Showing posts with label lehdet. Show all posts
Showing posts with label lehdet. Show all posts

Friday, 15 May 2015

kolme kysymystä Tilkkulehdestä 2/2015.

Miksi viherkasvi vie yli puolet TILKKUlehden kansikuvasta?


Oliko lehteni painatuksessa tapahtunut värivirhe, vai miksi suurin osa kuvista oli omituisen värisiä?


Miksi lehden parhaan (ja ainoa modernin) näköinen sivu on takakansi, joka on kansainvälisen tilkkutapahtuman mainos?


Thursday, 18 September 2014

luin tilkkulehden.

Seuraavassa esitän seitsemän sekalaista huomiota Tilkkulehden numerosta 4/2014. Lisäksi luettelen viisi asiaa, jotka todella haluaisin Tilkkulehdessä muuttaa, jos vain voisin. Lopuksi kerron muutaman kenties yllättävän asian Tilkkulehtien sisällöstä (tiedot ovat kyllä peräisin vuodelta 2012, mutta ne ovat silti yllättäviä).

7 sekalaista huomiota Tilkulehdestä 4/2014 

 



1 - En lue koskaan sisällysluettelosivua. Paitsi joskus jälkikäteen katson.

2 – Päätoimittajan pääkirjoituksesta luin, millä tavalla osa kuvista saattaa valikoitua lehteen. Hyvä tietää. Tietysti sitä toivoisi, että kuvaaja varmistuisi kuvan onnistumisesta ja kuvan lähettäjä vaivautuisi tarkistamaan, että kuva on kelvollinen. Nykyään kuvataan diginä, joten filmiä ei ole tarpeen säästellä.

3 – Pakko oli vähän naurahtaa toimituksen kämmille (hyväntahtoisesti, huom). Juttu alkaa ”Tilkkuyhdistys Finn Quilt täyttää 25 vuotta ensi vuonna. Tähän tarvittaisiin jotain esim. Pirjolta.” Teen työssäni asiakaslehteä ja ymmärrän, miten tällainen virhe sattuu! Ja jälkikäteen, voi miten harmittaa.

4 - Vähän huvitti toisenkin kerran. Luen usein aika huolettomasti arvaamalla ja väärin tietysti, ja nyt luin että ”Muistakaa ottaa mukaan iloinen mieli ja TERVEET kädet,” vaikka siinä puhuttiin tekevistä käsistä.

5 – Valtakunnallinen tilkkutyönäyttely. Olenkohan poikkeava lukija, kun haluaisin nähdä melkein pelkkiä tilkkutöiden kuvia näissä jutuissa? Tässä oli kuvituksena useampi yleisnäkymä ja minipieniä ihmishahmoja jossain tilassa. Jos halutaan esitellä jetset-palstamaisesti paikalla olleita, niin reilu kuva, jossa ihmiset ehkä oikein poseeraavat ja josta näkee, kuka kuvassa on. Kuvatekstiin vielä henkilöiden nimet.


6 - Tilkut piknikillä –jutussa oli monta kunnon kokoista kuvaa ja väliotsikot ! ! ! Vastaavasti toteutettuja juttuja näkisin mielelläni lisää, siis lukijaa kohtaan huomaavaisesti kirjoitettuja ja taitettuja.

7 – Takasivun kuva on terävä, aidon värinen ja kolmiulotteisen oloinen. Lisää tällaisia kuvia Tilkkulehteen!


 

5 harrasta toivetta 


Seuraavien asioiden toivoisin olevan toisin Tilkkulehdessä.

1 – Lehden perustaittomalli on ajastaan jäljessä. Toivoisin, ah, toivoisin, että jutut taitettaisiin paremmin! Lehti on näyttänyt samalta ainakin kymmenen vuotta. Tilkkutyöt ovat visuaalisia ja lehden soisi kunniottavan tätä olemalla myös sykähdyttävän visuaalinen.

2 – Pitkät tekstipötköt saisivat olla historiaa. Juttujen pitäisi olla palasteltuja, väliotsikoin eroteltuja.

3 – Henkilöihin liittyvissä jutuissa henkilön koko nimi näkyviin heti jutun alkuvaiheille. Ellei otsikkoon, niin ensimmäiseen tekstikappaleeseen.

4 – Kuvien esittämät aiheet aina kunnon koossa näkymään. Yleensä kuvia ei ole rajattu ainakaan silminnähtävästi. Liian usein näkee kuvan, jossa on liian pienenä näkyvät kasvot ja aivan liian pienenä näkyviä tilkkutöitä taustalla.

5 – Sisältö saisi olla tavoitteellisempi. Lehdestä huokuu, että siinä on mukana suunnilleen ne jutut, mitä on ehdotettu mukaan, ja yhdistyksen tiedotus tietysti. Jos ajatellaan, että lehti on meitä yhdistyksen jäseniä varten, meillä on varmasti muitakin tietotarpeita. Onko vasta-alkajille varmasti jotain? Onko edistyneille harrastajille heitä kiinnostavia juttuja?

 

Yllättäviä faktoja Tilkkulehden sisällöstä 


Paneuduin vuoden 2013 alkupuolella Tilkkulehden sisältöön ja analysoin, kuinka paljon kokonaissivumäärästä on omistettu millekin aiheelle.


Yhdistyksen tiedotus vei noin 20% sivumäärästä ja melkein 40% sivumäärästä käytettiin tapahtumien ja näyttelyiden raportointiin.

Päättelin, että Tilkkulehden avainyleisöä ovat kenties yhdistyksen melko aktiiviset jäsenet – tyypillisesti vähän pidemmälle edistyneet harrastajat, jotka ovat mukana kiltatoiminnassa. Arvioin, että heitä kiinnostaisivat erityisesti seuraavanlaiset juttutyypit:
  • Henkilökohtainen tarina 
  • Tapahtumat, näyttelyt 
  • Kirja-arviot 
  • Tekniikat, vaativammat 
  • Tilkkutyöstä kerrotaan syvällisemmin 
  • Miten helpommin tilkkutöitä. Vinkit 
  • Ideat, mitä tilkkutyönä voi tehdä. 

Yhteensä näiden aihealueiden juttuihin oli kuitenkin käytetty alle puolet lehden vuosittaisesta sivumäärästä.

Kuvittelin myös, että tilkkuilun vasta-alkajat voisivat olla kiinnostava kohdeyleisö, koska heistä voisi tulla uusia jäseniä yhdistykseen. Yhdistyshän tarvitsee uusia jäseniä, sillä muuten se kuihtuu.

Vasta-alkajista erityisesti seuraavat juttutyypit voivat olla niitä kiinnostavimpia:
  • Henkilökohtainen tarina 
  • Tilkkutyöohje, helppo 
  • Miten helpommin tilkkutöitä. Vinkit 
  • Kirja-arviot 
  • Tekniikat-helpot 
  • Ideat, mitä tilkkutyönä voi tehdä 

Näihin aiheisiin oli vuoden 2012 lehtien sivumäärästä käytetty vain alle kahdeksan prosenttia. Tilkkulehti ei todennäköisesti ole paras houkute uudelle jäsenelle. Minusta tässä hukataan valtava mahdollisuus jäsenhankintaan.

Vuoden 2013 aikana toimitin nimenomaan näihin kiinnostavimmiksi arvaamiini aiheisiin liittyviä juttuja Tilkkulehteen. Vuoden loppupuolella päätin, etten kirjoittaisi lehteen enää ennen kuin sen ulkonäköä uudistettaisiin ja/tai joku, vaikka päätoimittaja tai kuka hyvänsä muukin, pyytäisi juttuja. Ei ole koko vuonna tarvinnut kirjoitella!

Saturday, 30 August 2014

pari plussaa.

Olen pari iltaa leikellyt neliöitä sekä vaaleista että tummista kankaistani ja niitä on valmiina sen verran, että olen päässyt plus-kuvioisten tilkkublokkien ompelun makuun. Tässä ihana japanilaistunnelmainen plussa, jonka taustalla on kuosiin täysin sopimattomia kankaita:


Ja tässä paljon vaaleampi plussa, jonka taustakankaat ovat melko hillityt:


Tilkkublokkini ei vaikuttane ihmeelliseltä, mutta onnittelin itseäni, kun keksinkin leikata raitakankaan täysvinoon. Ihmeellinen päähänpisto! Kas, kun huomasin.

Sitten silppusälää. Ompelen yhteen paloja kerrankin kaikki keskenään sointuneista Eurokangas-ostoksistani tavoitteena saada jossain vaiheessa kokoon tilkkupussukka.


Turkoosin ja punaisen yhdistelmä on aika ärtsy. En ajatellut sen näyttävän ommeltuna ihan tuollaiselta, mutta menköön nyt. Vielä on harmahtava kangas ja oikein, oikein punainen kangas käyttämättä.

Vielä näytän tämänpäiväisen ostokseni kannen.


Ostin siis lehden nimeltä "Vintage Quilt Inspirations". Huomasin vasta kotona, että tämä on kevään 2014 numero! Toisaalta, mitä väliä sillä on, mutta toisaalta, kevät 2014 on aika kaukana takana. Lehti lupaa esitellä 19 mallia, jotka ovat saaneet innoituksensa entisaikaisista tilkkutöistä/-peitoista, ja lehdessä onkin malleja laidasta laitaan.

Kiitos viime postaukseen saamistani lukuisista kommenteista!

Monday, 16 June 2014

tilkkulehti.

Olen silloin tällöin ostanut American Patchwork and Quilting –lehden, koska ensimmäisestä ostamastani numerosta sain mallin Jäätelökesä-tilkkupeittooni. Muista numeroista en ole tainnut ihan peittomallia löytää, mutta jokusia hyödyllisiä tiedonmuruja lehdissä on ollut ja aina joku ideantynkäkin sentään.

Kesäkuun 2014 numero on tänään käsillä.


Lehdessä on kiinnostavalta näyttävä blokkiohje ja peittomalli, joka kuitenkin vaatii noin kolmen metrin palat kahta eri kangasta – muut kankaat voivat olla mitä tahansa ja minun tilkkupinnassani varmasti olisivatkin. En siis voi heti toteuttaa tuota mallia, vaikka mieli tekisikin.

Ehdottomasti kiinnostavin juttu tässä numerossa kertoo kuitenkin kuosien valitsemisesta. Weeks Ringle –niminen suunnittelija neuvoo, miten kankaat saa toimimaan keskenään.


Jutussa ratkaistaan ilmeisesti melko yleinen ongelma, eli kun kankaita on varastossa vaikka kuinka paljon ja vaikka minkälaisia, mutta mitään järkevää niistä ei keksi tehdä. Minun kangasvarastooni liittyvät ongelmat ovat toisenlaisia, mutta juttu oli silti to-del-la mielenkiintoinen!

Yksi esimerkki näytti, millainen printtivalikoima voidaan noukkia sointumaan ”vaikeaan kuosiin,” johon rooliin oli valittu Kaffe Fassettin erittäin iso- ja kummalliskukallinen kangas.

Toinen esimerkki näytti, millaiset kankaat komppaavat parhaiten retrotyyppistä kuviota ja mitkä eivät.

Yhteen väriin perustuvaan tilkkutyöhönkin annettiin käytännön ohjeita.

Thursday, 23 May 2013

vertaa!

Sain pari päivää sitten sähköpostiini uusinta Stitch-lehteä mainostavan viestin, jossa luvattiin lehden sisältävän vaikka mitä uusinta uutta tehtävää.

Yksi mainostetuista malleista oli "dresden bag," joka toi heti mieleeni vuonna 2011 ompelemani Spektriaurinko-vetoketjulaukun!

Katso vaikka:


Kuvassa siis ompelemani Spektriaurinko-vetoketjulaukku toukokuulta 2011.

Stitch-lehden laukussa on tietysti erilainen muoto, käytetyt kankaat ovat erilaisia ja dresden-kuviokin on eri kokoinen, mutta silti! Hauska yhteneväisyys!

Wednesday, 15 August 2012

moderni tilkkupeite KVV. luettua.

Eli moderni tilkkupeite on Kanttausta Vailla Valmis. Leikkuroin tikatun peiteaihion (tikkautin sen Töölön Tilkkupajassa, ja pinnassa vilistelee söpöjä gekko-liskoja) suorakaiteen muotoon ja olin unohtaa, että peitteen nimilappu täytyy kiinnittää mielellään ennen kuin ompelee reunakaitaleet.

Niin sitten pysähdyin keksimään peitteelle nimen. En paljasta sitä vielä, mutta nimilappu pilkistää peitteen reunojen välistä tässä (sumeassa!) kuvassa:

Moderni tilkkupinta - Peite tasoitettu ennen reunakaitaleen kiinnittämistä

Tällä kertaa minulla oli valmiina ajatus siitä, millainen reunakaitaleen pitää olla. Siinä piti olla mustaa, pinkihtävää ja vihreää, ja nämä ehdot täyttävä kangas löytyi varastoistani ensimmäisellä yrittämällä:

Moderni tilkkupinta - Tilkkupeiton reunakaitale kokeiltavana

(Kangas näkyy kuvan oikeassa reunassa. Kuvaa otettaessa olin juuri todennut, että kyllä, tämä on sopiva reunakaitalekangas.) Varmasti joku muukin väri/kuvio olisi sopinut peittoon, mutta tämän kuitenkin valitsin.

Kaitaleet (6cm leveät) on leikattu, yhdistetty ja silitetty kahtia:

Tilkkupeitteen reunakaitale leikattuna ja silitettynä

Hupsista! 

Aitausmaisen, sini-vihreän tilkkutyön taustakappale saa kuin saakin koristeneliöitä sekaansa. Teen kahden taustakappalepalan väliin neliörivin vähän samoista kankaista, joita olen käyttänyt jo peitteen etupuolella. Kaksi neliötä on tasoittamista vailla valmiit, ja muut neliöt on aloitettu.

Kaksi tilkkublokkia ja blokin alkuja

Nämä hyvät. Mutta hupsista, yhdelle neliölle kävi näin:

Tilkkublokki, väärä aloitus!

Juupa juu! Kokenut tilkkuharrastaja tekee aloittelijamaisen virheen taas kerran! Palat pitäisi ommella toisiinsa kiinni oikea puoli oikeaa puolta vasten. Miten harjaantunut sitä pitäisi olla, ettei enää kävisi näin?

Päätin jättää palan korjaamatta. Olkoon se osoituksena minulle ja muille siitä, että virheitä sattuu edelleen.

Luin kirjan ja lehden 

Lainasin kirjastosta ruhjuisia tee-se-itse-asuratkaisuja esittelevän kirjan DIY Fashion, kirjoittanut Selena Francis-Bryden. Ehkä joku innostuu tällaisesta, mutta ei ollut minua varten!

DIY Fashion -kirjan kansi

Rohkenen väittää, etten edes nuorena mimminä olisi innostunut kirjan tavalla tekemisestä. Minua häiritsi ajatustapa, että otetaan vanhaa, vanhanaikaisen näköistä mutta siistiä ja ehjää vaatetta ja silvotaan niistä mahdollisimman vähällä vaivalla joku hetken mielijohde-asu. (Ja parin käytön jälkeen asu varmaan lentääkin roskikseen.)

Yksi idea kirjassa kuitenkin oli ylitse muiden. Kansikuvassakin näkyy kahdesta miesten paidasta vastakkain napittamalla kyhätty mekko. Huomatkaa, miten mekon yläosa muodostuu paidan kauluksista. Mekko siistitään vartalon mukaiseksi solmimalla paitojen hihat sopivasti. Idea on hyvä, ja ehkä olisin käyttänyt tällaista mekkoa nuorena (ja timminä) mimminä.

 Paljon paremmin, siis erinomaisesti nappasi Quilt Your Stash –lehti/-julkaisu, jonka sain lainaksi Töölön Tilkkupajan Soilelta. (Huomatkaa, että hän todella tykkää lehdestä, kun on merkinnyt sen! Ettei se unohdu lainaajan pinoihin.)

Quilt Your Stash -lehden kansi

Lehdessä selitetään, miten jäännöspalat kannattaa leikata sopiviksi neliöiksi (koot annettiin tuumina) ja sitten on muutama mallitilkkutyö, joissa on käytetty valmiita neliöitä eri tavoin luovasti. Hieno oivallus!

Jäännöspalat varmaan kannattaisikin leikata järkeviksi paloiksi eikä säilyttää vaihtelevan kokoisina ja merkillisen muotoisina kappaleina, omituisesti taiteltuina ja valtavissa läjissä laatikoissa.

En kuitenkaan syöksy leikkaamaan omia jäännöspalojani näin, sillä pidän kaikkein eniten neliöiden JA KAITALEIDEN yhdistelmistä. Jos jäännöskankaani olisivat pelkkinä neliöinä, miten saisin syntymään mielikuvioitani? En millään!

Saturday, 14 July 2012

ostin lehden. suunnittelin.

Olen tuolloin tällöin ostanut American Patchwork & Quilting –lehden ja edellisestä ostamastani numerosta toteutinkin mallin, eli triojäätelöä muistuttavan tilkkupeitteeni. Nyt ostin elokuun numeron.


Suoranaista innostuksen heti herättävää ohjetta siinä ei nyt ollut, mutta tässä mallissa on houkuttelevat värit.


Minulle tällaisen tekeminen olisi vaikeaa, koska mallissa on käytetty paljon yksivärisiä kankaita ja hyvin vähän kirjavia. Joutuisin varmaan heti ensimmäiseksi kangaskauppaan (ja sekös olisi kova koettelemus)!

Eniten juuri nyt minua kiehtoisi toteuttaa tällaisia blokkeja, jotka sattumalta näin Capitola Quilterin blogissa. Innostuin niin paljon, että laskeskelin jo valmiiksi, minkä levyisistä kaitaleista kokoaisin tämän. Käyttäisin tietysti vaivaa säästäviä ratkaisuja – niitäkin mietin. Kankaiden leikkaamiseen saakka en ole päässyt.

Thursday, 5 April 2012

kolme konetikkauskuviota. mekkoko?

Voisi luulla, että olen ryhtynyt konetikkausasiantuntijaksi, kun yhteen työhön ilmestyy näin monta erilaista kuviota. Ei kannata luulla! Kunhan räpistelen jotain.

1. Pikkukivikuvio. Kankaan kuvioita noudatellen melko ympyrämäisiä tikkauksia. Jos seuraava kukka oli vähän kauempana, siirryin sinne tikkaamalla. Olisi tietysti hienoa, jos tässä olisi täydellinen sarja tikkauksia eikä mitään suoria kaaria välissä, mutta tämäkin menee loppupelissä täydestä.


2. Muurahaisenpolkua kuvioinnin lomassa. Tämä ruusukangas on ehkä kaunein, minkä olen ikinä nähnyt! Juuri ja juuri raaskin leikata siitä palan työhöni, ja kun mietin tikkauksia, en voinut ajatellakaan ompelevani ruusujen ylitse. Siksi tikkasin vain taustavärialueet.


3. Yhdistelmäkuvio. Kukkaneliötyötä aloittaessani minulla ei ollut tarpeeksi monta selkeän kukallista kangasta, vaan jouduin ottamaan mukaan paremminkin kuviollisen kuin kukallisen neliön. Ompelin ensin kuviointia mukaillen punaista tikkiä ja täydensin muurahaisenpolkutikkauksella, joka kulkee sinisillä alueilla.


Tästä tuli minun mielestäni hieno, ja ihan vahingossa! Nyt nuo muut tikkaukset tuntuvat yllätyksettömiltä.

Pari pientä neliötä kaipaa vielä omat tikkaukset, ja sitten siirryn mustien välikaitaleiden tikkaamiseen. Taas ovat tikkauskuvioideat ihan jossain muualla kuin päässäni. Varmaan käytin kaikki ideani jo näihin neliöihin.

Vaatehaave?

Suuri Käsityö oli putkahtanut postilaatikkoon tänään. Heti ahmaisin sen ja löysin jotain ehkä itsellenikin. XS-mallistossa oli kiva mekko:


(Olen lyhyt, en muuten XS-kokoinen.) Mekossa näyttäisi olevan minua miellyttäviä yksityiskohtia, vajaamittaiset hihat ja kaula-aukko, joka voisi pukea minua.

Ja ehkä tämän voisi ommella kankaasta, joka minulla on ollut useamman vuoden kaapissa:


Ostin tämän pellavan/pellavasekoitteen kerran Virosta, enkä ole tähän päivään mennessä keksinyt, mitä siitä tekisin. Takkikankaaksi se on liian ohutta, housuiksi liian arkaa ja paidaksi liian jäpäkkää. Mutta mekko? Ja tällainen mekko? Saattaisi toimia.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails