseen paper-piecing-tapaan satunnaisen kokoisia, mutta riittävän isoja paloja.

Nuppineulojen lisäksi käyttelen tietenkin paperikaavaa. Taittelumenetelmän ansiosta pystyn käyttämään samaa kaavakappaletta monta kertaa, eikä blokkien taustapuolelle jää paperia, joka pitäisi myöhemmin poistaa.


Katso Tilkkuyhdistys Finn Quilt ry:n videolta, miten taittelumenetelmä toimii.

Pieni, vanhasta leikkuualustasta leikattu kulmapala toimii hyvin ompelupöydällä. Viivain ja leikkuri ovat samaa, pientä mittakaavaa. Viivaimessa on kätevästi selvä viiva saumanvaran leveyden kohdalla (neljäsosa tuumaa), joten palojen tasoittaminen käy helposti ja tarkasti.


Värimaailmaksi valitsin ”karamellivärit”. Etsin hehkeän värisiä kankaita - vähän sellaisia, joita katsoessa hampaita melkein vihloo. Osassa blokeista ei näyttäisi olevan tarpeeksi kontrastia kuvion ja taustan välillä, mutta lopullisessa työssä nuokin blokit löytänevät paikkansa.

Wednesday, 20 June 2018

millaisia ovat tilkkuharrastajan välityöt?

Viimeistelin reilu viikko sitten kaksikin tilkkupeittoa - Tuulenpesät- ja Tasapeli-peiton - ja vähän sitä aikaisemmin olin saanut uuden tilkkupinnan valmiiksi. Sitten olikin aivan höntti olo: mitä seuraavaksi?

Toivuin nopeasti hönttiydestäni ja aloitin sarjan välitöitä. Lähdin siis toteuttamaan ”mieletöntä” ompelua (mindless sewing). Joskus mielettömistä tuloksista syntyy jotain saman tien, mutta yleensä ei. Ei ole tarkoituskaan, sillä välitöillä ei ole väliä!

Omiin välitöihini liittyvät melkein aina jäännöspalat. Nostin taas kerran jäännöspalakassin viereeni ja leikkasin paloista pieniä neliöitä. Sitten ompelin niistä kaksi yhdeksän neliön blokkia.


Tästä välityöstä oli suoraan hyötyä, sillä sain siitä oivaa kuvamateriaalia Tilkkuyhdistys Finn Quilt ry:lle kokoamaani ”10 parasta silitysvinkkiä tilkkuilijalle” –ohjeeseen.

Ompelupöydän laidalla oleskeli yhä kivoja tilkkuja ”neliö ja sen varjo” –blokkien ompelun jäljiltä. Muistin neliötilkuista kootun peiton, jossa neliön keskiosat olivat epämääräisiä suunnikkaita. Leikkaamani kehyskangaskaitale riitti kolmeen blokkiin.


Totesin, että näistä tulisi silti aika tylsä tilkkupeitto. Kehykset täytyisi tehdä useaa eri sävyä. Ei riittänyt innostus tähän yhtään enempää.

Pikkuneliöitä leikatessani törmäsin moneen liian kapeaan jäännöspalaan. Leikkasin vähän myöhemmin niistä paloista noin tuuman levyisiä suorakaiteita/kaitaleita. Minulla on pieni, tuuman levyinen ja tuumamittainen viivoitin, jonka avulla juuri tällaisten kaitaleiden leikkurointi käy sutjakasti.

Ompelin kaitaleeni pitkiksi pötköiksi. Ensin järjestin kaitaleet liukuvaan järjestykseen ommellessani niitä lyhyistä päistään yhteen. Sitten toteutin pitkästä kaitaleesta tilkkulasagnen. Lopputuloksena tuo vasemmanpuoleinen. Se ei innostanut minua yhtään mihinkään, joten ompelin seuraavaksi ”yksiväriset” tilkkulasagnet. Näistä tuo kelta-ruskea onnistui minusta paremmin.


Mikäli tilkkulasagne ei ole tuttu termi, niin esimerkiksi Missouri Start Quilt Company kutsuu menetelmää "Jelly Roll Race".

Tein vielä yhden tilkkulasagnen – oikein pienen, punaisista kaitaleista. Siinä vaiheessa osuin valtavaan määrään kolmio-neliöitä, jotka jäivät tähteeksi Niittykukkaset-tilkkupeittoa ommellessani. Tein kolmio-neliöistä pari neljän neliön blokkia ja kehystin niistä yhden.

Vastaavanlaisten kolmio-neliö-blokkien ympärille kehittämästäni tilkkupinnasta syntyi mukiinmenevä ja todellakin käytännöllinen Kulmittain-vetoketjulaukku, mutta nämä eivät inspiroineet pidemmälle.


Sitten selasin keräämiäni kuvia tilkkupeittoideoista. Niissä oli monta sellaista, jotka jo olen toteuttanut, mutta yksi blokkimalli jäi ajatuksiin. Löysin yhdestä kirjastani sopivan ohjeen, joka perustui mielenkiintoisesti paper-piecingiin.

Keskineliön ympärille ommellaan paper-piecingillä palat, ja lopputuloksena on tällainen blokki:


(Kuvassani on tietenkin kaksi blokkia.) Kokeilin ensin tehdä yhden blokin. Käytin hyväkseni taittelemiseen perustuvaa paper-piecing-tekniikkaa, jonka opin viime vuonna tehdessäni Arja Sallisen kanssa vinkkivideota Finn Quiltille.

Katso vinkkivideo tältä Paper-piecing -vinkkisivulta!

Välityöt tuottivat toivotun tuloksen: kehitin itselleni uuden, kivan projektin.

Thursday, 7 June 2018

ompele tilkkublokki ”neliö ja sen varjo”

Tällä tavalla voit ommella helpon tilkkublokin, jossa ei ole yhtään kohdistettavaa saumaa. Blokin neliö on mitoitettu sopivan kokoiseksi, että isokuvioinenkin kangas on siinä edukseen.

Valmiin blokin koko on suunnilleen 16 cm x 16 cm. HUOM! Suunnilleen!

Huomaa myös, että joudut valitettavasti käyttämään sekä tuuma- että senttimittoja. Ole tarkkana!


Yhteen blokkiin tarvitset:

Värikästä kuviokangasta

- 1 kpl 5” neliö

Valkoista/vaaleaa kangasta

- 2 kpl 5 cm x 5 cm neliötä

Harmaata kangasta

- 1 kpl 5 cm x 9 cm suorakaide

- 1 kpl 5 cm x 5” suorakaide.

Ompelin ”neliö ja sen varjo” –blokeista tällaisen tilkkupinnan:


Yhdellä tilkkublokilla nimittäin ei tee mitään, varsinkin kun se on näin yksinkertainen. Näitä täytyy ommella monta, ja silloin ei kannata erikseen leikata yhteen blokkiin tulevia harmaita ja valkoisia paloja.

Sen sijaan leikataan koko kankaan leveydeltä kaksi valkoista, 5 cm korkeaa kaitaletta ja harmaasta kankaasta yksi 9 cm korkea ja toinen 5” korkea kaitale.

Ne ommellaan pitkiltä sivuiltaan yhteen, saumanvarat silitetään tummalle puolelle ja sitten vasta leikataan näistä kappaleista 5 cm leveitä kaitaleita. (Piirroksen kohta 2)


Kohdassa 3 on vielä mitta valkoisille kolmioille, jollaisilla tasoitin ompelemani tilkkupinnan.

Jos haluat toteuttaa tilkkupinnan, jonka värikkäiden neliöiden ”varjot” ovat alareunassa tummia ja vaalenevat yläreunaa kohti, tarvitset ainakin neljää harmaata kangasta: tummaa, keskitummaa, keskivaaleaa ja vaaleinta. Silloin tarvitset varjostettuja tilkkublokkeja seuraavat määrät:

Tummin varjo: 45 kpl
Keskitumma varjo: 38 kpl
Keskivaalea varjo: 37 kpl
Vaalein varjo: 38 kpl

Yhteensä 158 kpl tilkkublokkia.

Asettele tilkkublokit seuraavan kaavion mukaisesti ja ompele blokit toisiinsa yksi vinorivi kerrallaan. Ompele rivien päihin valkoiset kolmiot. Yhdistä vinorivit toisiinsa, ja tilkkupinta on valmis.


Wednesday, 6 June 2018

pihalle lehahti värikäs tilkkupinta.

Tilkkupinta lehahti etupihan kivetykselle, kun sen siihen levitin. Sain tilkkublokit ommelluksi kiinni toisiinsa yhdeksi kokonaisuudeksi sopivasti sadekuuron jälkeen – niin, että maa oli ehtinyt kuivahtaa – ja ennen kuin aurinko meni paksuun pilveen – niin, että valo riitti hyvin. Niinpä kuvasta tuli onnekseni mukavan värikylläinen.

Sanokaapa tämän kuvan perusteella, mikä minun lempivärini on? (No suunnilleen kaikkihan sen tietävätkin: monivärinen.)


Kuten edellisessä kirjoituksessani kerroin, tämä tilkkupinta oli vaikea sommitella. Blokkien ”varjo-osa” oli vaihtelevan tummia harmaita, joiden halusin vaalenevan tilkkupinnan yläreunaa kohti, joten blokkeja ei voinut järjestää aivan miten vain.

Värikkäät neliöt eivät olekaan aivan niin siististi kuin olisin ne halunnut järjestää. Mutta mitäpä tuosta! Onhan tällainen tilkkupinta sentään väriläiskien väriläiskä!

Kissa ei olisi millään antanut minun ommella viimeisiä saumoja, ja ne jäivätkin silittämättä. Se tuli jalkoihinikin ja kulki eessuntaas tilkkupinnalla ja jaloissani, koska halusi iltaruokansa.


Kissasta ja tilkkupeitoista puheen ollen.

Jäin miettimään taannoiseen Facebook-päivitykseeni tullutta kommenttia, joka totesi, ettei tilkkupeittoja kukaan oikeasti tarvitse. Hymiön kera, eli ei millään pahalla. Ymmärrän kommentin. Minusta kuitenkin tuntuu, että ainakin yksi perheenjäsenemme tarvitsee tilkkupeiton:


Kissan olo ei voisi olla yhtä rento, jos se makaisi toisenlaisella peitolla! Eihän?!

Sunday, 3 June 2018

tilkkupinta, jota oli vaikea sommitella.

Kuten edellisessä kirjoituksessani mainitsin, tämänkertaisen tilkkupinnan blokit eivät mahtuneet yhtaikaa sommittelulattialleni! Aiemmin olen samassa tilanteessa ommellut blokkeja muutaman kokonaisuuksiksi, jolloin ne vievät vähemmän tilaa, ja lopulta olen pystynyt tekemään sommitelman.

Tällä kertaa olin valinnut kärjellään seisovat blokit, jotka joutuu ompelemaan kulmasta kulmaan riveiksi. Lisäksi blokkien harmaan ”varjon” piti vaaleta alhaalta ylös. Niinpä jouduin käyttämään kaiken tarkkaavaisuuteni ja laskemaan rivejä moneen kertaan, että sain diagonaalirivit onnistumaan.


Seuraavalla kerralla sommittelen jollain muulla tavalla! (Jos muistan.)

Ompelun lomassa rupesin myös miettimään työn väkäreunoja. Alkuperäinen ajatukseni oli tasoittaa tilkkutyön reuna, mutta minua vähän harmitti kivojen kankaiden pois leikkaaminen. Sitten tulin ajatelleeksi, että täytän kolmiot samaan tapaan kuin ”Aamuvirkku”-tilkkupeiton mallissa neuvottiin.


Jostain syystä ajattelin automaattisesti, että neliöiden pitää olla tummanpuhuvalla taustalla, mutta nyt huomasin, että neliöthän kelluvat valkoisella taustalla.

Pah! Leikkasin mustat kolmiotkin jo. Onneksi en ruvennut vielä niitä ompelemaan kiinni blokkiriveihin!

Jätin keskeneräisen sommitelmani lattialle eilen ja lähdin käymään Turussa. Poissaollessani joku oli käynyt laatimassa uuden sommitelman – tai sitten tuo joku oli sitä mieltä, ettei sommitelmaideani ollut hyvä.


Kissa oli aivan ihmeissään lattialla olevasta sotkusta.


Friday, 1 June 2018

värikkäitä tilkkublokkeja lattialla.

Toukokuun alkupuolella tartuin upeaan Tula Pink –kangasnippuun ja rupesin tehtailemaan ”varjostettuja neliöblokkeja”. Pari viikkoa sitten blokkeja näytti olevan aikamoinen pino ja ajattelin toiveikkaana, että niistä voisi jo ommella peiton. Ladoin ne sommittelulattialleni ja totesin, että blokkeja on ommeltava aika monta lisää.


Vajaamittaisenakin tämä tilkkupinta näytti erittäin lupaavalta! Nyt katsoessani minusta tuntuu kuin olisin heittämällä osannut asetella väritkin juuri sopivasti. Nimittäin tämänhetkisessä versiossa väritys kulkee aivan eri tavalla:


Sommittelulattiani rajat tulivat vastaan, enkä voinut sommitella tilkkupintaa kokonaan. Päädyin uhkarohkeaan ratkaisuun eli ompelemaan yhden kulman valmiiksi riveiksi:


Toivon, että saan näin lisätilaa, jonka turvin pystyn sommittelemaan loput koko tilkkupinnasta. Kiinnostuksella seuraan, miten tästä etenen – en nimittäin ole varma, riittävätkö valmiit blokit vieläkään kunnon kokoiseen tilkkupeittoon!

Thursday, 31 May 2018

ensi silmäys kolmanteenkin keskeneräiseen.

Valmiin ”Enemmän on enemmän” –tilkkupeiton lisäksi minulla on melkein valmiina kaksi muuta. Ruskea-pinkkiä, vipperäkuvioista tilkkupintaa esittelinkin jo tässä kirjoituksessa, mutta tässä on nyt yksityiskohta kolmannesta tikatusta:


Ompelin tilkkupinnan kivasta batiikkikaitalepakkauksesta, johon lisäsin omia neutraaleita kankaitani. Tilkkupinnan valmistumisen kalkkiviivoilla jouduin vielä vaihtamaan yhden blokin paikan, sillä se osui silmääni liian tummana. Tyytyväisenä havaitsin jälleen, että paikanvaihto kannatti.

Rastikuvioinen peittoni on mallia harvinainen, sillä löysin sille sopivan taustakappalekankaan. Siis yhden kankaan! Ostin aikanaan Karnaluksista tätä kivaa, Martha Negleyn suunnittelemaa saniaiskangasta, ja nyt löytyi sille oikein hyvin sopiva projekti.


Kaksi tilkkupeittoa pitäisi siis tehdä valmiiksi asti, mutta sen sijaan teen jotain ihan muuta. Leikkaan Tula Pinkin kankaista neliöitä ja ompelen niitä tilkkublokeiksi.


Eivätkö nämä näytäkin tosi herkullisilta? Pian pääsen sommittelemaan ja kokoamaan tilkkupintaa!

Thursday, 24 May 2018

valmis tilkkupeitto!

Tämän tilkkupeiton kanssa tuli kyllä kiire ja viime tinka vastaan! Sain peiton tikattuna Töölön Tilkkupajan Soilelta tiistaina ja luovutin sen valmiina ja ripustuskujalla varustettuna torstai-iltana Syyringin postitusvastaavalle, joka toimittaa sen sopivana ajankohtana Vaasaan, valtakunnalliseen tilkkutyönäyttelyyn.

Tilkkupeittonihan oli valmis heti kun olin saanut sen kantatuksi, joten näppäsin siitä valmistujaiskuvat. Ensin tilkkutaidekuva – Enemmän on enemmän –tilkkupeittoni ja upeasti kukkiva omenapuu:


Seuraavaksi varsinainen valmistujaiskuva:


Tykkään kirjavasta peitostani tosi paljon! Siitä tuli vielä kivampi kuin toivoin! Käytin valtavan määrän erilaisia jäännöspaloja, mutta tilkkulaatikkoni ja –kassini ovat yhä täpötäydet. Pitää varmaan tehdä vielä toinen tällainen!

Enemmän on enemmän –tilkkupeiton reunakantti on tietenkin sinisen- ja punaisenkirjava. Valmistettuani reunakantin rullasin sen lankarullan sisuksen ympärille. Rullan voi sitten tyrkätä ompelukoneen toiseen rullatappiin, ja kantti juoksee siitä peiton reunaan mukavasti.


Kuvasta näkyy vielä, että ihanan peittoni super-sopivat tikkaukset loihtineen Soilen panos mainitaan myös peiton nimilapussa.

Tällaiselta kanttaus näyttää valmiissa tilkkupeitossani:


Taustakappaleessa on muutama yli jäänyt tilkkublokki (ajatella, tein ylimääräisiä blokkeja) ja useita sinisävyisiä kankaita. Tähän tuntui sopivan myös paneelikangas, joka minulla on ollut varastossa vaikka kuinka monta vuotta.


Esittelin peittoa tilkkukilta syyrinkiläisille, ja he pitivät hyvänä ideana käyttää paneelikangasta juuri tilkkupeiton taustakappaleessa. Tilkkutöitä paljon tekevälle paneeli tuntuisikin liian helpolta tilkkupintaratkaisulta etupuolella, mutta taustakappaleen se sopii ja se pääsee siellä silti oikeuksiinsa.

Lähikuvaa sinisävyisemmältä puolelta:


Enemmän on enemmän –tilkkupeitto on kooltaan noin 150 cm x 211 cm.

On vaikea sanoa, kummat kankaat ovat herkullisemman väriset – siniset vai punaiset.


Vielä yksi kuva Enemmän on enemmän –tilkkupeitosta ja omenapuusta:


Tilkkupeittoni on tosiaan lähtemässä Vaasaan, Tilkkuyhdistys Finn Quilt ry:n valtakunnalliseen tilkkutyönäyttelyyn. Olisin mieluusti ottanut sen heti käyttöön itse, mutta nyt on vain maltettava kesän loppuun. Peitto palauttaa toivottavasti mieleeni nämä alkukesän äänet, tuoksut ja näkymät, kun näen sen jälleen!

Monday, 14 May 2018

varjostettuja neliöblokkeja.

Olen pitänyt näille Tula Pinkin ihanasta fättäripinosta aloittamilleni blokeille työnimeä ”varjostetut neliöblokit”. Tula Pinkin kankaiden lisäksi kaikki muutkin kirkkaat kuviokankaani ovat päässeet mukaan, ja osa ei niin kirkkaista kuviokankaistakin.

Tässä asetelmassa tykkään siitä, että yläkulma näyttää selvästi valoisammalta kuin alakulma.


Seuraavaan asetelmaan löysin muutaman kankaan, jotka luulin käyttäneeni jo kokonaan – eli nuo gerberakankaat. Mahdoinkohan ostaa ne 10 vuotta sitten vai vielä pidempäänköhän ne ovat olleet varastossani?


Kaikki kuviot ja värit sopivat keskenään, kuten kuvasta näkyy:


Tässä viiden blokin koosteessa on yksi Tula Pink –kangas, ja sekin on varastostani. Sain sen joululahjaksi uusiseelantilaiselta internet-ystävältäni.


Olen nyt ommellut yli 60 tällaista tilkkublokkia, kaikki eri kuviokankaasta. Hmmm, pitäisikö tästä olla huolissaan?! Varsinkin kun en ole käyttänyt läheskään kaikkia varastoni kankaita, vaan vain kirkaan värisiä, kunnolla kuviollisia.

Thursday, 10 May 2018

ihanat kankaat tilkkublokeiksi.

Ostin äskettäin upean fat quarter –nipun suurikuvioisia kankaita (kiitos, Töölön Tilkkupaja!) ja niin minulla oli edessä haaste: millaiseen projektiin kankaita käyttäisin, jotta kuviot pääsisivät edes hieman oikeuksiinsa?

Selailin ideapankkini kuvia pitkään ja päädyin lopulta yksinkertaiseen blokkiin, jota olen harkinnut toteuttaa jo pitkään. Näin sen kirjassa, jonka nimen olen jo unohtanut, enkä muista, kuka blokkiohjeen oli kirjoittanut. Mutta siis en keksinyt blokki-ideaa itse.

Kehitin toki blokille omat mittasuhteet. Viiden tuuman neliö tuntui riittävän isolta, jotta kankaan kuviot näkyisivät siinä edustavasti. Se ei toisaalta tuntunut liian isoltakaan! Halusin, että työssä olisi aika monta blokkia, jotta se ei valmistuisi liian nopeasti. Upeiden kankaiden parissa työskentelyä haluaa pitkittää!

Tein ensin yhden koeblokin, jolla testailin palojen mittoja. Uudet kankaat odottavat innokkaina, että nekin pääsisivät tilkkublokeiksi.


Fat quarter –pakkauksen avaaminen oli vaikein vaihe! Pino näytti NIIN kauniilta!


Sain kuitenkin pinoni auki, kankaat esiin ja pitkällinen reunojen siksakkaaminen saattoi alkaa. (Pesen kaikki uudet kankaani ja sitä ennen siksakkaan palojen reunat.) Aloitin punaisista kuoseista, ja heti kun palat olivat kuivat (jopa vähän ennen sitä), leikkasin viisi ihanaa kangasneliötä!


Oravat olivat palassani niin reunassa ja toisaalta niin keskellä, etten hennonut sovitella kuviota täydellisesti neliön keskelle. Sammakko sen sijaan sattui olemaan sopivassa kohdassa.

Seuraavana päivänä vihreät kankaatkin olivat pestyt ja kuivat, ja pääsin leikkaamaan niitä. Otin mukaan muutaman hengenheimolaiskankaan omista varastoistani.


Huomaatte ehkä, että vihreäsävyiset oravat olivat kangaspalalla sopivammalla kohtaa, joten sain ne sopimaan neliölle oranssisävyisiä oravia paremmin.

Huomannette myös, että kuvioneliöiden ”varjot” ovat kolmea eri tummuusastetta (neljää, jos testiblokki lasketaan mukaan). Väritys näyttäisi toimivan!

Blokki on todella yksinkertainen! Työn vaikein (mutta samalla hauskin ja mielenkiintoisin) vaihe onkin kuviokankaiden valitseminen ja leikkaaminen.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails