Showing posts with label Avoin-mallisto. Show all posts
Showing posts with label Avoin-mallisto. Show all posts

Saturday, 30 April 2016

ompelin pussukan kolmio-neliöistä.

Minun pitäisi ommella taustakappaletta hienoon January-tilkkutyöhöni (voin hyvällä omallatunnolla sanoa sitä hienoksi, sillä en ole keksinyt blokkia itse), mutta pussukoiden tekeminen on paljon kivampaa.

Käyttelin lentävien hanhien oheistuotteena syntyneitä kolmio-neliöitä ensin tilkkutyön taustakappaleeseen ja sitten ompelin sinisävyisistä kolmio-neliöistä vetoketjupussukan. Tämä valmistui melkein vahingossa.


Uusimman pussukkani nimi on Merenneito.

Ensin minulla oli vain kolmio-neliöpinnat. Löysin tosi nopsaan sopivaa tikkausvanua niiden taustalle. Ihmeellistä viitseliäisyyttä osoittaen jaksoin tikata vapaata konetikkausta – muurahaisenpolkua vain, mutta silti! Sitten olikin aika tasoittaa pinnat ja leikata/ommella vuorikappaleet sekä kiinnittää vetoketju. Ompelin vuorikappaleet useammasta palasta. Tällaisista:


Ja tällaisista:


Näitä sattui löytymään ompelupöydältä. Siinä on muuten sommitteluperiaatteeni lyhykäisyydessään: mitä ompelupöydältä sattuu osumaan käteen, sellaista mikä yhtään sopii. Tai ei tarvitse edes sopia.

Onpa kiva kun taas pystyy ottamaan valmistujaiskuvia kunnolla valoisassa!


Pohdiskelin, että pussukat syntyisivät vielä joutuisammin, jos muistaisin/viitsisin leikata/ommella valmiita keskimäärin sopivan kokoisia vuorikappaleita (ja jopa sisätaskuja Tilkunviilaajamerkkeineen) sekä kolmea eri mittaista kantolenksua. Nyt joudun aina pysähtymään noiden tehtävien pariin kesken kaiken. Mutta en ole niin suunnitelmallinen tai viitseliäs.

Sen verran olen parantanut asemiani, että nykyään heittelen kaikki yli jääneet kanttipalat yhteen ompelupöydällä asuvaan laatikkoon. Sieltä joskus löydän jopa sopivia kantteja ja toisinaan myös kantolenksuksi sopivia paloja. Esimerkiksi tällä kertaa:


Kirjava kantolenksu on Aamuvirkku-tilkkupeiton kanttaamisesta yli jäänyttä kaitaletta. Se sopi tähän hyvin ja ennen kaikkea se oli valmiina käyttöön.

Merenneito-tilkkupussukka on kooltaan seuraavanlainen:

  • Leveys ylhäältä noin 29 cm
  • Korkeus noin 17 cm
  • Pohjan leveys noin 6 cm
  • Kantolenksu ommeltu noin 48 cm pitkästä kaitaleesta.

Vetoketjun pituutta en tässä mainitse, sillä aloitin paljon tarvitsemaani pitemmästä ja lopuksi huolittelin vetoketjun sopivan mittaiseksi päättelemällä sen kangastilkulla.


Nyt minulla on kyllä pieni ongelman tapainen. Tein tästä auki asti avautuvan pussukan eli tämän pitäisi olla Avoin-mallistoani, mutta ompelin tähän myös pitkän kantolenksun, joka tekisi pussukasta Street-malliston edustajan. Mikä neuvoksi? Onko tämä enemmän Street vai Avoin?

Thursday, 25 February 2016

valmis tilkkupussukka!

Jäännöspalatilkkujen ompeleminen tilkkupinnoiksi on terapeuttista ja aina yhtä kivaa! Tällaista pintaa ommellessa ei tarvitse miettiä, osuvatko saumat kohdilleen tai ompelenko paloja oikeassa järjestyksessä. Kaikki käy!

Jotta tilkkupinnoista ei tulisi aivan sekamelskoja, kerään aina yhtä väriä olevat palat pinoon ja ompelen niitä yhteen. Ihan joskus välillä vain tulee mukaan joku eri värinen tilkku. Niin kuin tässä uudessa Ystävänpäivä-tilkkupussukassa tällä puolella on paitsi punaista ja pinkkiä, myös keltaista ja violettia:


Tai Ystävänpäivä-pussukan toisella puolella yhtäkkiä mustaa ja vihreää.


Instagram-ystäväni antoivat tähän lohdullisia kommentteja: ”Musta tilkku tuo tähän mielenkiintoa,” yksi esimerkiksi kirjoitti. Ystävällinen hän.

Tikkasin tilkkupintani eleettömästi suorin ompelein. Tein Ystävänpäivä-vetoketjupussukasta edellistä Jekku-tilkkupussukkaa topakamman. Nämä ovat kumpikin isokokoisia.


Ystävänpäivä-pussukan mitat ovat seuraavat:

  • Leveys ylhäältä noin 32 cm
  • Korkeus noin 22 cm
  • Pohjan leveys noin 9,5 cm

Roikotuslenksut ovat lyhyehköt, joskaan eivät aivan tyngät.

Ompelin tähän pussukkaan ison sisätaskun, mutta vain yhden. (Jekku-pussukassa on kaksi sisätaskua.)


Ystävänpäivä-pussukkani on Avoin-mallistoa. Toisin sanoen toteutin sen tekniikalla, jonka opin Noodleheadin Open Wide Zippered Pouch –tutoriaalista.

Aivan itse keksin tälle nimen. Todella mielikuvituksellisesti muistin ystävänpäivän olleen tovi sitten ja siitä sain sopivan nimityksen hempeähkön punaiselle vetoketjupussukalleni.

Mihin oikein mahdan joutua kaikkien tilkkupussukoitteni kanssa?! No, osa (kaikki paitsi Jekku ja Ystävänpäivä) on edelleen myynnissä Töölön Tilkkupajan Pussukkapäivillä ja kuulin muutama päivä sitten parin menneen kaupaksi. Hyvä sentään.

Saturday, 6 February 2016

pussukkapussukka.

Juuri valmiiksi ompelemani tilkkupussukka on nimeltään Jekku. Tässä se on hangella pieniä jalanjälkiä ympärillä. Onko hangella kävellyt pieniä tyyppejä ja ovatko ne kenties menneet piiloon pussukkaan?


Avataan vetoketju ja katsotaan:


Kyllä pussukassa on pari pientä tyyppiä sisällä, mutta he eivät ole voineet tehdä noin pikkuisia jälkiä lumeen. Jälkien täytyy olla jonkun muun tekemiä.

Totta puhuakseni pehmolelut ovat pussukassa, jotta se näyttäisi topakalta kuvissa. Hyvin ne toimivat pullentajina. Tässäkin Jekku-pussukka seisoo erittäin tomerana lumisella penkillä.


Samaten tässä:


Ei silti, tämä pussukka pysyy seisaallaan myös ilman pehmoleluja. Tein vuoriin kaksi reilua taskua, yhden kummallekin puolelle.


Tilkunviilaaja-merkki on vain toisessa taskussa. Yksi merkki riittää todistamaan, että pussukka on tekosiani.


Sisätaskun näyttävät lörpsyvän, ja syynä on, että ompelen taskuihin aina väljyyttä. Jos taskun ompelisi ihan lituskaksi vuoriin kiinni, eihän sinne mahtuisi mitään, millä on ulottuvuutta.

Tässä pussukan kappaleet ennen kuin kokosin sen. Vasemmassa reunassa näkyy hiukan tilkkua, josta ompelin kiinnipito- ja roikotuslenksut.


Kissan mielestä lenksukankaalla oli paljon mukavampi lepuuttaa häntää. Se istuu Tyttären ompeleman lelun vieressä ja miettii ehkä, miksi leikkikaveri ei liiku.


Takaisin asiaan. Joku teistä on kommentissa pyytänyt, että lisäisin kuviin jotain mittakaavaa. Tästä pesee – Jekku-tilkkupussukka ja vieressä mittanauha, josta näkee, että tämä on noin 25 cm leveä, siis alareunastaan.


Jekku-vetoketjupussukka on kooltaan seuraavanlainen:

  • 34,5 cm leveä yläreunastaan
  • 18 cm korkea
  • 10 cm leveä pohja.



Jekku-pussukka on Avoin-mallistoa.

Olen nähnyt Instagramissa aika usein, että kuvaajan varpaat näkyvät kuvassa tilkkutuotoksen kanssa.


Olen mukana trendissä. Jekku-pussukka poseeraa penkillä (pehmolelut sisuksissa) ja minä seison mokkasaappaissani vieressä. Päivällä oli vielä pakkasta ja mokkasaappaat olivat hyvä valinta, mutta nyt pakkanen on tiessään.

Ai niin, postauksen nimenä on pussukkapussukka, sillä Jekku on niin iso, että ajattelin käyttää sitä useamman pienemmän pussukan säilytykseen. Se ei siis ole meikki-, raha-, eikä kampausvälinepussukka. Se on pussukkapussukka!

Friday, 29 January 2016

ja taas pussukka!

En viitsinyt viime postauksessani moitiskella uusinta Afrikasta itään –tilkkupussukkaa, ettei sen tulisi paha mieli. Koska hänet on käsitelty jo, voin kertoa, että toisin kuin häntä ommellessani, tähän vielä uudempaan Ruusunpuna-pussukkaan ompelinkin vetoketjun niin päin kuin se olisi pitänytkin ommella.


Tuo pussukan ulkopuolelle jäävä vetoketjuhuitula pitää olla ketjun alapää, ei sen yläpää. Pussukka avautuu näin vielä paremmin. Afrikasta itään ja tämä Ruusunpuna-pussukka ovat silti kumpikin Avoin-mallistoa.


Saako vuorista sellaisen käsityksen, että kankaan kuvassa olisi Tilkunviilaaja itse? (Minulla ei ole kierot silmät, mutta tykkään kyllä raidallisesta kuosista.)

Tässä pussukan paraatipuoli näkyy oikein kunnolla:


Sain tilkkupintaan vangituksi elegantin naishahmon Dior-henkisessä mekossaan. Toinen nainen ehti kävellä tilkusta ulos.

Ei ole tämä Ruusunpuna-tilkkupussukkakaan kovin iso:

  • Leveys ylhäältä 22 cm
  • Korkeus 13 cm
  • Pohjan leveys 6 cm

Toisella puolella pussukkaa tikkausviivat menivät ihan vinoon:


(No tahallani tietysti ompelin näin.) Tästä kuvasta vinot tikkaukset näkee vielä paremmin:


Afrikasta itään ja Ruusunpuna tulevat hyvin juttuun keskenään. Ne ovat kumpikin pehmeitä ja kompaktin kokoisia (hienompi nimitys pienelle). Tästä kaverikuvasta näkyy vähän paremmin, että ompelin heihin vetoketjut eri päin. Ruusunpunassa vetoketju on siten kuin alkuperäisessä Noodleheadin Open Wide Zippered Pouch –tutoriaalissa kehotetaan.


No, kumpikin avautuu silti hyvin ja kumpikin on joutavista jäännöspaloista kokoon kehitty. Hyödyttömästä tein hyödyllistä! Se saa aina iloiseksi!

Thursday, 28 January 2016

kiva meikkipussukka?

Ensin esimakukuva – en ehtinyt ihan saada pussukkaa valmiiksi, mutta silti piti näyttää jotain Instagramissa pari päivää sitten:


Sen sijaan, että olisin ommellut lisää lentäviä hanhia, harhauduin jälleen tilkkuvakan ääreen. Minulla on pieni Mango-nimisen liikkeen paperikassi, jossa on paperinaruhantaakit. Siihen laitan nykyisin kaikki pienenpienet jäännöspalat. Isommat laitan yhdelle hyllylle ja vielä isommat siirrän jossain välissä pöydän kasasta jäännöspalalaatikkoon.

Se paperikassi pienine paloineen on tosi inspiroiva! Saatan ajatella, että ompelin ihan vain pari palaa yhteen, seuraavaa kertaa varten siemeneksi, mutta sitten on koko ilta mennyt puuhassa.

Tämä uusin Afrikasta itään -pussukkani on paperikassin tilkkusilppusisällöstä ommeltu.


Naamapuoli näkyy tässä kuvassa paremmin.


Ehkä tämä sopisi meikkipussukaksi? Joko tosi kauniille ihmiselle, joka ei tarvitse useita meikkejä tai vaatimattomalle ihmiselle, joka käyttää meikkiä erittäin hillitysti. Afrikasta itään on nimittäin aika pieni:

  • Leveys ylhäältä 20,5 cm
  • Korkeus 13 cm
  • Pohjan leveys 6,5 cm


Voihan tässä jotain muutakin säilyttää kuin meikkejä. Koska tämä on Avoin-mallistoa, vetoketju aukeaa reilusti ja tänne saa sisään vaikka isommankin kännykän (sellaisen kuin minulla, minun kännykkäni on valtava). Myös pienet muistiinpanovälineet – pieni lehtiö ja kynännysä – mahtuvat tänne.

Päädyn melkein aina suoriin tikkausompeleisiin ja vielä niin, ettei tarvitse pyöritellä vapaata konetikkausta. Olen muutenkin aika suoraviivainen tyyppi. Sen verran revittelin pussukan toisella puolella, että kehitin muutaman kaarevan tikkausviivan. Mutta suoralla koneompeleella:


Tässä kaaret näkyvät ehkä vähän paremmin:


Otin kuvia taas työpaikan pihalla päiväsaikaan. Asetin pussukan märkään lumihankeen ja räiskin kuvat. Nyt ei ollut lainkaan yhtä kuvauksellista kuin viimeksi samassa paikassa kuvatessani, mutta valoa oli sentään paremmin kuin sisällä iltaisin olisi.

Afrikasta itään –vetoketjupussukka on taipuisa ja pehmeä. Siinä on tilkkupinnan lisäksi vain ohut tikkausvanu ja tietenkin vuori.

Taidan antaa tämän hyvälle ystävälleni lahjaksi, koska tämä on ihan hänen värisensä. Annan tämän hänelle vaikka ystävänpäivänä.

Monday, 25 January 2016

mitä tehdä lentävä hanhi -tilkkublokeista?

Jos innostuit ompelemaan lentävä hanhi –tilkkublokkeja ohjeeni mukaisesti tai jollain muulla ohjeella, sinulla on ehkä piankin kokonainen parvi hanhia. Tai massoittain hanhia.

Niistä voi koota vaikka tällaista tilkkupintaa:


Kannattaa tietysti tehdä paljon isompi tilkkupinta, ainakin jos hanhia tosiaan on massoittain.

Sommittelulattiani ei toimi yhtä hyvin kuin sommitteluseinä toimisi, erityisesti kun blokit ovat aika pieniä. Jos sommittelen yhtään isommalle alueelle, näiden päältä aletaan väistämättä kävellä ja blokit kulkeutuvat vääriin paikkoihin tai taittuvat ikävästi. En ole vielä ratkaissut sitä, miten saan koko tilkkupintani sommitelluksi sitten lopulta!

Hanhipalojen leikkelemisen jälkeen jää käteen jokusia jäännöspalojakin. Niistä tehdään tietysti uutta tilkkupintaa ja lopulta pussukkaa.


Vasemmanpuoleisessa violettisävyisessä tilkkupinnassa on monta 8 cm leveää jäännöspalaa juuri hanhista. Tilkkupinta kasvaa toisaalta nopeasti, mutta toisaalta siitä ei tule yhtä kiinnostava. (Olen ehkä siksi lisännyt toisen pinnan ”kiinnostavuutta” käyttämällä pienempiä paloja ja sekä oranssia että limenvihreää korostamassa violetteja osuuksia.)

Punaisiin tilkkupintoihin maltoin käyttää melkein pelkkiä ihan oikeasti punasävyisiä paloja. Mitä nyt yhden mustan tilkun lisäsin tuonne.


Näistä tilkkupinnoista tulee lopulta uusia pussukoita Avoin-mallistoon.

Töölön Tilkkupajan Soile on luvannut perustaa Pajaan Pussukkapäivät ja sinne pääsevät minunkin pussukkani mukaan. Tarkkaile kanavia ja käy katsomassa ihkaeläviä pussukoita Vänrikki Stoolin kadulla, kunhan ne ehtivät sinne! Ehkä nämä kaksi pussukkaa valmistuvat ajoissa ja pääsevät Pajalle päiviteltäviksi.

Wednesday, 6 January 2016

tilkkutöissä.

Mielessäni siintää jo seuraava tilkkupeitto ja olen leikannut ja ommellut siihen palojakin, mutta niin vain päädyin jälleen kokoamaan tilkkusilppupintoja. Silppuosia oli valmiina jo niin paljon, että minulla oli yhdessä hujauksessa palat kolmeen vetoketjupussukkaan.


Satuin löytämään näihin sopivat vetoketjutkin. Pidin sitä hyvänä merkkinä. Löysin myös sopivia jäännöspaloja tikkausvanua huoneen puolelta eli en joutunut käymään kylmällä vintillä. Toinen hyvä merkki! Tikkaaminen kannatti aloittaa viipymättä!

Ensin tikkasin sinisellä ja erittäin yksinkertaisesti vain viivoja.


Seuraavaksi otin esiin vaaleanpunaisia tikkauslankoja ja ompelin spiraaleja – se se on aina hyvä kuvio! Hauskaa vaaleanpunaista koirakangasta oli minipieni tilkku. Kun ompelin sen osaksi tilkkupintaa, siitä jäi aika hassun näköinen pala jäljelle.

Millainen on ”potty dog”? Onko se tuo josta näkyy vain peräpää?

No nallukka näkyy siivommin ja se onkin pussukan keskeinen hahmo. Toisella kappaleella seikkailee myös pari melko kokonaan näkyvää kissaa. Ei ole pelkkää peräpäätä tämäkään pussukka.


Sitten olinkin lämmitellyt tikkauspeukaloa (koska ihmisellä voi olla jauho- ja viherpeukalo, toki hänellä voi myös olla tikkauspeukalo) ja viimeistelin viimeisen tikattavan pinnan ihan vapaalla konetikkauksella! Ooh! Pitkästä aikaa vaivauduin!


Sain leikatuksi kahteen pussukkaan myös vuorikappaleet ja ompelin ne myös valmiiksi. Toisesta ei ole valmistujaiskuvaa, mutta toisesta on.

Ensin näytän kuitenkin, että ompelenkin tätä pussukkaa uudella menetelmällä. Olen äimistellyt Noodleheadin Open Wide –pussukoita ja nyt rohkenin kokeilla, syntyisikö minulta sellainen. Löytämäni sopivan värinen vetoketju oli nimittäin liian pitkä ommeltavaksi tilkkupintaan sillä tavalla kuin AINA toteutan pussukan. Jotenkin ei huvittanut ruveta lyhentelemään sitä, joten kokeilin uutta tapaa. Seikkailin!


Noudatin ohjeita ja kyllä niillä syntyi pussukka. Lisäksi se tosiaan aukeaa huomattavan avonaiseksi.

Anteeksi kalsea kuva, mutta esittelen silti uusimman Loppiaisaatto-tilkkupussukan:


Tällä puolella on tilkkupinta, joka on useamman kuukauden odottanut, että tulisi valituksi tilkkupussukkaan tai johonkin. Monta kertaa olen sanonut sille että ”olen pahoillani, mutta valinta ei tällä kertaa kohdistunut teihin”. Saa nähdä, tuliko myös pussukasta sellainen, ettei valinta kohdistu siihen.

Toisella puolella on myös sinistä. Yllättävästi pystyin pitäytymään melkein pelkissä sinisävyisissä kankaissa.


Loppiaisaatto-vetoketjupussukka on kooltaan tällainen:

  • 22 cm leveä ylhäältä
  • 13 cm korkea
  • 7,5 cm pohjan leveys.
  • Käytin tähän 25-senttisen vetoketjun.

Tässä Loppiaisaatto-tilkkupussukka on kunnolla auki:


Noodlehead on antanut mallille nimen ”Open Wide,” mutta rohkenen nimetä oman tällä mallilla toteuttamani malliston toisin. Minulla tämän näköiset pussukat ovat Avoin-mallistoa. (Mallistoon kuuluu toistaiseksi tämä yksi pussukka. Hejsan-mallistossa on sentään tätä kirjoitettaessa jo kaksi pussukkaa.)

”Älä osta mitään kangasta” –kuukausi on lähtenyt mallikkaasti liikkeelle. En ole vielä ostanut mitään kangasta – ei ole ollut edes läheltä piti –tilannetta - ja kuukaudesta on kohta viikko vierähtänyt. Voi että! Ja tomerasti olen ommellut varastoistani löytyneitä kankaita. Melkein ansaitsisin palkinnon.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails