Showing posts with label ohjeet. Show all posts
Showing posts with label ohjeet. Show all posts

Thursday, 7 June 2018

ompele tilkkublokki ”neliö ja sen varjo”

Tällä tavalla voit ommella helpon tilkkublokin, jossa ei ole yhtään kohdistettavaa saumaa. Blokin neliö on mitoitettu sopivan kokoiseksi, että isokuvioinenkin kangas on siinä edukseen.

Valmiin blokin koko on suunnilleen 16 cm x 16 cm. HUOM! Suunnilleen!

Huomaa myös, että joudut valitettavasti käyttämään sekä tuuma- että senttimittoja. Ole tarkkana!


Yhteen blokkiin tarvitset:

Värikästä kuviokangasta

- 1 kpl 5” neliö

Valkoista/vaaleaa kangasta

- 2 kpl 5 cm x 5 cm neliötä

Harmaata kangasta

- 1 kpl 5 cm x 9 cm suorakaide

- 1 kpl 5 cm x 5” suorakaide.

Ompelin ”neliö ja sen varjo” –blokeista tällaisen tilkkupinnan:


Yhdellä tilkkublokilla nimittäin ei tee mitään, varsinkin kun se on näin yksinkertainen. Näitä täytyy ommella monta, ja silloin ei kannata erikseen leikata yhteen blokkiin tulevia harmaita ja valkoisia paloja.

Sen sijaan leikataan koko kankaan leveydeltä kaksi valkoista, 5 cm korkeaa kaitaletta ja harmaasta kankaasta yksi 9 cm korkea ja toinen 5” korkea kaitale.

Ne ommellaan pitkiltä sivuiltaan yhteen, saumanvarat silitetään tummalle puolelle ja sitten vasta leikataan näistä kappaleista 5 cm leveitä kaitaleita. (Piirroksen kohta 2)


Kohdassa 3 on vielä mitta valkoisille kolmioille, jollaisilla tasoitin ompelemani tilkkupinnan.

Jos haluat toteuttaa tilkkupinnan, jonka värikkäiden neliöiden ”varjot” ovat alareunassa tummia ja vaalenevat yläreunaa kohti, tarvitset ainakin neljää harmaata kangasta: tummaa, keskitummaa, keskivaaleaa ja vaaleinta. Silloin tarvitset varjostettuja tilkkublokkeja seuraavat määrät:

Tummin varjo: 45 kpl
Keskitumma varjo: 38 kpl
Keskivaalea varjo: 37 kpl
Vaalein varjo: 38 kpl

Yhteensä 158 kpl tilkkublokkia.

Asettele tilkkublokit seuraavan kaavion mukaisesti ja ompele blokit toisiinsa yksi vinorivi kerrallaan. Ompele rivien päihin valkoiset kolmiot. Yhdistä vinorivit toisiinsa, ja tilkkupinta on valmis.


Wednesday, 7 March 2018

toisenlainen pussukka.

Nyörein tai nauhoin suljettava pussi on varmasti yksinkertaisimmasta päästä käsityö, mutta halusin pelata varman päälle ja katsoin siksi ohjeen Jeni Bakerin Lined Drawstring Bag -tutoriaalista.

Ompelin nimittäin kerran paperipussia muistuttavan pussin – tai minun piti tehdä sellainen, mutta mittasuhteeni olivat kamalat, ja pussista tuli käyttökelvoton ja susiruma. (Yritin etsiä kuvaa siitä, mutta vaikka olen esitellyt jos jonkinlaista mokaani, niin tätä en löytänyt.) Taisin suivaantua tekosestani niin, että heitin sen suoraan roskikseen, ilman yritystäkään uusiokäytöstä.

Tutoriaali toimi (vaikka muunsin sitä hivenen) ja sain ommelluksi kivan pussin. Annoin sille nimen Tomppa, koska sen kankaassa on Tom of Finland –kuosia.


Pussin vieressä näkyvät pyöreät jutut ovat ekovanulappuja. Niihinkin katsoin sen verran netistä ohjetta, että sain selville mitan. Katsoin myös, mistä materiaalista muut ovat tällaisia tehneet.

Tekemäni vanulaput ovat reunoista rispaantuneen froteepyyhkeen keskiosaa – karheampi puoli – ja flanellia 1990-luvulla valmistuneesta pyjamasta – pehmeämpi puoli.

Tytär sai pakkauksen synttärilahjaksi. Sain nimittäin Tom of Finland -kankaan häneltä joululahjaksi, joten se oli tähän oiva valinta.

Monday, 26 February 2018

improvisoi jäännöstilkuista.

Toisella kanavalla kyseltiin, miten teen improvisoituja tilkkupintoja kaikenlaisista ja kaiken kokoisista tilkuista. Olen esitellyt jo minilasagne-tekniikan ja näyttänyt, miten olen kapeahkoista tilkuista ommellut raidallista pintaa ja yhdistellyt niitä isommaksi pinnaksi.

Olen tainnut pimeiden kuvien avulla kertoa lyhyesti, miten neliöitä voi ommella hirsimökkitekniikalla, ja taitaa minulla olla parempiakin kuvia tilkkuneliöistä (tai oikeastaan suorakaiteista).

Lisään ohjesoppaan kuitenkin vielä yhden. Näytän, miten epämääräinen kangaspalakasa jalostuu tällaiseksi tilkkupinnaksi:


Lähtötilanne oli tämä. Nostelin pienestä jäännöspalakassista tilkut lattialle. Näette, että tilkkuja on kaiken värisiä ja vaihtelevan mallisia. Toki eniten näyttäisi olevan pätkiä erilevyisistä kaitaleista.


Lajittelen tilkut värin mukaan kasoihin. Musta-valko-harmaat, keltaiset, vihreät, punaiset.


Minulla oli myös sininen kasa, ja kasa, johon siirsin näihin kasoihin kuulumattomat (esimerkiksi ruskeat ja violetit) tilkut.

Otin ompelupöydälle keltaisen ja vihreän kasan. Paikallistin kasoista ensin keskineliön kumpaakin väriä. Keskineliön (tai suorakaiteen) ympärille ompelin hirsimökkitekniikalla kierroksen samaa väriä. Käyttämäni palkit valitsin koon perusteella – ompelin tilkkuun sellaisen palan, joka oli pituudeltaan lähinnä sopiva.

Kohta minulla oli kaksi miniblokkia. Niistä ei vielä tee mitään, joten ompelin kaksi lisää, ja koska sen jälkeenkin minulla oli jäljellä hyviä keltasävyisiä kaitaleita, ompelin vielä yhden.

Vein viisi blokkiani silitettäviksi ja tarkastelin niitä sen jälkeen lattialla.


Kolmella blokilla oli keskenään yksi mitta aika sama, ja niin oli vastaavasti kahdella muulla. Ne voisi ommella riviksi.

Huomasin myös, että kaikki palat muodostaisivat yhtenäisen tilkkupinnan, jos lisäisin yhden sopivan levyisen kaitaleen kahden isomman blokin väliin.


Sitten minulla olikin kaksi riviä, jotka saattoi ommella yhteen, yhdeksi tilkkupinnaksi.


Seuraavana aamuna katsoin kelta-vihreää tilkkupintaani ja totesin sen aika pieneksi. Siitä ei vielä ompelisi kummoistakaan vetoketjupussukkaa. Koska lattialla oli vielä myös värilajiteltuja kasoja, otin esiin sinisen kasan ja ompelin kolme sinistä blokkia samalla periaatteella kuin kelta-vihreät edellisenä päivänä.

Ja kas, siniset blokkini sopivat täydentämään kelta-vihreää tilkkupintaa:


Tällaisessa improvisaatiotyössä voi pitää mielessä pari juttua:

  • Ompele suorat saumat. Jos palat ovat vähän epämääräisen muotoisia, piirrä nurjalle apuviiva.
  • Silitä välillä. Ihanteellista olisi silittää joka sauman jälkeen, mutta minä silitän kyllä vasta kun yksi kierros on koossa. (Ja jos ompelisin toisen kierroksen, suoristaisin palan reunat ennen uuden kierroksen aloittamista.)
  • Kaikki palat ovat jäännöspaloja. Niitä ei tarvitse kohdella arvokkaasti, vaan niitä voi pilkkoa ja ommella reippaasti.
  • Koska yksi blokki syntyy nopeasti, ei kannata käyttää kovin paljon ajatustyötä värien tai kuvioiden sommittelemiseen. Kaikki käy!
  • Kontrasti – eli vaaleiden ja tummien vaihtelu – on tärkeämpää kuin se, ”sopivatko” kankaat toisiinsa. Tilkkupinnasta tulee mielenkiintoinen, kun siinä on tummia ja vaaleita osuuksia.
  • Vaikka joku blokeista näyttäisi susirumalta, se voi silti toimia erinomaisesti toisten blokkien kanssa ja kompata niitä juuri sopivasti.

Toivotan kaikille kokeilijoille mukavia hetkiä improvisoinnin parissa!

Friday, 22 December 2017

v niin kuin vinokaitale.

Joulukalenterin päätös häämöttää jo. Näin kalkkiviivoilla ajattelin jakaa kaikki keksimäni vinkit liittyen vinokaitaleisiin.

Mitä kaikkea voi kertoa tilkkupeiton reunakantista?



Suorakulmaisen tilkkupeiton voi aivan hyvin kantata myös suoraan leikatulla kaitaleella, mutta itse valitsen melkein aina vinokaitaleen. Tässä blogikirjoituksessani vuodelta 2015 kerron, miksi niin on, ja lisäksi kerron monta muuta olennaista asiaa kanttaamisesta.



Vielä kerran! Minusta Cassandra Plott näyttää YouTube-videollaan parhaan tavan yhdistää reunakaitaleen päät:

http://www.youtube.com/watch?v=cuS76wVW210

Millainen on tyypillisin vinokaitaleeni?


Valmistan reunakaitaleen aina seuraavalla tavalla:

1.  Leikkaan 6 cm leveää kaitaletta, yleensä siis täysvinoon.

2.  Yhdistän kaitalepätkät saumalla, joka kulkee kaitaleen suhteen täysvinoon (täysvinossa kaitaleessa tällainen sauma kulkee lankasuoraan).

3.  Silitän pitkän kaitaleen pitkittäin kahtia. Samalla silitän yhdistyssaumat auki.

4.  Kierrän kaitaleen tyhjän lankarullan ympäri.

Viimeinen kohta on olennainen. Kun kaitale on rullalla, sen voi tyrkätä ompelukoneessa sen ylimääräiseen lankatappiin.


Kaitale syöttyy tasaisemmin ja vaivattomammin kuin jos kaitale olisi vain sekaisena läjänä ompelijan sylissä tai ompelupöydällä ja/tai lattialla. Sain vinkin blogiystävältäni Liziltä (Shush I’m Quilting). Hyvin toimii!

Erilainen vinokaitale!


Toisen reunakaitalevinkin annan kirjoituksessani ”Kirjavat kantit tilkkupeittoon”. Olen sitä kirjoittaessani juuri saanut tasoitetuksi tilkkupeittoaihion, joka sai valmistuttuaan nimen ”Aamuvirkku”. Tilkkupeitto on yhä yksi suosikeistani!

Vinokaitaleen jäännöspaloille käyttöä?


Yli jääneet vinokaitaleet viskaan ompelupöydän nurkassa olevaan laatikkoon. Siellä niitä on jos jonkinlaisia. Välillä etsin sieltä pienempää määrää kanttia johonkin projektiini, mutta useammin etsin sopivaa kangasta pussukan vetoketjun vedintä varten.

Friday, 15 December 2017

o niin kuin ohje.

Blogissani oleilee ohje sun toinenkin – oletteko huomanneet?


Yksi suosikeistani on ohje kätevien kassinsankojen ompelemiseksi. Meillä oli tilkkukillassa silloin Martta, jolla oli kivoja kikkoja jaettavaksi asti. Hän neuvoi tekemään tällaiset sangat.


Viime aikoina olen kyllä laitellut sankoihin pyykkinarua sisään. Senkin kikan opin tilkkukillassa.

Uusimman Kulmittain-tilkkulaukkuni sangoissa on nimenomaan pyykkinaruvahvike. Taitava ihminen saattaisi ommella sen sangan keskelle, mutta minä ompelen sen toiseen reunaan. Toimii erinomaisesti niinkin!


Narun täytyy olla tietynlaista; esimerkiksi ohut lankamainen ei tietenkään käy, eikä luonnonkuidusta tehty köysimäinenkään. Narun täytyy olla muovista punottua ja sopivan paksua.

Tässä vähän toisenlainen ohje –

Kannattaisikohan teidänkin liittyä ensin Tilkkuyhdistykseen ja sitten ruveta käymään kiltailloissa – tietenkin jos paikkakunnallanne on sellainen, johon mahtuu uusia jäseniä? Minä ainakin olen oppinut jutun jos toisenkin kiltakavereiltani!

Tilkkuyhdistykseen voi liittyä kätevästi tämän verkkosivun kautta:

www.finnquilt.fi/liity

(Lupaan, että tämä oli joulukalenterini viimeinen mainos!)

Tuesday, 12 December 2017

l niin kuin lasagne.

Kirjoittelin aiemmin jäännöspaloista ja siitä, miten sain hävitetyksi jäännöspaloja, kun ensin ompelin hauskoja tilkkublokkeja ja sen jälkeen leikkasin loput palat 2,5 sentin kaitaleiksi, joista tein tilkkulasagnen.

Mieleen putkahti siitä ajatus leikata yhdestä jäännöspalapinosta kaitaleita ja katsoa, millaisia lasagneja syntyisi. Ihan kivan punasävyisen tilkkulasagnen sain leikatuksi ja ommelluksi yhdessä illassa.


Pätkistä kokoamani pitkä kaitale oli todella pitkä! Ensimmäisen sauman ompeleminen kesti tovin, mutta seuraavat olivat tietenkin nopeampia surrutella.

Lopetin yhdistelemisen, kun lasagne alkoi olla keskikokoisen pussukkapinnan levyinen. Leikkasin palasestani ensin kaksi pussukkapinnan kokoista palaa (äskeisessä kuvassa) ja sen jälkeen muutaman matalamman palan, jotka yhdistän katseenvangitsijapalaan.


Ompelin katseenvangitsijapalan tilkuista, joita myös oli käden ulottuvilla. Täysin improvisoitua juttua tein!

Mikäli tilkkulasagne ei ole tuttu termi, niin esimerkiksi Missouri Star Quilt Company kutsuu menetelmää ”Jelly Roll Race”. Jelly roll -kangaskaitalepakkauksesta onkin helppo ommella tilkkupinta tällä menetelmällä. Väritkin tulevat automaattisesti kauniit ja toisiinsa sopivat, kunhan valitsee omaa silmää miellyttävän kaitalepakkauksen!

Monday, 11 December 2017

k niin kuin kaikkein yleisin.

Pääsinpä takaisin tilkkutyötaulukkoni pariin (olen kirjannut Excel-taulukkoon kaikki ompelukseni, jotka olen esitellyt blogissani). Kun muilla kirjaimilla alkavia tilkkutöiden nimiä on parhaimmillaan reilut 20 kappaletta, niin k-kirjaimella alkavia nimiä on tuplasti sen verran! Ihme juttu! Olen antanut k-kirjaimella alkavan nimen 56 työlleni!

Joukossa tosin on kaksi Kevätaurinkoa – tilkkupussukka tältä vuodelta ja tilkkulaukku vuodelta 2011. (Tässä tuli selväksi myös, miten pitkälle muistini kantaa, eli noin kuuden vuoden päähän.)

Tavallaan siellä on kaksi kätevääkin. Kätevä blokkialusta (jolla ei oikeastaan ole kunnon nimeä, vain tämä kutsumanimi ja Kätevä-tilkkupussukka viime vuodelta.


Piti oikein katsoa omasta blogikirjoituksestani, miksi ihmeessä tuo tilkkupussukka olisi muka niin kätevä. Eikä se kuulemma ollutkaan erityisen kätevä, se vain oli käteen mukavasti sopiva.

Sunday, 29 October 2017

ompele rastiblokki batiikkikaitaleista.

Ostin äskettäin taas pakkauksellisen batiikkikangaskaitaleita ja kehitin niille sopivan blokkimallin, johon annan ohjeen. Blokeissa näkyy kiva rastikuvio.


Tarvitset batiikkikaitaleiden lisäksi myös taustakangasta. Voit valita taustalle yhden ja saman kankaan, mutta itse halusin käyttää useampaa eri sävyistä harmaata.


Ompele rastiblokki


Varoitus: Ohjeessa esiintyy sekä sentti- että tuumamittoja. Lisäksi yksi mitoista on aika omituinen.

Leikkaa yhtä rastiblokkia varten

  • Taustakankaasta 1 neliö, 20 cm x 20 cm
  • 2,5 tuuman batiikkikaitaleesta (väri A) neliö eli 2,5” x 2,5”
  • 2,5 tuuman batiikkikaitaleesta (väri B) 1 pala, 12,5 tuumaa pitkä
  • 2,5 tuuman batiikkikaitaleesta (väri B) 2 palaa,  6 3/8 tuumaa pitkiä

Kuvassa kaikki palat.


Leikkaa taustakangasneliö kulmittain halki. Saat kaksi kolmioita.

Ompele 12,5-tuumainen kaitale kolmioiden väliin. Varo venyttämästä kolmion reunaa. Se venyy helposti, koska se on leikattu täysvinoon. Kaitale kannattaakin pitää saumoja ommellessa päällimmäisenä.


Ompele neliö 6 3/8 –tuumaisten palojen väliin. (Kuvassa vasta ensimmäiset saumat ommeltavina.) Kun pitkä kaitale on ommeltu taustakangaskolmioiden väliin, silitä pala ja leikkaa se kulmasta kulmaan halki toiseen suuntaan.

Ompele kolmesta palasta juuri kokoamasi kappale nyt kolmioiden väliin, näin:


Silitä ja tasoita sopivan kokoiseksi neliöksi – itse näytän saavan tällä tavalla blokkeja, jotka ovat tasoitettuina 25 cm x 25 cm.


Ompelen epämääräisen määrän eri harmaataustaisia blokkeja ja kun niitä on tarpeeksi tilkkupeittoon, asettelen ne satunnaiseen, mutta toisaalta tiettyyn järjestykseen.


Rastien värityksen suhteen epämääräiseen järjestykseen, mutta taustakankaiden suhteen tiettyyn järjestykseen.


Taustaltaan tummimmat palat ovat ”alimpana”. Aloitan latomisen vasemmalta ja jatkan, kunnes tummataustaisia ei ole enempää. Sitten ladon seuraavaksi tummimmat harmaat, niin kauan kuin niitä riittää. Järjestyksessä vaaleimpiin, jotka tulevat peiton ”yläreunaan”.

Sunday, 24 September 2017

onko tynnyri tyhjenemässä?

Tein heinäkuussa katsausta ”toiveiden tynnyriini” – käytännössä keskeneräisten tilkkutyöprojektieni röykkiöön. Mainitsin ruskea-pinkistä nurkkatähtikuvioisesta tilkkutyöstä, joka ei ollut edennyt. Ei tuolloin, ei viime vuonna, ei sitä edellisenä vuonna…

Mutta katsokaapa seuraavaa kehityskaarta!


Otin tilkkublokkikasani esiin elokuun alussa, levitin lattialle ja totesin, että noin 39 kappaletta uupuu tilkkupeiton koosta. (Ehkä liioittelin.) Ihmeellinen Instagram osoitti jälleen voimansa: sain kannustavia kommentteja ja esimerkiksi ehdotuksia, miten saisin nämä blokit riittämään, jos haluaisin. (Kehykset ja/tai reunukset lisäämällä.)

Matka alkaa yhdellä askeleella. Verryttelin lihaksia ompelemalla yhden blokin paloista, joita oli jo valmiiden pinossa. Osasin vielä. Muistin myös katsoa tarkkaan, mihin nurkkiin ommellaan kolmiot ja miten päin.


Valmiita paloja oli enemmänkin. Ompelin ne blokeiksi ja rupesin leikkaamaan uusia ruskeita ja pinkkejä paloja. Ensin blokkeja oli neljä…


…ja sittemmin kuusi.


Sitten ompelin toiset kuusi blokkia.


Rupeaman aikana ompelin TAAS yhden blokin väärin. Se pääsi muiden väärin ommeltujen blokkien joukkoon. Näistä tulee todennäköisesti koristelua valmiin tilkkupeiton taustakappaleelle.


Huomaatteko! Olen siirtynyt ajattelussani jo siihen, että näen tilkkutyöni ehkä valmistuvan!

Ei tietysti koskaan tiedä! Minähän voin puurtaa kymmeniä ja jälleen kymmeniä työtunteja ja jättää työn kesken kalkkiviivoilla – useammaksi vuodeksi, ja siinä vaiheessa kun työ olisi 45 minuutissa tullut jo valmiiksi. Näin kävi Nalle Puh –aiheiselle ristipistotyölleni.

Tässä nykyiset tilkkublokkini sommittelulattialla.


Työ jatkuu! Ehkä vielä saan tilkkupeittokokoisen pinnan kokoon ilman, että ompelen tähän ainakaan jättiläismäisen leveitä kehyksiä.

Jos haluat itse valmistaa samanlaisia blokkeja, katso ompeluohjeet Capitola Quilterin Tassels-tutoriaalista.

Friday, 22 September 2017

ompele blokkialusta. sew a mat for your quit blocks.

Reilu kuukausi sitten olin ompelulaneissa eli meitä oli kuusi Instagramissa toisiimme tutustunutta tilkkutyöläistä kokoontuneena yhden meistä kauniiseen ja tilavaan kotiin, ompelemaan tilkkutöitä.

Yksi meistä eli Käsityöläinen-blogin pitäjä Tiukuliina näytti jotain, mikä äkkiseltään vaikutti kantatulta tikkausvanupalalta. ”Käytättekö tekin tällaista,” hän kysyi. Itse olin ainakin hoo moilasena, kun en älynnyt edes, mikä se pala oikein oli.

Tiukuliina selitti. Pala oli blokkialusta. Sille on kätevä esimerkiksi koota blokin eri palat, viedä ompelukoneen viereen ja siitä noukkia palat oikeassa järjestyksessä ommeltaviksi. Palat voi myös latoa ompelun jälkeen alustalle ja kuljettaa silityslaudan tietämille välisilityksiä varten.

Mikä parasta, alustan voi ommella helposti itse. Näin minä tein:

How to sew a mat for your quilt blocks

Leikkasin 40 cm x 40 cm (16” x 16”) palan paksuhkoa laukkuhuopaa ja samankokoisen palan tikkausvanua.

Cut one 40 cm x 40 cm (16” x 16”) piece of thick padded interfacing (the kind that is used in quilted bags) and one piece of regular quilt batting, same size.

Asetin palat päällekkäin. Koska minulla oli silitettävä laukkuhuopa, silitin palat kiinni toisiinsa. Paloja ei välttämättä tarvitse liimailla tai kiinnittää yhteen, mutta se helpottaa seuraavaa vaihetta.

Make a sandwich of the two pieces. If your padded interfacing is iron-on kind, do iron it ontot he piece of batting. It is not necessary to glue or baste the pieces together, but it helps in the next phase.

Heti piti päästä kokeilemaan, toimisiko blokkialustani, vaikken ollut edes viimeistellyt sitä vielä.

This is how my mat looked in this phase:


Viimeistelin alustan ompelemalla siihen reunakantin.

Finish the mat with a binding of your choice and you are done!


Kätevä blokkialustani oli valmis!

Ihmettelen ainoastaan, miksi en ollut tajunnut blokkialustan kätevyyttä aikaisemmin. Nyt tuntuu, etten voisi tulla toimeen ilman!

Before a quilting friend showed me her mat a month ago, I had not heard of such a thing. I had no idea how handy it is! Now I don’t think I would want to quilt without this handy mat for quilt blocks!

Friday, 18 August 2017

ompele tilkkublokki, jossa on kaari. sew a quilt block with a curved shape.

Esittelin aiemmassa blogikirjoituksessani kaariblokkeja ja nyt kerron, miten itse ompelen ne.

Here’s how I sew a quilt block that has a curved shape in it.

Lähtötilanne. Leikkuualustalla on kaksi noin 16 cm x 16 cm –kokoista tilkkuneliötä, kumpikin oikein päin. Värit saavat olla toisistaan hyvin erottuvat, esimerkiksi toinen vaalea ja toinen tumma. Palojen ei tarvitse olla tarkalleen saman kokoisia, mutta ne on hyvä asetella niin, että yksi kulma on tasan.

Starting point. I’ve stacked two contrasting fabric squares (contrasting by colour, or light/dark contrasting), size around 6” x 6” on my cutting mat. They don’t need to be exactly the same size, but place them so that one corner is even.


Leikkaan vapaalla kädellä ja leikkurilla tasan olevaan kulmaan kaaren. Kaari voi mutkitella. Sen ei tarvitse olla neljännesympyrän muotoinen.

I use the rotary cutter and cut a free hand curve in one of the corners. The curve may be uneven and it doesn’t have to resemble a quarter circle. This is improv cutting.


Seuraavaksi ompelen vaaleampaan kankaaseen tumman nurkkapalan ja päinvastoin.

Next, I sew the corner pieces back to the larger piece, but I switch them. Dark corner to the light fabric and vice versa.

Kaareva sauma on helppo ja nopea ommella ilman nuppineuloja! Opettelin tekniikan ommellessani juoponpolkublokkejani ja katsoin mallia tästä Leanne She Can Quilt -blogin videosta.

Sewing a curved seam is really quick and easy to sew without pinning! I learned the technique when I was sewing a bunch of Drunkard’s Path blocks, and here’s the tutorial video by Leanne from She Can Quilt.


Juoponpolkublokkien osat leikataan yleensä mallineen avulla, ja malline sisältää saumanvarat. Reunat menevät silloin tasan ja valmis juoponpolkublokki on melko tarkasti neliömäinen.

When one is sewing Drunkard’s Path blocks, one cuts the pieces using a template which includes seam allowances. Everything ends up even in that case and the block, when ready, is an even shape.

Tässä blokissa reunat eivät mene tasan! Sitä ei kannata ihmetellä. Tässä onkin mainio tilaisuus kaarevien saumojen ompeluharjoituksiin. Ellet ole kokeillut, niin suosittelen! Leikkaa ensimmäisiin blokkeihisi loivat kaaret, niin harjoitteleminen on vielä helpompaa.

The edges do not end up even in this block! Please do not stress over this. In fact, you have an excellent opportunity to practice sewing curved seams because this is going to end up wonky anyway. If you haven’t tried the no-pin method for curved seams, this is your chance! To make things even easier for you, cut a mild curve – it is easier to sew.

Kun olen vaihtanut nurkat, leikkaan lyhyet hakit saumanvaroihin niille kohdille, joissa pidempi kangas aaltoilee (ympyröity kuvassa):

When I have changed the corners, I snip the seam allowances in the places where the longer fabric edge is wavy (circled in the next picture):


Silitän saumanvarat nurkkapalan suuntaan. Käsissäni on kaksi blokin alkua:

I iron the seam allowances toward the corner piece…aaand I have two progressed blocks in my hand:  


Asettelen palat taas päällekkäin ja niin, että saumat kulkevat hyvin tarkkaan samassa kohdassa. Leikkaan toisen kaaren. Se voi olla toisesta päästä leveämpi tai keskeltä, tai miten haluat (mutta muista, että saumanvara syö kaaripalan leveyttä).

I stack the pieces again so that the seams are aligned. Then I cut another curve. The curve may start wider at one end, or widen in the middle, or whatever you feel like (but remember that the seam allowance will eat up the width of the curved piece).


Ompelen seuraavaksi kulmapalat toisiin paloihin. Teen hakit saumanvaroihin ja silitän varat poispäin kaaresta, näin:

Then I sew the corners to the other pieces (again switching the corner pieces). I snip the seam allowances and iron the seam allowances away from the curve like this:


Ta-daa! Kaksi kaariblokkia!

Ta-dah! Two quilt blocks with a curve!


Kuten kuvasta näkyy, kaariblokit ovat epämääräisen muotoiset ja kokoiset valmiina. Ne täytyy tasoittaa ja siinä vaiheessa kangasta menee tuhlaavaisen oloisesti hukkaan.

Vinkkaankin kaariblokin erinomaiseksi vaihtoehdoksi, johon kuluttaa kangasylimäärää!

You can see in the picture that the final curve blocks are very uneven in shape and size. One needs to trim the blocks and this means a waste of fabric. Hint, hint – this block is an excellent choice when you need to put some excess fabric into use!

Sunday, 23 July 2017

näin tikkaan useamman spiraalin. how to stitch more than one spiral.

Olen kirjoittanut suomenkielisen ohjeen spiraalitikkausta varten. Nyt näytän, miten tikkaan useamman spiraalin muodostaman kuvion.

Here’s how I stitch a pattern of spirals.

Valitsen tilkkupinnasta ensimmäisen spiraalin aloituskohdan. Piirrän siihen lankarullaa mallina käyttäen ympyrän, jonka sisälle piirrän spiraalin aloitusviivat malliksi. Käytän tietysti häviävää tussia.

I pick a place to start the first spiral. I take a disappearing marker pen and draw a circle using a spool of thread as a template, then draw the very beginning of the spiral free hand.


Valitsen aloituskohdaksi muun kuin keskikohdan tai lähes keskikohdan. Jos kuvio on liian lähellä keskikohtaa, mutta ei ihan osu siihen, valmis tuote saattaa näyttää hivenen epäonnistuneelta. Pidän enemmän siitä, että tuote näyttää tarkoitukselliselta.

I don’t like to start in the center of the piece, but a little to the side. This is because if the spiral starts very close to the center but not quite, the finished product may look a bit off. I prefer my zipper pouches to look intentional rather than near misses.

Aloitan tikkaamisen keskeltä. Käytän ensin lyhyttä pistoa ja seuraan piirtämääni viivaa. Kun olen edennyt kierroksen, pystyn käyttämään edellisen kierroksen tikkausviivaa apuviivana. Ompelen paininjalan päästä edellistä tikkausta.

Stitching starts in the middle. I use a short stitch length in the beginning and follow the line that I’ve drawn. When I’ve completed one full round, I can use the previous round’s stitching line as a guide. I keep a presser foot width as distance.

Pidennän pariin otteeseen piston pituutta. Ompelen ensin tosi hitaasti, pysähdyn ja käännän usein, jotta ompeleesta tulee pyöreä eikä kulmikas.

Since I started with a short stitch length, I lengthen the stitch a couple of times during the spiral. At first I sew really slowly, stopping and turning the piece often, so that the stitch line stays round.

Lopetan ensimmäisen spiraalin tikkaamisen jossain vaiheessa, jotta voin aloittaa toisen. Tällä kertaa keskeytin, kun tikkausviiva eteni tilkkupinnan reunaan saakka.

At some point, I will stop creating more of the first spiral so I can start on the second one. Here I stopped when my stitches reached the edge of the patchwork piece.


Piirrän uuden spiraalin aloituksen samalla tavalla kuin edellisenkin. Ompelen spiraalia, kunnes ommelviiva ylettyy edellisen spiraalin alueelle. Pysähdyn ommelviivojen puolivälissä ja lähdenkin sitten seuraamaan edellisen spiraalin ulkoreunaa.

I draw the new spiral just like I drew the first one. I sew it the same way until I get close to the previous spiral’s stitching line. I stop when my current stitches are a presser foot distance from both outside edges and then start following the line of the first spiral.

Kuvassa näkyy useampi tällainen kohtaamispiste.

This picture shows several of such meeting points.


Sitten vain seurailen aina edellistä tikkausviivaa paininjalan etäisyydeltä, tällä tavalla:

Then I continue stitching, following the previous line at the presser foot’s distance, like this:


Tikkaan koko pinnan – paitsi pussukkakappaleiden alanurkat, joihin tulee pohjan kulmasauma.

I keep going until the whole surface is quilted – except when I’m making pieces for zipper pouches. There, the lower corners do not need to be completely stitched because they will become boxed corners.


Ompelen koko ajan aika hitaasti ja huolehdin siitä, etten väännä kappaleita. Jos vauhti kiihtyy ja etenen huolettomasti, alemmat kerrokset ajautuvat helposti vinoon. Silloin saattaa johonkin nurkkaan jäädä vanukerrosvajaus.

I sew rather slowly the whole time and take care not to distort the pieces. If I speed up and become too careless, the batting easily starts shifting at each round of a spiral. Then, a corner might become bare of batting.

Tähän tikkaukseen kului aikaa noin 40 minuuttia. Tämä ei siis ole mikään pikatikkausvinkki, mutta kuviona spiraalit ovat tosi kivoja!

It took me around 40 minutes to stitch these two spirals. In other words, this is not a tip for quick stitching. However, spirals are really neat as a quilting pattern, I think!

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails