Showing posts with label Street-mallisto. Show all posts
Showing posts with label Street-mallisto. Show all posts

Monday, 30 April 2018

hohhoijaa.

Haukotus! Jotenkin en saanut yhtään positiivista vibaa viimeisimmästä tilkkupussukastani! Hahmottelin sille nimeksi jopa Hohhoijaa, mutta en sentään lähde antamaan aliarvioivia nimiä kätteni työlle.

Koska pussukan eri puolet ovat hyvin erilaiset keskenään, kokeilin mielessäni myös kaksikasvoisen Janus-jumalan nimeä, mutta miehen nimi ei sekään tuntunut oikealta. Kaksinaamainen-nimi olisi jälleen langennut pilkkatyyppisten nimien kategoriaan.

Lopulta keksin nimen Kaksin. Tässä on uusi pussukkani:


Nimien keksiminen saattaa kuulostaa auki kirjoitettuna analyyttiseltä ja pitkältä prosessilta, mutta todellisessa elämässä ajatukset putkahtavat mieleeni nopeasti ja viivähtävät hetken, tullakseen korvatuiksi uusilla ja uusilla.

(Oikeasti nimiprosessin aikana ajattelen välillä myös, että alkaa olla nälkä; pitäisikö kissa päästää sisään/ulos; jalka on puutunut; ja niin edelleen.)


Tällä kertaa pidin varani enkä antanut vetoketjun kieroutua (niin kuin tehdessäni Taitava-pussukkaa). Jouduin silti puurtamaan ylimääräistä, sillä ensimmäinen vetoketjun päähän ompelemani läpykkä oli liian kapea! Vetoketju ei mahtunutkaan sujahtamaan läpykän sisään. Aargh. Aina jotain!

Toisella yrittämällä tein sopivan.


No, lopulta tämä jollain lailla ei-inspiroitunut tilkkupussukka oli valmis ja saatoin mitata sen virallisella mittanauhallani. Tällaiset olivat sen strategiset mitat:

  • Leveys ylhäältä noin 18,5 cm
  • Korkeus noin 15,5 cm
  • Pohjan leveys noin 8 cm
  • Kantolenksun ompelin noin 38 cm pitkästä, 6 cm leveästä kaitaleesta.

Kaksin-vetoketjupussukka avautuu kivasti ammolleen (Se on siis Avoin-mallistoa).


Kaksin-pussukkaa olisi lisäksi mukava kantaa pitkästä kantolenksusta (eli se on myös Street-mallistoa).

Seuraava pikkuprojektini on myös miltei valmis, hahaa! Se ei ollut hohhoijaa.

Friday, 2 March 2018

seitsemäs velj.. pussukka.

Nyt ei ole seitsemästä veljeksestä kyse, mutta riimittelen silti: tähtiä kuin Otavassa, pussukoita on blogissa tässä. Erän seitsemäs pussukka on nyt valmis. Sen nimi on Tunnelma.


Huomaatteko! Muistin vaihteeksi ottaa mukaan Tilkunviilaaja-kyltinkin. Se on sitten hyvä! Ja kuvitelkaa, Mies ei ollut ajatellut lahjaa valitessaan, että käyttäisin kylttiä näin!


Tunnelma-vetoketjupussukkani on Street-mallistoa, koska siinä on pitkähkö kantolenksu. Sen mitat ovat seuraavat:

  • Leveys ylhäältä noin 21 cm
  • Korkeus noin 14,5 cm
  • Pohjan leveys noin 7,5 cm.

Kun vetoketjun avaa, näkee kivasta kankaasta ommellun sisätaskun ja hillityn harmaan vuorin. Vuori on kangasta, josta meillä oli keittiön verho vuonna 1989. Ompelin samaisesta kankaasta taustakappaleen ”Ruoho on vihreämpää” –tilkkupeittooni vuonna 2012.


Oli pakko näyttää pussukan pohjaakin vähän, koska siihen oli tarttunut kivasti lunta. Tykkään myös kirjavasta kankaasta, jota näkyy pussukan alareunassa ja joka jatkuu pohjan puolelle.


Olen polkaissut seitsemän vetoketjupussukkaa ateljeestani alle kuukaudessa ja seuraavaksi ajattelin keskittyä johonkin muuhun. Esimerkiksi kolme tilkkupintaa – ruskea-pinkki, rastikuvioinen ja split-nine-patch-blokeista ommeltu - ansaitsisivat taustakappaleen. Pikkupikkutilkuista on vain paljon hauskempi ommella kuin isoista jättipaloista, joita taustakappaleita ommellessa on pakko käsitellä!

Thursday, 22 February 2018

puuma!

Uusin tilkkupussukka oli punainen ja siinä oli sopivasti mustaakin mukana. Minulle tuli väreistä hetkessä mieleen kuumat paikat. Sitten muistin, että k-kirjaimella alkavia pussukkanimiä on kaikkein eniten ja päätin kuuman sijaan antaa tälle nimen Puuma.


Esittelin uutuuttaan hohtavaa Puuma-pussukkaa Miehelle ja sanoin, että sen mittasuhteet olivat jotenkin silmää miellyttävät. Hänellä oli heti antaa Neuvo: ”Pitäiskö sun tehdä tästä malli, jota toistat? Purat sen osiin ja mittaat...?”

Hänen Neuvonsa oli tietenkin vitsi. En muutenkaan haluaisi toimia niin. Tilkkupinnat tulevat jäännöspaloista vähän sattumanvaraisen kokoisia eivätkä vetoketjut ole vakiomittaisia. Rupesin ompelemaankin tämän muotoisia pussukoita vasta kun löysin ohjeen, joka sovittaa kankaan käytettävissä olevan vetoketjun mittaan eikä edellytä, että minulla olisi käsillä tietyn mittainen vetoketju.

Jos tekisin tilkkupinnat aina saman kokoisia, hauskasta puuhastelusta tulisi liikaa työn oloista. Olisi tietty kaava, jota kohti pyrkisin. Ilman vakiomittoja minulla on vapaus!

Mallit ja kaavat siis sikseen! Improvisoin ja odotan aina jännityksellä, millainen mittasuhde millekin tuotteelle lopulta kehkeytyy.

Puuma-pussukan yksityiskohdista sen verran, että vetoketjun toisen pään siistivä lipare on todellakin siisti! Olen niiiin ylpeä siitä, että osasin tehdä näin sopivan ja hienon.


Valitettavasti kamera tykkäsi tarkentaa pussukan alakulmaan ja siisti lipareeni jäi vähän sumeaksi. Teidän on vain uskottava sanaani. Lipare on niin lähellä täydellistä kuin suinkin kehtaan väittää.

Onhan Puuma-pussukassa muutakin kivaa. Vuorikankaan tipukuviot osuivat juuri sopivaan kohtaan, ja lisäksi satuin kiinnittämään Tilkunviilaaja-merkin niin, että tiput näyttävät seuraavan sitä.


Vielä yksi asia, johon olen tyytyväinen. Muistin ottaa esiin Tilkunviilaaja-kyltin jo ulkokuvausten ajaksi!


Taas on topakasti itsekseen seisova vetoketjupussukka tässä. Se on Avoin-mallistoa, koska sen vetoketju avautuu ammolleen, ja Street-mallistoa, koska siinä on pitkä kantolenksu.


Puuma-pussukka on kooltaan seuraavanlainen:

  • Leveys ylhäältä noin 22 cm
  • Korkeus noin 14 cm
  • Pohjan leveys noin 6 cm.

Mies oli hämmentävän kiinteästi mukana tilkkuaiheessa, sillä samalla istumalla hän kysäisi, pystyisinkö pitämään tekijät kankaissa, jos minulla olisi alaisena 50 henkeä, jotka ompelisivat tällaisia pussukoita.

Hän pohti tätä ilmeisesti siltä pohjalta, ettei täälläpäin juuri ole tilkkukangaskauppoja. Minä sen sijaan rupesin miettimään, miten kova homma olisi pilkkoa pitkiä kankaita tällaisiksi epämääräisen kokoisiksi ja muotoisiksi paloiksi ja sekoitella paloja sitten niin, ettei yhteen pussukkaan osuisi kovin monta palaa samaa kuosia.

Tätä kirjoittaessani puolestaan tuli mieleen, että ehkä ne 50 henkeä pysyisivät työn syrjässä, jos keräisin harrastajilta heidän ylimääräiset jäännöspalansa ja pussukat ommeltaisiin niistä. Olen kuullut, että ihmisillä on niitä yleensä aika tavalla enemmän kuin he itse ehtivät käyttää.

Mitä arvelette, monenko tilkkuharrastajan jäännöspaloja pitäisi kerätä 50 hengen pussukkatehtaan materiaaleiksi?

Saturday, 17 February 2018

paras ystävä ainiaan.

Esittelin muutama päivä sitten tilkkupintoja, jotka olin ommellut jäännöstilkuista. Ensimmäinen tilkkupintapari on nyt jalostunut vetoketjupussukaksi, jolle Tytär antoi nimen BFF.


BFF on lyhenne sanoista ”Best Friend Forever” – paras ystävä ainiaan. Pussukoillani on yleensä suomenkieliset nimet, mutta teen nyt huvikseni poikkeuksen.


BFF-pussukassa on pitkä kantolenksu, joten se on Street-mallistoa. Se toisaalta avautuu hyvin avoimeksi eli se on myös Avoin-mallistoa.

BFF on ensimmäinen vuonna 2018 valmistunut tilkkutyöni! Tuotanto on tänä vuonna käynnistynyt erityisen hitaasti.


Olin aika ylpeä, että muistin ommella kaikkiin seitsemän pussukan vuoreihin Tilkunviilaaja-merkkini! (Toisaalta unohdin käyttää kuvauksissa somisteena kivaa Tilkunviilaaja-kylttiä.)

Kuvasta näkee ehkä myös, että BFF-pussukka on aika topakka. Tilkkupinnan ja tikkausvanun välissä on nimittäin kerros collegejerseytä.

Puna-pinkkiä tilkkupintaa terävöittää kirkkaankeltainen tilkku, jonka vielä tikkasin keltaisella.


BFF-pussukan mitat ovat seuraavat:

  • Leveys ylhäältä noin 22 cm
  • Korkeus noin 13 cm
  • Pohjan leveys 7,5 cm

Seuraavakin pussukka on jo valmis, mutta kerron siitä eri postauksessa! Saatte pysyä hetken jännityksessä ja miettiä, minkäköhän pinnan ompelin seuraavaksi. Noinkohan saatte unta yöllä kun tätä pohdiskelette..?!

Thursday, 28 December 2017

ompelin pussukan tilkkulasagnesta.

Esittelin joulukalenterini yhdessä luukussa tilkkulasagneja. Sellaisen voi ommella valmiista 2,5 tuuman kaitalepaketista, mutta kivan lasagnen saa myös hyvin kapeista jäännöspalatilkuista. Pitää vain jaksaa leikata tarpeeksi monta pätkää ja ommella niitä riittävän monta peräkkäin yhteen.

Tällä kertaa jaksoin todella hyvin, ja tilkkulasagneni riitti pussukkaan ja vielä jäi ylikin. Lasagnepussukastani tulikin melko hillityn värinen, sillä kumpikin puoli on lähes samanlainen. Saanko esitellä: Teija-tilkkupussukka:


Pussukka on tulevan omistajansa kaima. Teija-vetoketjupussukka on kooltaan seuraavanlainen:
  • Leveys ylhäältä noin 25 cm
  • Korkeus noin 16 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.
  • Kantolenksu on ommeltu 6 cm x 39 cm kaitaleesta, joten Teija on Street-mallistoa.


Olin ehkä ajatellut asemoida lasagneni toisin päin – alareuna taitaa olla se, jonka mielessäni ensin sommittelin yläreunaksi. Ei kerrota kenellekään!

Teija-vetoketjupussukka sai punasävyisen vuorin ja jopa sisätaskun! Kyllä olin viitseliäs!


Ehkä huomasitte kuvissa, että olin vihdoinkin muistanut ottaa Tilkunviilaaja-kyltin mukaan kuvaussessioon?! Hyvä minä!

Teija-vetoketjupussukka on 19. tänä vuonna ompelemani. Olen melko varma, että pääsen mukavan pyöreään loppusaldoon, sillä seuraava pussukka on jo hyvällä mallilla.

Wednesday, 6 December 2017

f niin kuin Fiksu.

Fiksu on uusin tilkkupussukkani. Sen valmistujaiskuvat sopivat julkaistaviksi tänään, sillä siinä on isänmaallisesti sinistä ja valkoista väriä. Tietysti paria muutakin väriä mukana!


Harkitsin tälle isänmaallisempaa nimeä, esimerkiksi Finlandiaa tai Fennomaanista, mutta ne tuntuivat liian vakavamielisiltä kepeältä näyttävälle pussukkatuotteelle.


Fiksu-vetoketjupussukan mitat ovat seuraavat:

  • Leveys ylhäältä noin 23 cm
  • Korkeus noin 14 cm
  • Pohjan leveys noin 8 cm.

Ompelin pussukkaan pitkän kantolenkin, joten se on Street-mallistoa. Se avautuu hyvin, mutta ei silti ole Avoin-mallistoa.


Tilkkupinnat on tikattu kiinni paitsi tikkausvanuun, myös palaseen collegejerseytä. Näin syntyy topakka tilkkupussukka.


Tilkkujen tie Fiksu-pussukaksi kesti aikansa. Ompelin kissankuvakeskustaisen blokin paperiompeluna kesähuvilalla heinäkuussa.

Blokki osui käteen marraskuun alussa ja sai ympärilleen tilkkuja, kunnes koossa oli pussukan verran pintaa. Spiraalitikkaukset viimeistelivät tilkkupinnan.

Monday, 30 October 2017

no, onkos tullut kesä!

Pari päivää sitten pääkaupunkiseudulla kyseltiin lähinnä ”no, onkos tullut talvi,” ja ehkä jatkoksi vielä: ”…nyt syksyn keskelle”. Puista eivät kaikki lehdetkään olleet ehtineet varista, kun jo oli lumipeite oksilla. Uusin tilkkupussukka sen sijaan kysyy: ”No, onkos tullut kesä,” sillä sen pinnassa näkyy (myös) kesäisen oloisia kuoseja (apilankukka, muita kukkia sekä perhosia).

Tänään oli kotipiha käytännössä lumeton, ja työpaikan edustallakin näytti jälleen syksyiseltä, ei talviselta. Tuuli vain oli kova, joten jouduin valitsemaan kuvauspaikan niin, ettei pussukka lentäisi puhurin mukana tiehensä.


Tilkkupinnat näyttivät vastatikattuina tällaisilta:


Ompelin suoria tikkauksia tilkkujen ja saumojen reunoja seuraillen. Osaan pussukasta tuli ihan ruudullistakin kuviota, kun ompelin ensin pystysuoria ja sitten vaakasuoria tikkauksia.

Maltoin ommella No, onkos tullut kesä –tilkkupussukkaan myös sisätaskun.


Kokosin vetoketjupussukan jälleen Noodleheadin Open Wide Zippered Pouch -tutoriaalista oppimallani tavalla. Siinä ommellaan vetoketjun viereen päällitikkaus vasta siinä vaiheessa kun pussukka on muuten valmis. Pakotan saumat asentoonsa ja vahvistan nuppineuloilla. Sen jälkeen tikkaan.


No, onkos tullut kesä –tilkkupussukka on siis Avoin-mallistoa.

Päällitikkaukseen liittyvästä kuvasta tuli mieleeni esitellä vetoketjun päähän ompelemani lipare. Kuvaussession aikana puhaltanut tuuli heilutti sitä vimmatusti, eikä kuvasta tullut terävä! Voih sentään!


Vielä yksi kuva, jossa näkyy pussukan kantolenksu. Lenksu on pitkä, joten pussukka on myös Street-mallistoa.

(Olin tässä vaiheessa siirtynyt työpaikan aulaan, jonne osui myös hieman päivänvaloa.)


"No, onkos tullut kesä" on viidestoista tänä vuonna ompelemani vetoketjupussukka ja 160. pussukka, jonka olen ommellut blogini olemassaolon aikana. Olen varmaan kirjoittanut suunnilleen samat tekstit jokaisesta, joten mahtavat teitä uskollisimpia lukijoita jo pussukkajuttuni kyllästyttää!

Tilkkupussukan mitat ovat suunnilleen seuraavanlaiset:

  • Leveys ylhäältä noin 25 cm
  • Korkeus noin 17,5 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.
  • Kantolenksu on ommeltu 6 cm x 43 cm kaitaleesta.

Kokosin tilkkupinnat jäännöspaloista ja tikkasin ne suorin ompelein vanu- ja collegejerseypalaan. Tämä on taas hyvin topakka pussukka! Vuorikappaleet ja sisätasku on nekin koottu muutamasta eri kangaspalasta.


Tiinatei ehdotti, että ottaisin tänä vuonna ompelemistani pussukoista ryhmäkuvan. Aika moni niistä on jo löytänyt uuden omistajan, joten ryhmä ei ole kovin suuri. Ehkä lähipäivinä muistan ottaa yleisön toivoman ryhmäkuvankin!

Wednesday, 18 October 2017

bisnespyjama.

Mies on valistanut minua, että jotkut nokkelat kutsuvat liituraitapukua bisnespyjamaksi. Niinpä annoimme yksissä tuumin uusimmalle pussukalle nimeksi Bisnespyjama, kun sen tikkaukset toivat hänelle mieleen liituraidat.

Tällä puolella liituraitoja ei oikein huomaa:


Tällä mustemmalla puolella ohuet raidat ovat sen sijaan selvästi näkyvissä:


Ompelu-urakkani ei sujunut kommelluksitta. Ompelin tomerana Tilkunviilaaja-merkin pussukan vuoriin huomatakseni lopuksi, että olin ommellut sen kappaleen alareunaan, en yläreunaan.


En lähtenyt purkamaan merkkiä vuorista, vaan ompelin toiseen vuorikappaleeseen uuden – nyt yläreunaan. Niinpä valmiissa pussukassa näkyy kaksi merkkiä, jos sinne kurkkaa sisään:


Ehkä kuvasta voi aavistella Bisnespyjama-pussukan avautuvan ammolleen. Kyseessä onkin Avoin-malliston pussukka. Siinä on lisäksi pitkä kantolenksu, joten se on myös Street-mallistoa.

Olen vihdoin oppinut mitoittamaan ja melko sujuvasti ompelemaan vetoketjun pään huolittelevan lipareen. Kiittelin itseäni taitavuudesta. Samalla tuli mieleen, että varmaan seuraavalla kerralla teen varmaan jonkun ylettömän typerän mokan. Ylpeys käy lankeemuksen edellä!


Iloitsen silti tämänkertaisesta siististä saavutuksestani.


Bisnespyjama-vetoketjupussukan strategiset mitat ovat seuraavat:

  • Leveys ylhäältä 23 cm
  • Korkeus 17 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.


Ompelin Bisnespyjama-pussukan tilkkupinnan musta-valko-harmaista jäännöspaloista, joita terästin muutamalla punaisella tilkulla. Tilkkupinta on tikattu ohueeseen vanuun ja palaan collegetrikoota.

Wednesday, 11 October 2017

kissankuvia pussukassa.

Lahjaksi saamani kissakuviotilkut saivat lisää tilkkuja ympärilleen. Lisäsin ja lisäsin paloja, kunnes koossa oli tilkkupinta pienehköön vetoketjupussukkaan.

Tämä pussukka sai nimen Kaustinen - kissalla kun on kuvassa kaverina lintu.


Ensin minulla oli valmiina oudompi nimi ja vähän tarinaakin. Ajattelin antaa tälle nimen ”Maistuu kissalle”.


Nimi olisi ollut perusteltavissa, koska toisessa kuviotilkussa kissa näyttää olevan tyytyväisen näköisenä ruokakuppinsa ääressä.

Lisäksi ajattelin kertoa huomanneeni, että nykyisin maistumiseen liittyvä ilmaisu on yleisimmin ”maistuu hyvälle,” ei ”maistuu hyvältä,” kuten olen itse tottunut sanomaan. Kumpikin ilmaisu taitaa olla kieliopillisesti hyväksyttävä.

Toisaalta suomessa on myös ilmaisu ”maistuu minulle” tai siis myös ”maistuu kissalle,” jolla ei yleensä tarkoiteta, että jokin syötävä maistuisi samalta kuin minä maistun tai kissa maistuisi. Onnistuin silti tuomaan asian esiin, vaikka annoin pussukalle nimimäisemmän nimen.

Kaustinen-tilkkupussukan rakenteesta totean, että siihen löytyi riittävän pitkä, sopivahkon värinen vetoketju, jonka kiinnitin Open Wide Zippered Pouch –tutoriaalin mukaisesti. Niinpä pussukan saa ammolleen auki – se on siis Avoin-mallistoa.


Olen jotenkuten oppinut leikkaamaan ja ompelemaan vetoketjun päähän aika siistin lipareen. Löytämäni vetoketju oli pitkä, mutta ei niin pitkä, että olisin voinut leikata siitä metallisen topparin pois. Se jäi siis lipareen sisään. Tikkausviivat väistelevät metallista palaa:


Kaustinen-vetoketjupussukka on paria edeltäjäänsä hieman kookkaampi.

  • Leveys ylhäältä noin 23 cm
  • Korkeus noin 15 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.

Pussukassa on noin 40 cm pitkästä, 6 cm leveästä kangaskaitaleesta taiteiltu kantolenksu, joten se on myös Street-mallistoa.

Kuva-arvoitus: Mitä puuttuu viimeisestä kuvasta?


Vastaus:

Aaaaaaaarghh! UNOHDIN ommella vuorikappaleeseen Tilkunviilaajan kangasmerkin. Miten SAATOIN unohtaa?! Täytynee tarttua neulaan ja kiinnittää merkki vuoriin käsin ompelemalla. Huokaus. Minä kun luulin tätä valmiiksi!

Monday, 9 October 2017

toinen syksyinen pussukka.

Vilske jatkuu tilkkuvarastolla! Ompelin valmiiksi toisenkin vetoketjupussukan jäännöspaloistani. Kaikenlaisia syksyisiä teemoja tuli mieleen pohtiessani sille nimitystä, mutta jokainen keksimäni vaikutti jo käyttämältäni.


Syksyisin haravoidaan, joten tuumailin jo nimeä ”Harava,” mikä osoittaa, kuinka tiukille nimen keksiminen otti. Haravoinnista tuli kuitenkin seuraavaksi mieleen viheliäisin haravoitava eli vaahteranlehdet, ja siitä vihdoin löytyi nimikin: Alla vaahterapuun.


Alla vaahterapuun –pussukan värimaailma on oikeastaan minulle aika vieras. Pidän enemmän viileistä väreistä!


Sen sijaan, että pussukka oleilisi vaahterapuun alla, kuvasin sitä omenapuun alla. En silti antanut sille nimeksi ”Alla omenapuun”.


Sen sijaan Alla vaahterapuun –vetoketjupussukassa on erittäin pitkä kantolenksu, joten se on Street-mallistoa. Pussukka voisi korvata käsilaukun, ellei mukaan tarvitse ottaa valtavaa määrää tavaraa.


Alla vaahterapuun –tilkkupussukka on nimittäin kooltaan aika vähäinen. Sen mitat ovat suunnilleen

  • Leveys ylhäältä 21 cm
  • Korkeus 13 cm
  • Pohjan leveys 7 cm.

Esimerkiksi sateenvarjo ei välttämättä mahtuisi tähän pussukkaan, jos mukana olisi pidettävä myös vaikka lompakko ja puhelin.

Ompelin tähän oranssi-mustasta lahjoitustilkusta sisätaskun.


Seuraavassa kuvassa vetoketjun toinen pää läheltä. Kuten huomaatte, ketju on siististi päätelty kangaslipareella. Löytämäni väreihin sopiva vetoketju oli tällä kertaa sen verran lyhyt, etten pystynyt toteuttamaan nykyisin suosimaani ketjunkiinnitystapaa. Niinpä pussukka ei avaudu aivan ammolleen.


Poseeraus omenapuun lehtien lomassa nurmikolla:


Melkein asettelin pussukan kuvattavaksi pahentuneen pudokasomenan viereen. Onneksi huomasin ajoissa! Vähänkö olisi ollut nolo kuva!


Kokosin pussukan tilkkupinnat kokonaan jäännöstilkuista. Tilkkupintaa tukevoittaa tikkausvanu, joka sekin oli jäännöspalaa – tilkkupeiton tikkaamisesta yli jäänyttä.


Tikkasin Alla vaahterapuun –pussukan pintaan yksinkertaiset spiraalikuviot.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails