Tilkunviilaaja

Otsikossa ei esiinny englannista suomeen tarttunut omituisuus eli sä-passiivi, enkä tarkoita, että Sinä, lukijani olisit viimeinen, vaan että tässä on viimeinen värikäs lentävät hanhet –blokki. Sä, kellanvihreä blokki oot viimeinen: Toiseksi viimeinen oli iloisen keltainen. Vielä yhteiskuva viimeisistä tilkkublokeista tähän tilkkupintaan: Aivan projektin alkuvaiheessa katsastin kangaskaappejani ja näin kyllä keltaisen kankaan, mutta välttelin sitä viimeiseen (no, toiseksi viimeiseen) asti. Ajattelin, että se olisi liian kirkas. Ehkä se onkin! En ole vielä päässyt sommittelemaan tilkkupintaa, sillä ensin valitsen taustavärin tilkkublokeilleni. Asettelin neutraalit kankaani lattialle ja kokeilin, miltä tilkkublokit näyttäisivät kutakin taustaa vasten. Ehdolla on kaksi tummaa harmaata, yksi liilahtava vaaleanharmaa, toinen keskiharmaa sekä vaalea ja kellanvaalea kangas. Olen vielä kahden vaiheilla, tai ehkä kolmen. Arvaatteko, minkä kahden/kolmen?

Nyt seuraa tuhannes blogipostaukseni! Saatuani Mummola-tilkkupeiton kunnialla valmiiksi kanttauksia myöten pohdin pari päivää, minkä tilkkutyöprojektin sitten aloittaisin. Melessäni olin päättänyt, että siinä työssä käyttäisin myös neutraalin värisiä kankaitani, joita minulle on kertynyt. Siis harmaita ja/tai vaaleita. Pinterestiä selatessani osui silmiin uusi malli Geese Migration Quilt, johon oli ilmainen teko-ohjekin. Katsoin ohjeesta lentävien hanhien osien mitat ja päättelin loput. Mallissa tuntui olevan paljon hyvää: Pääsisin taas hyödyntämään jäännöspalatilkkuja (vaikka niitä taas tarvitaankin aika vähän) Malliin käytetään myös neutraalia kangasta Vaikka blokki toistuu, sen väritys ei toistu. En siis joudu tekemään monen samanlaisen tilkkublokin sarjaa. Malli on minulle uusi. En ole tehnyt lentäviä hanhia tällä menetelmällä, kolmio-neliöistä yhdistämällä kyllä. Onnistuin ensi yrittämällä valmistamaan aidon oloisen tilkkublokin: Vihreäsävyisestä tilkkubloki

Töölön Tilkkupajan ja Tilkunviilaajan supermyyjäisissä voit tavata uuden tilkkupussukan nimeltä Ketunleipiä. Ketunleipiä-tilkkupussukka on pieni ja söötti: Leveys ylhäältä noin 21 cm Korkeus noin 15 cm Pohjan leveys noin 5 cm Kantolenksun ompelin 6 cm x 42 cm kaitaleesta – Street-malliston vetoketjupussukka jälleen. Tule Töölön Tilkkupajan ja Tilkunviilaajan Pop-up Store –myyjäisiin osoitteeseen Vänrikki Stoolin katu 10 B lauantaina 23.5.2015 klo 10-16, niin voit nähdä söpön Ketunleipiä-pussukan ilmielävänä! Halusin saada vetoketjupussukan valmiiksi myyjäisiin ja onnistuin. Silti tein sisätaskuun jujua eli ompelin sen tilkuista ja kiinnitin Tilkunviilaaja-merkin taas huolettomasti vinoon. Siis tarkoituksella! Valmiissa pussukassa kangasmerkin vinoa asettelua ei edes huomaa. Jos uusi omistaja sen huomaa, hän tietenkin luulee minun ommelleen huolettomasti tai taitamattomasti. Kuvasin pussukan taas pihan kallioportailla ja sulloin saman muovikassin sen si

Leikkelin loputtomista jäännöspaloistani tilkkuja matkalaukun nimilappuja varten. Itselläni on toki vain pari matkalaukkua – en siis tarvitse kymmenittäin nimilappuja omaan käyttööni. Sen sijaan ompelen näitä toiveikkaana, että saan muutaman myydyksi tulevassa Siivouspäivän Pop-up-storessa Töölön Tilkkupajassa. Leikkasin näitä aika isoista jäännöspaloista, mutta siinä selatessani löysin monta tilkkua, joista sain eri kätevästi kapeaa kaitaletta mini-tilkkulasagneen. Ehdin jo ommellakin sen: Tästä tulee osa vetoketjupussukkaa. Leikkaan sen kahteen palaan ja käytän toisella ja toisella puolella. Selailemassani jäännöspalapinossa näytti olevan valtava määrä pieniä tilkkuja, joilla nämä lasagnepalat voi täydentää. Ehdin leikata matkalaukun nimilappuratkaisuun tarvittavia vanupalojakin. Vanun leikkeleminen ei tee hyvää leikkuualustalle, joten leikkasin nämä vanupalat joutilaiden mini-leikkuualustojeni päällä. Tällaiseen ne ovat juuri onnen omiaan! Muutama matkalaukun nimi

Kannustuksistanne ja epäilyistänne huolimatta ompelin violettien ja punaisten jäännöspalatilkkuneliöitteni väliin tummanharmaan kaitaleen. Silmäni sanoi, että kaitale sopi näiden neliöiden joukkoon ihan hyvin. Olisin kyllä halunnut oikein syvän tumman sinisen kaitaleen, mutta sellaista kangasta ei vain ollut. Kummallista! Kangasvarastoni on melkoinen, mutta niin vain en läheskään aina löydä sopivinta, vaan minun on tyydyttävä suunnilleen sopivaan. Kaitale on pitkällä sivulla kapeampi kuin lyhyellä, jotta sain tilkkupinnalle hiukan enemmän pituutta suhteessa leveyteen. Valmiista tilkkupinnasta tuli lopulta kelvollisen kokoinen eli 149cm x 210cm. Levitin tilkkupinnan kuvausta ja myös mittaamista varten sängylle. Ulkoa tuli vähän valoa, niin että sain uuden tilkkupintani kuvatuksi. Punaiset neliöni ovat todellakin aika lämpimän värisiä, varsinkin kun niitä vertaa kylmiin sinisiin ja viileisiin violetteihin. Taas kuva lempiblokistani, vasemmalla alhaalla. Onkohan se s

Siniset ja violetit jäännöspaloista ompelemani tilkkuneliöt sopivat samaan tilkkupintaan näin sointuisasti: Muistin sentään pienen ideanpoikaseni eli ompelin tummimmat violetit siihen päähän, missä siniset neliöt olivat vaaleimpia ja vaaleimmat violetit tummaan siniseen päähän. Lisäksi sommittelin sinisimmät violetit toiseen reunaan ja punavioletit toiseen. Tällä puolella on punaisempia violetteja tilkkuja: Kaikkein söötein tilkkuneliö on tilkkutyön tässä kulmassa: Ompelin neliöitä pötköiksi ja jotta minun ei tarvinnut katkaista lankaa niin usein, ompelin väliin punaisia tilkkuja. Niinpä sain tilkkupinnan kokoamisen aikana kaupantekijäisiksi monta melkein valmista tilkkupalaa: Näitä täytyy vielä toki vähän tasoitella ja jatkaa sieltä täältä, mutta näette varmasti yhtä selkeästi kuin minä, että tilkkupussukkahan näistä syntyy alta aikayksikön! Hyvää uutta tilkkuviikkoa!

Tein Helsingin tilkkukilta Syyringin sivustolle koosteen Tilkut piknikillä –näyttelyn töistä, tai niistä joista Lea P lähetti minulle kuvat. Huomasin jälleen kerran, että tykkään tilkkuneliöistä. Maijan ompelema Kutulampi-tilkkupeitto näytti niin mieluisalta, että kokeilin tehdä samanlaisen tilkkublokin. Varmasti Maija olisi kertonut minulle tilkkublokin mitat, mutta en malttanut ruveta kyselemään, vaan kokeilin ompelemalla. Arvasin mitat ensimmäiseen yritykseen (vasemmanpuoleinen ”neliö”). Epäonnistunut neliö eli siis suorakaide auttoi minua kuitenkin päättelemään mitat, joilla syntyi neliö (oikeanpuoleinen neliö) eli siis tavoittelemani tilkkublokki. Kaitaleet ovat kaikki 5cm leveitä ja keskellä olevat palat noin 8.75cm korkeat. Keskiön voi ommella vaikka kahdesta yhdeksänsenttisestä kaitaleesta ja muotoilla sitten neliöksi. Loput palat voi leikata myös yhdeksänsenttisiksi ja valmiin palan taas tasoittaa neliöksi. Neliö on valmiina noin 16cm kanttiinsa. Ei ole auringon

Ei uskoisi, että joku tilkkutyöni olisi minusta liian kirjava, mutta nyt sekin ihme on tapahtunut: Kokeilin, miltä päinvastaisväriset tilkkublokit näyttäisivät hypervärikkään tilkkupintani reunoilla, mutta suunnitelmistani huolimatta tämä ei nyt nappaa. Toinen puoli näyttää vielä omituisemmalta ja vääremmän väriseltä ja ... no niin, liian kirjavalta! Mitä ihmettä olen miettinyt valitessani vaaleiksi ja tummiksikin kankaiksi tunkkaisia vihreäsävyisiä, kun peiton keskiosa on noin sinivoittoinen? (Oikeasti en ole miettinyt juuri muuta kuin ”on vaalea” ja ”on tumma”.) Hiki kihosi otsalle tätä miettiessäni, mutta illalla juuri ennen nukkumaanmenoa päätin, että heivaan blokit ties minne – vaikka taustakappaleeseen – ja rakentelen tähän välikehyksen. Ja sen jälkeen jotain muuta tilkkupintaa levittävää, mutta ei lisää näitä blokkeja, kun en jaksa. Käärin nyt kirjavan tilkkupinnan kokoon ja säilön sitä, kunnes saan kerätyksi puhtia projektin päättämiseen. Nyt oli pakko ruvet

Mielenkiintoiset tilkkublokit ovat olleet minulla työn alla lähes vuoden ja välillä olen pitänyt pitkänkin tauon. Voi siis olla, että olen vain unohtanut tehneeni yhden virheellisen blokin valmiiksi asti. Se piileskeli muiden valmiiden tilkkublokkien joukossa ja sujahti huomaamatta sommitelmaani, enkä huomannut sitä ennen kuin olin jo ompelemassa sitä kiinni toisiin blokkeihin. Ompelin kuulkaa virheellisen blokin tähän pintaan pokkana mukaan vain. En kestänyt ajatusta, että tekisin vielä yhden tilkkublokin lisää varta vasten, ja senhän pitäisi sitten sopia sommitelmaankin. Teen nyt valmiiksi kun ryhdyin. Tässä kuvassa se ehkä erottuu vielä paremmin: Ellette huomaa virhettä, hyvä vain! Ompelin nämä blokit sekä sentti- että tuumamitoilla. Leikkasin ensin senttimitoilla neliöt. Tuumamittojahan en hallitse, mutta tässä osasin käyttää pientä tuumaviivoitintani merkitäkseni, mistä leikkaan pienet kolmio-neliöt. Lopuksi tasoitin blokkini (en pysty tekemään auringontarkasti sama

Löysin Pinterestin kautta ohjeen, miten Delectable Mountain -nimisen tilkkublokin voi leikata ja ommella erittäin kätevästi. Muistan, että tilkkuilua aloitellessani ihailin tästä blokista ommeltua työtä jossain tilkkutyöohjekirjassa – en edes muista, missä kirjassa – ja samalla mietin, ettei minulla ikipäivinä riitä kankaita, kärsivällisyyttä tai aikaa ommella mitään sellaista. Jospa kokeilisin, riittävätkö kankaat, kärsivällisyys ja aika? Olen nimittäin jo kokeillut tilkkublokin ompelemista pienemmässä mittakaavassa. Otin esiin pari uudehkoa kangashankintaa ja leikkasin urheasti niistä 14 sentin kaitaleet, jotka pilkoin neliöiksi. Tein muutaman kolmio-neliön ja leikkasin ja kokosin palat neuvotulla tavalla blokiksi. Kuvassa valmis tilkkublokki oikeassa yläkulmassa. Alimpana on kaksi päällekkäistä kolmio-neliötä, joita en vielä ole pilkkonut. Tilkkuviivaimen päälle olen koonnut pilkkomani palat ompelujärjestykseen. Ompelin ohjeen mukaan kolme minikokoista tilkkublokkia ja n

Uhosin aiemmassa postauksessani, että uusimman vetoketjupussukan vuorissa olisi to-del-la omaleimaiset väri- ja kuosiyhdistelmät. Millaisen luovan prosessin arvelette tuottaneen tällaiset vuorikappaleet? Luova prosessi oli seuraava: Vilkaisen hyllylle, johon olen koonnut mahdollisia samaan tilkkutyöhön tulevia kangasnyyttejä ja –paloja. Kas, siellä on sopivan vihreä kangas. ”No, en raaski käyttää tätä kokonaan, vaan vaikka … tuon verran” - riips [leikkaa leikkurilla]. ”Kas, tähän pöydälle on jäänyt traktorikuvioisen tilkkutyön taustakappaleesta pystyraidallista palaa. Oranssi sopii tähän. Ei sovi hyvin, mutta sopii. No nyt vihreä kangas riittää, kun ompelen väliin tämän palan. Lyhennän tätä vähän” – riips [leikkaa leikkurilla]. ”Pieni pala vihreää kangasta jäi. Ai, onko pöydällä tällaisiakin raitapaloja? Ompelenpa ne yhteen” – surrr [ompelee]. ”Ai hitsit, ei riitä korkeus. Mutta tätä katseenvangitsijakangastahan on aika leveä pala, sopivan pituinen tähän jatkoksi” – surrr

Tein heinäkuussa tavallisuudesta poikkeavan (eli huomattavan kapeista kaitaleista kootun) tilkkulasagnepalan Ruususen päiväuni –tilkkupeiton kankaista. Tilkkulasagnestani sain sopivan kokoiset tilkkupinnat Karnevaali-pussukkaan. Koska minulla sattui nyt olemaan käsillä plus-kuvioisista tilkkublokeista jääneitä kankaita ja kaitaleita, kokeilin tehdä toisen vastaavanlaisen tilkkulasagnen. Leikkasin siis 2,5cm leveitä kaitaleita ylijäämäkankaistani. Ne olivat erittäin vaihtelevan pituisia. Ompelin ne lyhyistä päistään yhteen – lyhensin ommeltakin pari pykälää, etteivät lyhyet saumat alkaisi heti ärvöttää. En edes silittänyt näitä saumoja, vaan kynnellä varovasti painelin saumanvarat auki. Olikohan työn vaikein osuus siinä, että etsin pitkän pitkästä tilkkukaitaleesta päät ja käänsin ne toisiaan vasten suorina, niin ettei kaitale varmasti ole kierossa? Ompelin sen jälkeen (tavallista kapeammalla saumanvaralla) pitkät sivut yhteen. Sitten leikkasin pään auki ja taas etsin toisen pään

Hitaasti etenevät nämä minun mielenkiintoiset tilkkublokkini, mutta etenevät sentään. Ladoin muutamia blokkeja asemiin ompeluhuoneen makkarin lattialle ja tilkkupinta-asetelma näyttää kyllä samanlaiselta kuin viimeksikin: Kuvassa näkyy nyt ikään kuin 4 x 3 isompaa tilkkublokkia – olen suunnitellut kokoavani pienemmistä blokeistani neljä aina yhteen. Sommittelen niistä sitten lopullisen tilkkupinnan. Keskelle tilkkupintaa tulee 4 x 6 näitä isoja tilkkublokkeja ja niiden ympärille yksi kierros tilkkublokkeja, joissa tummat ja vaaleat ovat päinvastoin kuin näissä. Muutaman tilkkublokin saan siis vielä ommella, ennen kuin tilkkupeittopinta on säädyllisen kokoinen.

Mielenkiintoinen projekti lähti eilen liikkeelle Helsingin tilkkukilta Syyringin kiltaillassa. Uusi killanvetäjämme Soile keksi, että me kiltalaiset teemme yhdessä hienon tilkkupeiton, joka noin vuoden kuluttua on valmis huutokaupattavaksi hyväntekeväisyystarkoitukseen. Kilta lähti tähän mukaan ja päädyimme aika nopeasti siihen, että toteutamme Kim McLeanin mallin Stars and Sprigs. Eilen jaettiin Töölön Tilkkupajan lahjoittamat taustakangasneliöt ja kaikille halukkaille applikoijille vähintään yksi kaava. Pöydällä oli kiltalaisten projektiin lahjoittamia kankaita, joista saimme poimia tilkkuja applikaatiossamme käytettäväksi. Ai niin, jaossa oli vielä valmiita varsi- tai oksakaitaleitakin. Hillitsin itseni ja otin vain yhden kaavakappaleen ja hyvin varovaisen kokoelman tilkkuja käytettäväksi applikaatioon. Teen sitten lisää jos oikein innostun. Malliin tarvitaan 40 applikaationeliötä - kuvioita on 20 erilaista - ja saman verran tähtiblokkeja ja mallissa on lisäksi valtavan