Showing posts with label ohjeet. Show all posts
Showing posts with label ohjeet. Show all posts

Friday, 18 August 2017

ompele tilkkublokki, jossa on kaari. sew a quilt block with a curved shape.

Esittelin aiemmassa blogikirjoituksessani kaariblokkeja ja nyt kerron, miten itse ompelen ne.

Here’s how I sew a quilt block that has a curved shape in it.

Lähtötilanne. Leikkuualustalla on kaksi noin 16 cm x 16 cm –kokoista tilkkuneliötä, kumpikin oikein päin. Värit saavat olla toisistaan hyvin erottuvat, esimerkiksi toinen vaalea ja toinen tumma. Palojen ei tarvitse olla tarkalleen saman kokoisia, mutta ne on hyvä asetella niin, että yksi kulma on tasan.

Starting point. I’ve stacked two contrasting fabric squares (contrasting by colour, or light/dark contrasting), size around 6” x 6” on my cutting mat. They don’t need to be exactly the same size, but place them so that one corner is even.


Leikkaan vapaalla kädellä ja leikkurilla tasan olevaan kulmaan kaaren. Kaari voi mutkitella. Sen ei tarvitse olla neljännesympyrän muotoinen.

I use the rotary cutter and cut a free hand curve in one of the corners. The curve may be uneven and it doesn’t have to resemble a quarter circle. This is improv cutting.


Seuraavaksi ompelen vaaleampaan kankaaseen tumman nurkkapalan ja päinvastoin.

Next, I sew the corner pieces back to the larger piece, but I switch them. Dark corner to the light fabric and vice versa.

Kaareva sauma on helppo ja nopea ommella ilman nuppineuloja! Opettelin tekniikan ommellessani juoponpolkublokkejani ja katsoin mallia tästä Leanne She Can Quilt -blogin videosta.

Sewing a curved seam is really quick and easy to sew without pinning! I learned the technique when I was sewing a bunch of Drunkard’s Path blocks, and here’s the tutorial video by Leanne from She Can Quilt.


Juoponpolkublokkien osat leikataan yleensä mallineen avulla, ja malline sisältää saumanvarat. Reunat menevät silloin tasan ja valmis juoponpolkublokki on melko tarkasti neliömäinen.

When one is sewing Drunkard’s Path blocks, one cuts the pieces using a template which includes seam allowances. Everything ends up even in that case and the block, when ready, is an even shape.

Tässä blokissa reunat eivät mene tasan! Sitä ei kannata ihmetellä. Tässä onkin mainio tilaisuus kaarevien saumojen ompeluharjoituksiin. Ellet ole kokeillut, niin suosittelen! Leikkaa ensimmäisiin blokkeihisi loivat kaaret, niin harjoitteleminen on vielä helpompaa.

The edges do not end up even in this block! Please do not stress over this. In fact, you have an excellent opportunity to practice sewing curved seams because this is going to end up wonky anyway. If you haven’t tried the no-pin method for curved seams, this is your chance! To make things even easier for you, cut a mild curve – it is easier to sew.

Kun olen vaihtanut nurkat, leikkaan lyhyet hakit saumanvaroihin niille kohdille, joissa pidempi kangas aaltoilee (ympyröity kuvassa):

When I have changed the corners, I snip the seam allowances in the places where the longer fabric edge is wavy (circled in the next picture):


Silitän saumanvarat nurkkapalan suuntaan. Käsissäni on kaksi blokin alkua:

I iron the seam allowances toward the corner piece…aaand I have two progressed blocks in my hand:  


Asettelen palat taas päällekkäin ja niin, että saumat kulkevat hyvin tarkkaan samassa kohdassa. Leikkaan toisen kaaren. Se voi olla toisesta päästä leveämpi tai keskeltä, tai miten haluat (mutta muista, että saumanvara syö kaaripalan leveyttä).

I stack the pieces again so that the seams are aligned. Then I cut another curve. The curve may start wider at one end, or widen in the middle, or whatever you feel like (but remember that the seam allowance will eat up the width of the curved piece).


Ompelen seuraavaksi kulmapalat toisiin paloihin. Teen hakit saumanvaroihin ja silitän varat poispäin kaaresta, näin:

Then I sew the corners to the other pieces (again switching the corner pieces). I snip the seam allowances and iron the seam allowances away from the curve like this:


Ta-daa! Kaksi kaariblokkia!

Ta-dah! Two quilt blocks with a curve!


Kuten kuvasta näkyy, kaariblokit ovat epämääräisen muotoiset ja kokoiset valmiina. Ne täytyy tasoittaa ja siinä vaiheessa kangasta menee tuhlaavaisen oloisesti hukkaan.

Vinkkaankin kaariblokin erinomaiseksi vaihtoehdoksi, johon kuluttaa kangasylimäärää!

You can see in the picture that the final curve blocks are very uneven in shape and size. One needs to trim the blocks and this means a waste of fabric. Hint, hint – this block is an excellent choice when you need to put some excess fabric into use!

Sunday, 23 July 2017

näin tikkaan useamman spiraalin. how to stitch more than one spiral.

Olen kirjoittanut suomenkielisen ohjeen spiraalitikkausta varten. Nyt näytän, miten tikkaan useamman spiraalin muodostaman kuvion.

Here’s how I stitch a pattern of spirals.

Valitsen tilkkupinnasta ensimmäisen spiraalin aloituskohdan. Piirrän siihen lankarullaa mallina käyttäen ympyrän, jonka sisälle piirrän spiraalin aloitusviivat malliksi. Käytän tietysti häviävää tussia.

I pick a place to start the first spiral. I take a disappearing marker pen and draw a circle using a spool of thread as a template, then draw the very beginning of the spiral free hand.


Valitsen aloituskohdaksi muun kuin keskikohdan tai lähes keskikohdan. Jos kuvio on liian lähellä keskikohtaa, mutta ei ihan osu siihen, valmis tuote saattaa näyttää hivenen epäonnistuneelta. Pidän enemmän siitä, että tuote näyttää tarkoitukselliselta.

I don’t like to start in the center of the piece, but a little to the side. This is because if the spiral starts very close to the center but not quite, the finished product may look a bit off. I prefer my zipper pouches to look intentional rather than near misses.

Aloitan tikkaamisen keskeltä. Käytän ensin lyhyttä pistoa ja seuraan piirtämääni viivaa. Kun olen edennyt kierroksen, pystyn käyttämään edellisen kierroksen tikkausviivaa apuviivana. Ompelen paininjalan päästä edellistä tikkausta.

Stitching starts in the middle. I use a short stitch length in the beginning and follow the line that I’ve drawn. When I’ve completed one full round, I can use the previous round’s stitching line as a guide. I keep a presser foot width as distance.

Pidennän pariin otteeseen piston pituutta. Ompelen ensin tosi hitaasti, pysähdyn ja käännän usein, jotta ompeleesta tulee pyöreä eikä kulmikas.

Since I started with a short stitch length, I lengthen the stitch a couple of times during the spiral. At first I sew really slowly, stopping and turning the piece often, so that the stitch line stays round.

Lopetan ensimmäisen spiraalin tikkaamisen jossain vaiheessa, jotta voin aloittaa toisen. Tällä kertaa keskeytin, kun tikkausviiva eteni tilkkupinnan reunaan saakka.

At some point, I will stop creating more of the first spiral so I can start on the second one. Here I stopped when my stitches reached the edge of the patchwork piece.


Piirrän uuden spiraalin aloituksen samalla tavalla kuin edellisenkin. Ompelen spiraalia, kunnes ommelviiva ylettyy edellisen spiraalin alueelle. Pysähdyn ommelviivojen puolivälissä ja lähdenkin sitten seuraamaan edellisen spiraalin ulkoreunaa.

I draw the new spiral just like I drew the first one. I sew it the same way until I get close to the previous spiral’s stitching line. I stop when my current stitches are a presser foot distance from both outside edges and then start following the line of the first spiral.

Kuvassa näkyy useampi tällainen kohtaamispiste.

This picture shows several of such meeting points.


Sitten vain seurailen aina edellistä tikkausviivaa paininjalan etäisyydeltä, tällä tavalla:

Then I continue stitching, following the previous line at the presser foot’s distance, like this:


Tikkaan koko pinnan – paitsi pussukkakappaleiden alanurkat, joihin tulee pohjan kulmasauma.

I keep going until the whole surface is quilted – except when I’m making pieces for zipper pouches. There, the lower corners do not need to be completely stitched because they will become boxed corners.


Ompelen koko ajan aika hitaasti ja huolehdin siitä, etten väännä kappaleita. Jos vauhti kiihtyy ja etenen huolettomasti, alemmat kerrokset ajautuvat helposti vinoon. Silloin saattaa johonkin nurkkaan jäädä vanukerrosvajaus.

I sew rather slowly the whole time and take care not to distort the pieces. If I speed up and become too careless, the batting easily starts shifting at each round of a spiral. Then, a corner might become bare of batting.

Tähän tikkaukseen kului aikaa noin 40 minuuttia. Tämä ei siis ole mikään pikatikkausvinkki, mutta kuviona spiraalit ovat tosi kivoja!

It took me around 40 minutes to stitch these two spirals. In other words, this is not a tip for quick stitching. However, spirals are really neat as a quilting pattern, I think!

Saturday, 29 April 2017

pieniä kaupanpäällisiä.

Ompelen kaitaleprojektissani kaksi kaitaletta yhteen vinon sauman avulla. Mainitsin, että yhdellä lisäsaumalla saan kaupan päälle pienen kolmio-neliön ja nyt näytän, miten se tapahtuu.

Ompelen varsinaisen sauman. Sitten ompelen kolmiomaiselle saumanvarapuolelle toisen sauman vähän reilun paininjalan etäisyydelle edellisestä. Lankaa ei tarvitse katkaista.

Kuvassani kynä osoittaa varsinaista saumaa:


Siinä on kynä merkkinä, koska piirrän saumaviivan kynällä näkyviin. Tuota toista saumaa en piirrä, sillä ei ole niin väliä.

Leikkaan ompelemieni saumojen välistä, sopivan saumanvaran päästä varsinaista saumaa.


Anteeksi silittämätön lopputulos:


Eli saan ensinnäkin sen kappaleen, jota varsinaisesti olin ompelemassa, ja myös tuon hiukan epämääräisen muotoisen kaupantekijäiskappaleen.

Samalla periaatteella voi ommella kaupanpäällisblokin aina kun on yhdistämässä suorakulmaisia paloja vinolla saumalla. (Täytyy tietysti olla tarpeeksi iso pala jäämässä yli.)

Nämä kannattaa siistiä silittämällä saman tien ja tasoitan myös nuo pienet kolmio-neliöt heti tasaisiksi neliöiksi.

Näytinkin jo aiemmassa postauksessani, miten olen ommellut kolmio-neliöistä edelleen neliöitä. Käytin kaksi niistä hyödyksi – täytin niillä pienet kuvakehykset.


Vielä kun saisin ripustetuksi nämä johonkin seinälle!

Wednesday, 20 January 2016

ompele lentävä hanhi -tilkkublokki

Ompelen uusimpaan tilkkupintaani lentävä hanhi –tilkkublokkeja. Kerroin, että käyttämäni menetelmä tuottaa lisäksi kaksi ylimääräistä kolmio-neliötä, kunhan ompelen kaksi saumaa lisää.

Kokoan tilkkublokin yhdestä suorakaiteesta (15 cm x 8 cm) ja kahdesta neliöstä (8 cm x 8 cm). Tilkkublokissa suorakaide on tumma/vaalea ja neliöt vastaavasti vaaleat/tummat.

Mitat eivät mene aivan tasan näillä senttimitoilla. Tee rumista kankaista pari koeblokkia ja kokeile, miten neliöt kannattaa asettaa, jotta hanhesta tulee oikean näköinen. (Kolmion kärjen yläpuolelle pitää jäädä saumanvaran verran varaa: muuten kärki katkeaa tai sauman ja kärjen väliin jää toista kangasta näkyviin.)

Olen itse piirtänyt neliöiden nurjalle puolelle viivan, mutta taitavimmat ohjaavat silmämääräisesti ja siltä väliltä olevat tekevät piirrosviivan sijaan taitoksen.


Asetan neliötilkun kohdalleen (tiedän ompelemistani koekappaleista, mihin kohtaan se kannattaa asetella) ja ompelen viivaa pitkin sauman. Bonuspalaa varten ompelen vielä (tavallisen ompelu)paininjalan päähän, nurkan puolelle toisen ompeleen.


Tästä kuvasta näkyy, miten neliöstä tulee hanhen reunapala:


Hanhi (tai sen puolikas tässä vaiheessa) ja bonuspala syntyvät, kun leikkaat nurkan irti ommelviivojen välistä. Itse jätän hanhen puolelle leveämmän saumanvaran.


Tässä lopputulos: lentävä hanhi –tilkkublokissa on toinen nurkka valmiina ja bonus-kolmio-neliö vieressä.


Lentävä hanhi –tilkkublokkia varten täytyy ommella vielä toinen kolmio-neliö toiseen nurkkaan.

Vinkki: Älä tee kuten minä tein ensimmäisellä kerralla. Älä ompele toista neliötä hanhen nurkkaan ENNEN kuin olet kääntänyt edellisen oikeaan asentoonsa. Sillä tavalla ei synny tilkkublokkia, vaan joudut purkamaan juuri ompelemasi sauman. En suosittele, mutta itse aloitin niin. Kaikki virheet teen!

Ompelen näitä sarjassa muutamia kappaleita alusta loppuun ja käyn sitten silittämässä sekä lentävä hanhi –blokit että kolmio-neliöt. En halua viettää tuntikausia kerrallaan silityslaudan äärellä ja siksi silitän suunnilleen sitä mukaa kuin blokkeja syntyy.

Scrappy Mountain Majesties –tilkkupinta oli tässä kuvassa vielä ohut ja erossa taustakappaleestaan:


Nyt olen saanut sanan Töölön Tilkkupajasta, että mestaritikkaaja Soile on saanut työni tikatuksi. Tämäkin tilkkutyö on siis kanttausta vailla valmis! (Toki tasoittamista, nimen keksimistä, nimilapun kirjoittamista ja ompelemista vailla myös.)

Wednesday, 30 December 2015

valmis Jackpot-tilkkupeitto! Jackpot quilt finished!

Keräsin kaiken päättäväisyyteni ja sain kuin sainkin ympyräapplikoidun tilkkupeittoni valmiiksi vielä tämän vuoden puolella! Tämä on kuudes tilkkupeitto tämän vuoden aikana.

I gathered all my resolve and managed to finish the circle appliqued quilt this year! This is my sixth quilt finish of the year.


Koska minulle tuli ympyröistä mieleen lähinnä kolikot ja koska lopputulos oli minusta niin onnistunut, päätin antaa peitolle nimen Jackpot. Olen suosinut suomenkielisiä nimiä, mutta teen nyt pienen poikkeuksen. Jättipotti ei jotenkin kuulostaisi oikealta.

The circles reminded me of coins and since the result was such a success, I decided to call this quilt Jackpot. I’ve favoured Finnish names but I will let this slide. The Finnish equivalent “Jättipotti” does not sound right somehow.


Onneksi olen lomalla, että saatoin kuvata Jackpot-tilkkupeiton valoisaan aikaan.

Luckily I have a few days off work so I was able to shoot the Jackpot quilt when it was light outside.


Onneksi keli muuttui kuivemmaksi ja kylmemmäksi, että peiton pystyi asettamaan nurmikolle ilman, että se kastui. Ohuen ohut lumikerroskin on taustalla hauskempi kuin joulukuun lopulla viheriöivä ruoho olisi ollut.

Another lucky thing was that it’s now drier and colder, so I could lay down the quilt on the grass without it getting wet. The thinnest of the thin layer of snow is also much nicer on the background than green grass at the end of December would have been.


Tätä tilkkutyötä oli sitten hauska tehdä! Mainitsen vielä kertaalleen, että toteutin työn Coopcraftsin ”On the Bubble Quilt” –tutoriaalin perusteella. Taustatilkut oli helppo leikata, kunhan olin päättänyt, mitä värejä käyttäisin. Onneksi riittävän sujuvasti toisesta toiseen vaihtuvat sävyt löytyivät varastoni kankaista.

This quilt was so much fun to make! I’m going to tell you once more that I used Coopcrafts’ On the Bubble Quilt tutorial. It was easy to cut the background rectangles as soon as I’d made up my mind on the colours I would use. Luckily my stash included fabrics whose colours were ombre enough for the purpose.


Ja värikkäitä ympyrätilkkuja vasta olikin hauska leikata! Etsiskelin esiin kaikki jäännöspalani ja kun ne loppuivat, leikkasin pieniä paloja pitkistä kankaistani. Myös niistä ihanimmista!

It was sooooo much fun to cut the colourful circle patches! First, I cut through all my leftovers and when I ran out of those, I cut small pieces out of my yardage pieces and fat quarters. Out of even the loveliest ones!


Löysin valmiiksi painetuista nimilapuista vielä yhden, jossa oli sopivasti pallokuviota.

There was one ready printed name tag that had a suitable bubble pattern.


Kokosin taustakappaleen useammasta eri palasta. Eniten käytin omituisen kirjavaa kangasta, joka on melko tuore hankinta.

I made the quilt back out of several fabrics. The biggest piece is of a strange patterned fabric which I’ve acquired relatively recently.


Lisäksi käytin tilkkutyön suorakaiteista tähteeksi jääneitä paloja. Olin pannut niitä sitä mukaa syrjään tätä tarkoitusta varten.

In addition, I used leftovers from cutting the quilt rectangles. I’d put them aside just for this purpose.

Jackpot-tilkkupeitto on kooltaan 144cm x 200 cm.

The Jackpot quilt is 144cm x 200cm in size.


Mestaritikkaaja Soile Kivinen Töölön Tilkkupajasta tikkasi työn. Hänen valikoimistaan löytyi juuri sopiva pyörteilevä tikkauskuvio.

Master quilter Soile Kivinen from Töölön Tilkkupaja longarm quilted this. She had just the right whirlwindy quilting pattern for this.


Eilen oli harvinainen päivä, sillä aurinkokin näyttäytyi.

Yesterday was a rare day because we could see some sun!


Valitsin kanttauskankaaksi yhden suorakaidekankaan. Harkitsin myös mustaa tai selvästi tummempaa väriä, mutta päätin sitten, etten tällä kertaa halua peitolleni tummaa ääriviivaa.

I chose one of the rectangle fabrics for the binding. I did consider the black or one of the dark gray ones but then decided that this quilt was not to get a dark edge.


(Huomatkaa hieno huurre penkin pinnassa.) Leikkasin 6cm leveää täysvinoa kaitaletta, silitin sen kaksinkerroin ja ompelin reunakantin menetelmillä, jotka olen koonnut tähän ohjepostaukseeni.

(Please pay attention to the fine frost on the surface of the bench here.) I cut 6-cm wide strips diagonally, sewed the pieces together and ironed in half. Then I sewed on the binding using the methods that I’ve collected on this instructional blog post (in Finnish).


Seuraavaksi minun on päätettävä Jackpot-tilkkupeiton omistajasta. Ajattelin pitää tämän itse, mutta myös paras asiakkaani eli rakas siskoni on esittänyt toiveen saada lunastaa peitto. Vaikea päätös! Olen myös harkinnut, että tekisin hänelle uuden tällaisen – vaikka samankaltaisemmin ympyröin.

The next thing is to decide on who’s going to own this Jackpot quilt. I was going to keep this, but now my best customer – my Dear Sister – has expressed a wish to purchase this quilt. It’s going to be difficult to decide! But I’ve also considered making a new one for her, with circles that are more of the same colour maybe, or according to a certain theme...

Sunday, 11 October 2015

pyörylä poikineen.

Elokuun alussa löysin blogiystäväni Lizin (Shush I’m Quilting) kautta upean ”bubble quilt” –mallin, johon Coopcrafts oli ystävällisesti kirjoittanut ohjeen. Vaikka varastoissani ei ole yksivärisiä kangasta, saati sitten tummuuksien koko kirjoa vaaleimmasta tummanpuhuvaan, löysin sen verran neutraaleita, että pääsin kokeilemaan ihanaa mallia.

Kerron vielä, että poikkesin Coopcraftsin ohjeesta seuraavilla tavoilla:

  • Leikkasin blokkipalani senttimitoilla, 11 cm x 15 cm
  • Tein blokit suorakaiteita, en neliöitä. Näin peitostakaan ei tule neliötä.
  • Asettelin ympyrät lähemmäs blokin yläreunaa, koska se näytti minusta suorakaiteessa paremmalta.
  • Valmistin ympyrät Sarah Fielken mainiolla menetelmällä eli käyttämällä pahvimallinetta, alumiinifoliota ja kuumalla silitystä.
  • Kiinnitin ympyrät ompelukoneen pykäpistolla, en suoralla ompeleella.

Sain eilen viimeisen blokin valmiiksi ja kokeilin ensimmäistä kertaa, miltä peiton keskiosa mahdollisesti näyttäisi. Tällaiselta:


Toteutin taas oman mieleni mukaista sommittelusääntöä eli asettelin vaaleampia ympyröitä peiton yläreunaan ja tummemmat tulivat alareunan puolelle. Tarkoitukseni oli myös sovittaa samoja värejä toistensa lähelle, jotta peittoon tulisi värialueen tapaisia.


Tilkkupinta rupesi heti näyttämään hyvältä kun mukaan tuli tummataustaisia blokkeja. Tässä on mustatkin jo mukana:


Leikkasin ympyröitä vähän kaikista löytämistäni kankaista, mutta applikoin niitä blokkipaloille ilman sen kummempaa suunnitelmaa. Aina ei ollut toisiinsa sopivia ympyröitä blokkinaapureiksi, mutta yhteen kulmaan sentään sain kehitetyksi keltaisen alueen.

Keltaiset loppuivat - sitten oli pakko vaihtaa turkoosiin ja vihreään:


Toiseen kulmaan muodostui sinivioletti alue. Suunnilleen sinivioletti.


Blokkeja oli niin paljon, etten saanut koko tilkkupintaa kuvaan.

Ajatuksenani oli käyttää jokaista kuviokangasta vain kerran. Koska leikkelin ympyröitä useampaan otteeseen ja applikoin välillä, en ihan muistanut kaikkia jo käyttämiäni kankaita. Niinpä peittoon tuli jokusia ympyröitä jo kerran käytettyä kuviokangasta. Drääh.

Tässä neljä jo ommeltua riviä ja viides kerättynä viivaimen päälle nostettavaksi ompelupöydälle:


Sellainenkin idea minulla oli, että olisin tehnyt yhden poikkeavan blokin. Siinä olisi ollut ympyrän tilalla samankokoinen neliö. Eikö olisi ollut ehkä hauska juttu tässä?

Mutta sommittelin tilkkupintaa ja minulla sattui olemaan jokainen tarvittava blokki valmiina, joten en viitsinyt lähteä virittelemään neliöblokkia enää. Lasetan nämä vain menemään tilkkupinnaksi!

Tällaisen tilkkupinnan tekeminen ei vaadi kovin merkittäviä tilkkutyötaitoja, mutta värityksen takia tästä tulee mielestäni oikein hieno peitto! Mahdanko peräti pitää tämän itse?!

Friday, 28 August 2015

näin leikkaat kangasta.

Minulta kysyttiin neuvoa kankaiden leikkuroimiseen! Olen tosi mielissäni, että PikkuBertta kysyi. Kukapa ei tykkää neuvoa oikein luvan kanssa?!

Kysymys kuului näin: ”Kuinka sinä teet isosta kangaspalasta vaikka 25 cm leveää suikaletta?”


Kuvan henkilö ei liity tapaukseen.

Kuva-aiheesta tuli mieleeni, että olen nyt sopivasti levännyt ja miettinyt kysymystä ja olen ottanut pari kuvaakin, joten voin vastata. Anteeksi muuten, että kuvani ovat niin harmaat. Näytin kankaan leikkaamista tietysti sellaisella palalla, joka minulla sattui olemaan työn alla!

Ohje: Leikkaa kankaasta leveä kaistale


Varmaankaan kankaasi ei sovi leikkuualustalle taittamattomana. (Olisipa hienoa, jos leikkuualusta olisi niin leveä!) Joudut taittamaan kankaan ennen leikkaamista ja itse taitan pitkät kankaat pituussuunnassa. Kankaan hulpioreunat vastakkain (eli ne reunat, jotka eivät rispaannu).

Tilkkuilija tekee parhaansa, jotta taite olisi langan suuntainen. Pääasia on, ettei taite mene hirvittävän vinoon. Jos taite on vino, leikkaamasi kaistaleen keskelle tulee v:n muotoinen vekki eli kaitaleesi ei ole suora siltä kohdalta.

Tässä tilanteessa kangas on siis kaksinkerroin leikkuualustalla ja tosi suorana. Taite on niiiin langan suuntainen, että:


Nyt suoristat kankaan reunan. Vaikka olisit vasta toissa viikolla leikannut kankaasta hyviä, suoria kaitaleita, niin vanha leikkuureuna on kuitenkin jostain vino. Aseta viivain niin, että sen viivat ovat toisaalta lankasuoran taitteesi ja toisaalta hulpioreunojen kanssa samansuuntaiset ja viistä kankaan reunasta vähän.

Viistämäsi reuna on valmis kaitaleen toiseksi reunaksi. Voisit ruveta leikkaamaan kapeampia kaitaleita viivaimesi avulla. Mutta sinäpä haluat leikata 25 cm leveän kaitaleen. Minä teen yleensä näin:


Asetan kankaan reunan leikkuualustan nollakohdalle viivan mukaan.

Asetan viivaimen kankaan poikki niin, että sen reuna osuu kummaltakin puolelta 25 cm viivalle:


Riips – leikkaan.

Muitakin menetelmiä on, mutta itse leikkaan näin.

Jos täytyy leikata alustan mittaa pidempi pala, saatan tehdä lisää taitoksia, tai sitten mittaan ja merkkaan ja leikkaan saksilla.

Toivottavasti ohjeeni auttoi PikkuBerttaa ja ehkä jotakuta muutakin!

Wednesday, 19 August 2015

kirjavat kantit tilkkupeittoon.

Sain viikonlopun aikana tasoitetuksi lentävät hanhet –tilkkupeittoni, joten se tarvitsee seuraavaksi nimen, nimilapun ja reunakanttauksen. (Kuvassa tilkkupinta ennen mestaritikkaaja Soile Kivisen käsittelyä eli käyntiä Töölön Tilkkupajan tikkauspalvelussa.)


Nimi on keksittynä. Tytär keksi oikein kivan nimen, jonka saatte tietää, kunhan saan tilkkupeittoni valmiiksi.

Nimilappu on kirjoitettuna ja neulasin sen peiton taustapuolelle. Muutama käsinpisto ja sehän on kiinni.

Reunakantit! Koska tilkkupinta on värikäs, halusin kantistakin värikkään. Eikä minulle tällä kertaa riittänytkään siellä täällä vaihtuva reunakantin väri. Halusin vielä värikkäämmän kantin.

Ja halusin kokeilla, miltä A Quilter’s Table –blogin Striped Binding –ohjeen perusteella syntyisi, jos käytän peiton tekemisestä yli jääneitä 6 cm leveitä, vaihtelevan pituisia kaitaleita.

Valitsin ensin vähän hillitympää väriä. Kuvassa pilkistää kyllä seuraavakin katkelma, jossa on violettia, punaista ja keltaista. Eli ei hillittyä.


Lopuksi kokosin pätkistä pidempiä kaitaleita ja ompelin niistä raidallisen pinnan, jonka leikkasin vinokaitaleeksi. Tuleekohan reunakantistani jo liian kirjava?


Ei minun sanavarastostani taida helposti löytyä sellaista termiä kuin ”liian kirjava”. Mikä se on? (No ehkä se on ”jalokivimäisesti hohteleva tilkkupintani,” josta tuli sittenkin niin monivärinen, että hylkäsin sen toistaiseksi kaappiin.)

Näistä riemunkirjavista tulee siis reunakantti lentävät hanhet –tilkkupeittooni. Syteen tai saveen!

Monday, 6 July 2015

tilkkupeiton reunan kanttaaminen.

Olen julkaissut blogipostauksina ohjeet tilkkupeiton reunakantin ompelemiseen. Tässä erillisten ohjeideni yhteenveto!


Ota jo aloittaessasi huomioon lopetus

Ennen kuin aloitat, katso Cassandra Plottin video siitä, miten reunakantin päät yhdistetään siististi ja helposti toisiinsa. Voit ottaa huomioon yhdistämisen vaativan työskentelyvaran.

Ensimmäinen kierros

Ensimmäisen kierroksen ompeleminen – erityisesti reunakantin kulmien ompeleminen - ohje tässä.

Käännetyn kantin kiinnittäminen

Kun ensimmäinen kierros on ommeltuna, käännetyn kantin kiinnittäminen on helppoa. Vain kulmien ompeleminen voi olla haastavaa. Tässä kirjoittamani ohje reunakantin kulmien ompelemiseen toisella kierroksella.

Yhdistä reunakantin päät

Lopuksi pitää yhdistää reunakantin päät. Tällä videolla siis on kätevä tapa yhdistää reunakantin päät toisiinsa. Tämä on kaikista kokeilemistani ehdottomasti paras tapa.

Vinokaitale vai suora?

Tiina kysyi Mummola-peiton valmistujaispostauksen kommentissaan, miksi leikkaan reunakaitaleeni täysvinoon, vaikka tilkkupeittoni on suorareunainen. Tässä vastaukseni:
  • Vinoon leikattu kantti on kestävämpi. Vielä kun ompelen kaitaleen kaksinkertaisena, peitto kuluu muualta puhki ennen kuin kanttien reunat rispaantuvat. Peitettä käsitellään ja kosketellaan, joten sen reunasta kannattaa tehdä kulutusta kestävä.
  • Kun venytän kaitaletta hiukan samalla kun kiinnitän sen, tilkkupeitosta tulee suora, ei vahingossakaan aaltoileva- tai löperöreunainen. Suora kaitale ei venyisi.
  • Raidallinen kangas vinoon leikattuna näyttää reunakanttina hyvältä.
Suosin siis vinoon leikattua reunakanttia. Leikkaan 6cm levää täysvinoa kaitaletta ja silitän sen kahtia. Kiinnitän kantin tilkkupeiton reunaan ensin taustapuolen ympäri. Käännetyn kantin ompelen siististi koneella tilkkupeiton oikealta puolelta.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails