Tilkunviilaaja

Teetin Töölön Tilkkupajassa taaperon tilkkupeittoon longarm-tikkauksen. Kyllä on hienot tikkaukset! Valitsin ympyrämäisen tikkauskuvion, joka näyttää vähän siltä kuin lapsi olisi piirrellyt joukon ei aivan samankokoisia tai –muotoisia sisäkkäisiä pyörylöitä. Voi että! Tikkaus tekee tilkkupinnasta NIIN ihanan! Taaperon tilkkupeitto odottaa, että tasoittelisin ja kanttaisin sen, ja helppoa se onkin nyt, kun sain sen esitasoiteltuna Soilen pajalta. Taustakappaleessa on kivaa traktorikuosia ja lisäksi monenlaisia peiton paraatipuolelta tuttuja kankaita. Esimerkiksi veikeää dalmatialaiskangasta löytyy tilkkupeiton taustapuoleltakin. Samaa kuosia on parissa kangasympyrässä, jotka applikoin neliötilkkuihin. Kiinnitän tilkkupeittoihini nimilapun mieluiten ennen kanttaamista, joten seuraavaksi minun täytyy keksiä taaperon peitolle nimi! Minulla ei vain ole vielä yhtään nimi-ideaa. Linkitin tämän blogikirjoituksen Bambisyr med sin Quiltglädje -blogin Visa och Berätt

Olen aivan innoissani kahdesta asiasta. Tulevista myyjäisistä (kerron tästä lisää postauksen lopussa) ja myös uusimmasta vetoketjupussukastani, sillä toteutin siihen vahingossa oivalliset mittasuhteet. Uusin, Tyyneys-vetoketjupussukka on matalampi kuin viimeaikaiset kappaleeni ja se näyttääkin pussukan ja pikkulaukun välimuodolta: Kuvassa vetoketjupussukka näyttää vinolta. Oikeasti se on suora. Katsotaanpa uudestaan: Jep, näyttää suoremmalta. Tilkkupinnan kuvioinnista voi olla monta mieltä, mutta lähtökohtana olivat ompelupöydältä löytyneet jäännöspalat. Niissä oli paloja traktorinjälkikuvioisesta tilkkupinnasta, joka on edelleen tikattuna, mutta ei kantattuna. Kummallakin puolella on lisäksi katseenvangitsijana kaitale, jonka sain She Can Quilt –bloginpitäjältä arvontavoittoni eli upean ratkkojan yhteydessä. Vuori on pilkullista, melko harmonisen väristä kangasta. Koska pussukka on näinkin pieni, en toteuttanut sinne sisätaskua. Olin myös liian malttamaton saamaa

Plus-kuvioisista tilkkublokeista ompelemani tilkkupeitto sai nimekseen Pelkkää hyvää. Töölön Tilkkupajan Soile antoi sille kyllä herttaisen nimen ”Rakkautta ja haleja,” mutta nimesin sittenkin tilkkupeittoni blokkikuvion perusteella, en tikkauskuvion perusteella. Tilkkupinnassa on niin monta plussaa, että peiton täytyy merkitä pelkkää hyvää! Kaukaa katsottuna plussien taustat näyttävät vaaleilta ja melkein kuviottomilta, mutta: Kun peittoa katsoo lähempää, sen kirjavuuden huomaa. Koko pinnassa on vain pari yksiväristä tilkkua. Kaikenlaisia ruskehtavankirjavia sitäkin enemmän: Esittelin peiton taustakappalettakin jo siinä vaiheessa, kun se palasi Töölön Tilkkupajan taitavasta tikkauspalvelusta, mutta tässä Pelkkää hyvää –tilkkupeiton taustapuoli vielä kertaalleen: Jostain syystä satuin ompelemaan yhden ylimääräisen plus-kuvioisen blokin ja istutin sen takakappaleeseen: Vein tilkkupeiton rohkeasti puutarhaan ja otin kuvat siellä, joulukuisessa päivänvalossa

Töölön Tilkkupajan Soile on taas ahertanut tikkauspalvelua tuottaen, ja minunkin plus-kuvioinen tilkkupeittoni sai kauniin pinnan. Tikkaus kaunisti peittoa entisestään! En ole vielä kantannut peittoani, joten tarjoan tässä postauksessani vasta esimakua. Tavoittelin taiteellista vaikutelmaa ja viskasin tilkkupeiton huolettomasti puutarhapenkille: Ihan ei ole taiteellinen tämä, mutta ei myöskään näytä viralliselta tilkkupeiton valmistujaiskuvalta. Jos haluat tehdä samanlaisen tilkkupinnan, katso, millaisista paloista ompelen plus-kuvioisen tilkkublokin. Vaaleassa pinnassa ja tällaisissa valaistusoloissa tikkauskuvio erottuu vaikeasti, voi voi. Ei tästä kuvasta taida erottaa, että tikkauskuviona on hauskasti X- ja O-kirjaimia eli amerikkalaisittain ”kisses and hugs”. No hyvällä tahdolla ehkä. Soile löysi kuvion jostain www:n uumenista ja tilasi sen! Se on mahtava ja nyt siis muidenkin tikkauspalvelun asiakkaiden käytössä! Äksät ja oot sopivat minusta plus-kuvioihin hyvi

Käytin traktorinjälkikuvioisen tilkkupintani tikattavana Soilella Töölön Tilkkupajassa ja niin sai tilkkupeitto luonnetta! Tilkkupinnan värikkyys ei täydellisesti erotu kuvassa, vaan sävyt heittävät liikaa siniseen, mutta jonkunlaisen käsityksen tästä ehkä saa. Huh! Hienoa, että sain tilkkupeittoni tähän malliin aika nopeasti. Aloittaessani minua vähän epäilytti, saanko tästä valmista, mutta nyt näyttää lupaavalta. Taustakappaleeseen valitsemani kangas oli vähän liian kapea ja lyhyt, joten sitä piti jatkaa. Tein jatkopalatkin tilkkutyönä: Valitsimme Soilen kanssa tikkauskuvioksi ”Baptist Fan” –mallin. Viuhkat kulkevat tietysti ylöspäin kaarella eivätkä alaspäin kuten kuvassani, mutta satuin ottamaan kuvan tästä suunnasta. Tässä kuvassa viuhkat ovat sentään oikein päin: Kävin hakemassa tikatun työni Soilelta tänään, joten työssä ei tietenkään ole vielä kanttausta. Nimi sillä kuitenkin jo on, mutta paljastan sen vasta kun julkaisen tästä valmistujaiskuvat.

Jipii! Soile oli saanut leijuvat neliöni tikatuksi Töölön Tilkkupajan longarm-koneella , ja lopputulos oli uhkea – katsokaa vaikka: Ai kröhöm, eiväthän tikkaukset tässä niin vielä näy, mutta tässä: Vielä lähemmäs täytyy mennä. No tässä näkyy tikkauskuvio: Valitsin itselleni poikkeavasti tikkauskuvion, jossa on selvästi kukkasia, ehkä ruusuja? (Olen aiemmin valinnut kukkia vain ”Villit kuviot” –tilkkupeittoni tikkaukseen, koska sen tilkkupinta toi mieleen kasvien kiipeilytukiristikon.) Soile ja minä ajattelimme, että pehmeämpi ja orgaanisempi tikkauskuvio sopisi suoralinjaiseen tilkkukuvioon. Olen tosi tyytyväinen sekä kuvioon että tikkauslankaan, joka oli vaihtuvavärinen ruskea. Seuraavaksi suoristan peittoaihion ja ompelen reunakantin. Ostin vastikään Karnaluksista kanttinauhoja ja jo ostaessani suunnittelin, että joku niistä ehkä sopisi tähän työhön. Tiedän entuudestaan, miten VAIKEATA on zoomata juuri oikeimpaan kanttikankaaseen. Zoomaamisen jälkeen täytyy sitten

Kuusten kuiske –nimen saanut tilkkupeitto on valmis! Naapurin jasmiini (tai jasmike) on peitolleni komea tausta. Ompelin tilkkupeiton ”geometrisistä tilkkublokeista” ja ompelin niiden ympärille mielestäni kekseliään, katkoviivamaisen kehyksen. Vähän kuin olisi silkkinauhaa pujotettu tuohon, tai vedetty megahyperpaksulla langalla etupistoja. Voin kehua tätä kekseliääksi, sillä ei ollut minun ideani. Löysin tämän tilkkuystävältäni Soilelta lainaamastani kirjasta, joka oli täynnä kehysideoita. Peiton värejä on mahdoton säätää kuntoon, mutta kyllä kai näistä kuvista saa jonkunlaisen käsityksen myös värityksestä. Lähikuvassa jokunen kangas näyttää suunnilleen sen väriseltä kuin oikeassa elämässäkin. Leikkasin kehystä varten paloja, joista muutamia jäi käyttämättä. Hyödynsin ne taustakappaleen elävöittämiseen. Tausta on aika eleetön, sillä löysin kaksi isoa, yksiväristä kangaspalaa varastoistani. (Ihme!) Toinen paloista on ollut minulla varmaan 20 vuotta aika kauan,

Käytin kuin käytinkin uusinta taustakangashankintaani tulevaan leijuvat neliöt –tilkkupeittooni. Välttelin pitkää pystysaumaa ja kokosin taustakappaleen ompelemalla peräkkäisiä pituuksia vierekkäin. Alemman ja ylemmän kootun palan väliin ompelin pötkön, joka jäi varsinaisesta tilkkupinnasta yli, kun en tehnytkään pinnasta niin korkeaa kuin olin ensin ajatellut. Levensin pötköä muutamalla myös jo valmiiksi leikkaamallani tilkulla, eli tähän osuuteen minun ei tarvinnut erikseen leikata yhtään palaa. Jouduin sen sijaan tietysti mittaamaan ja leikkaamaan isot kukkakangaspalat. Äh, se on ikävää puuhaa! Kangasta ei kunnolla mahdu levittämään suoraksi. Ensimmäiset palat mittasin ja repäisin, mutta kangas venyi liikaa, ja seuraavat jouduin mittaamaan ja leikkaamaan lattialla. Ylläolevan kuvan oikeassa reunassa saattaa erottua kuvaajan varjo. Taustakappale on roisisti taitoksilla, koska tuulenpuuskat eivät jättäneet kuvaussessiotani rauhaan. Tähän taustakappaleeseen ompelin va

Vihreäsävyiseen tilkkupintaan valitsin vaalean sammalenvihreän, kauniskiiltoisen tikkauslangan. Katseenvangitsijakangas on enimmäkseen musta-harmaa (tai näin ajattelen), joten siihen valitsin hyvin vaaleanharmaan tikkauslangan. Vihreä puoli (tai no, vihreä ja vihreä!) tulevasta pussukasta on melkein tikattu: Vaihdoin koneeseen vaaleanharmaan langan ja tikkasin sillä saman tien myös toisen pussukkapinnan katseenvangitsijakaistaleen ja kun ajattelin tarkemmin, päätin langan sopivan myös musta-valkosävyisen tilkkupinnan tikkaamiseen. Tuttua ja turvallista suoraa tikkausta. Ei tarvitse keksiä tuon luovempaa eikä pelätä, että tikkaisin tilkkupinnan kivasta rumaksi. Jos haluan luovaa tikkausta ja isolle tilkkupinnalle, olen heti yhteydessä Töölön tilkkupajan Soileen. Paja juhli sunnuntaina 2-vuotissynttäreitä ja minäkin sain käydä kutsuilla ja maistaa upeaa, tikatun näköistä kakkua. Voiko kakunkin tikata? Ilmeisesti voi. Minulta jäisi tikkaaminen tästäkin, kun en tahdo ede

Selitin eilen saamattomuudestani, kun en ollut viitsinyt hakea keskeneräistä tilkkupeittoa alemmasta kerroksesta ompeluhuoneeseen makkariin. No, ryhdistäydyin ja hain peiton sekä mittasin, riittäisivätkö jo leikkaamani kaitaleet reunakantiksi. Olisivat riittäneet, mutta halusin sinisen ja vaaleanpunaisen väliin yhdistävän värin. Päädyin kahteen eri violettiin, joita kumpaakin oli ihan lyhyt pätkä. Kuvassa toinen violetti kangas näkyy todella vähäisesti. Violetit tulevat siis keskiössä olevan sinisen sekä oikeassa yläkulmassa näkyvän vaaleanpunaisen, mustapallollisen kankaan väliin. Kuvasta näkyy myös, kumpaan tilkkupeittoon reunakaitale on tulossa - siis niin kutsuttuun "jäännöspalaneliöpeittoon". Ihailin taas Soilen Töölön tilkkupajassa loihtimia tikkauksia. Peittopinta näyttää upealta! Tässä vielä toinen kuva. Pinta on hienon kolmiulotteinen! Silti tilkkupinta ei ole kuoliaaksi tikattu, vaan peitto on edelleen miellyttävän taipuisa. Se jos mikä ansaitsee p

Huoh, tilkkuyhdistys Finn Quiltin vuotuiset tilkkupäivät on koettu Imatran Tilkkujen vuoksi –tapahtumassa. Terveiset Imatralta! Päivystin tyytyväisen tikkauspalveluasiakkaan ominaisuudessa Töölön tilkkupajan pöydän vieressä Soilen hang-around-tyyppinä ja pääsin juttusille monen monituisen tilkkuharrastajan kanssa. Kiitokset minulle jutelleille! Oli aivan mahtavaa! Töölön tilkkupajan tikkauspalvelua mainostava lehtinen oli kröhöm minun käsialaani. Tikattuja tilkkupintoja oli esillä joka lähtöön. Vasemmassa alareunassa näkyy kaksi omaa tilkkupintaani, tai toinenhan on ihan valmis tilkkupeitto, Arvoitus. Töölön tilkkupajan hieno banderolli (jonka takana näkyy minun keskeneräinen tilkkupeittoni): Tilkkupäivät olivat hienot. Näin monta hienoa tilkkutyötä! Koska en ollut lupautunut valokuvaamaan töitä muiden nähtäväksi, otin vain pari kuvaa. Liisa-Helena Pellisen työstä pidin oikein paljon: Liisa-Helenan käyttämä tähtiblokki on periaatteessa yksinkertainen, mutta toist