Tekstit

Näytetään tunnisteella Avoin-mallisto merkityt tekstit.

vielä yksi pikkupussukka!

Kuva
Pussukkatehtailuni jatkui ja jatkui, ja pari viikkoa sitten sain valmiiksi vielä yhden teoksen. Tässä se on: Kukikas-tilkkupussukka! Kun käsillä on valmis tekstiiliteos, kestää hetken, että keksin sille nimen. Tätäkin pyörittelin jonkin aikaa ennen kuin mieleen tuli se kaikkein ilmeisin asia: tähän pussukkaan osui jopa harvinaisen monta eri kukkakangasta! Kukikas-tilkkupussukka on Säe- ja Runo-pussukoiden tapaan pieni eli kooltaan seuraavanlainen:  Leveys ylhäältä noin 17,5 cm  Korkeus noin 11 cm   Pohjan leveys noin 7 cm.  Tältä Kukikas näyttää avattuna. Sisään näkee hyvin, koska Avoin-malliston pussukat käyttäytyvät näin. Niihin ei tarvitse pujottaa kättä, vaan vetokeju avautuu reilusti. Lopuksi kuva vielä keskeneräisestä pussukasta. Kuvassa se on juuri siinä tilanteessa, joka on minusta pussukkatehtaan hehkein: olen juuri saanut sen ommelluksi pussiin ja käännetyksi. Ensimmäinen kerta, jolloin näen kunnolla, millainen teokseni on kolmiulotteisena. Olen ehtinyt vielä nipiste

seuraava vetoketjupussukka.

Kuva
Muutama viikko sitten täällä oli hanget korkeat, nietokset, ja auringonpaistetta. Pääsin ulos kuvaamaan teoksiani päivänvalossa. Uusin vetoketjupussukkani Suvituuli poseerasi näin tomerana lumella: Pienestä metsälämpäreestä kävelin läheiselle urheilu- ja ajanviettoalueelle, missä on (epävirallinen?) graffitiseinä. Olen käyttänyt värikkäitä graffiteja tilkkupeittojen valmistuskuvien taustalla. Esimerkiksi Sasassalee-tilkkupeittoa esiteltiin miltei tasan kolme vuotta sitten samassa kohdassa. Sittemmin graffitiseinän kuvat ja kirjoitukset ovat vaihtuneet parikin kertaa. Valmistujaispäivänään Suvituuli-tilkkupussukka näytti tällaiselta (siis hänen toinen puolensa). Tällä puolella näkyy tilkku, josta pussukka sai nimi-innoituksensa. Tilkussa näkyy ranta ja pukukoppeja, joten ajatukseni kääntyivät kesään. Lähellä graffitiseinää oli valtava lumikasa, johon asettelin mukana olleet kolme pussukkaa mielestäni hauskasti. Suvituuli-vetoketjupussukka vähän lähempää: Suvituuli on sekin Avo

toinenkin pieni pussukka.

Kuva
Koska Säe-tilkkupussukka osoittautui epäilyksistäni huolimatta niin hellyttäväksi, päätin tehdä seuraavastakin lähes saman muotoisen. Lopputulos, Runo-tilkkupussukka näyttää toiselta puolelta tältä: Toinen puoli Runo-pussukasta on sinisävyisempi. Käytin jälleen Open Wide Zippered Pouch -tutoriaalista jo ulkoa oppimaani ohjetta, joten tämäkin on Avoin-mallistoa. Koska pohja on suhteellisen leveä, pussukka avautuu todellakin anteliaasti: Runo-vetoketjupussukan strategiset mitat ovat seuraavat:  Leveys ylhäältä noin 17 cm  Korkeus noin 11 cm  Pohjan leveys noin 7,5 cm.  Tähänkin riitti 20-senttinen vetoketju, ja jälleen turvauduin kuusikulmioiden muotoon ommellessani vetoketjun pään siistivän lipareen. Sattumalta siinä on samat kankaat kuin Säe-pussukan kuusikulmiossakin. Ne vain näyttivät sopivimmilta! Tässä vielä yksi kuva, jossa Runo-pussukan sinisävyisempi puoli näkyy ehkä vähän paremmin. (Ja taustalla näkyy vielä Säe-pussukkakin, mutta taiteellisen epäterävästi.)

lyhyestä värssy kaunis.

Kuva
Värssy tai säe oli innoittaja nimetessäni uutta tilkkupussukkaani. Se sai nimekseen Säe. Sen valmistumispäivän tietämillä koettiin sellainenkin ihme, että päivä oli aurinkoinen. Niinpä se pääsi paistattelemaan kirkkaaseen talviaurinkoon: Ompelin Säe-pussukan yhdistelemällä paloja, joita leikkasin aikoessani ommella Noususuhdanne-tilkkupeittoon tilkkukehyksen. Olin leikannut jonkinlaisen pinon, kun pysähdyin miettimään, montako palaa todellakin tarvitsisin. Lopetin siihen, koska urakka tuntui niin loputtomalta. Olin ommellut tilkkupinnan ja tikannutkin sen, kun pysähdyin miettimään, tulisiko pussukasta sittenkin liian pieni. No, siinä vaiheessa ei ollut enää mitään järkevää tehtävissä, joten pysähdys jäi lyhyeksi. Kun sitten lopulta olin ommellut Säe-pussukalle muodon, asetin sen seisomaan pöydälle ja arvioin sitä. Hyvänen aika, miten hellyttävältä se näytti avoinna! Kuvasta sen hellyttävyys ei välity. Sen strategiset mitat ovat joka tapauksessa nämä: Leveys ylhäältä noin 16 cm 

terveydeksi!

Kuva
Kenties teillä lukijoilla on nyt aaton jälkeen tovi aikaa lukea lisää tilkkutarinoitani. Esittelen tänään kaksi hyvin erilaista tilkkutyötä. Ensiksi tämä epätavallisempi eli Sveitsin tilkkuyhdistyksen Bobbin Roll -haasteaktiviteettiin tuleva minityö. Helsingin tilkkukilta Syyrinki toteuttaa yhteisesti rullallisen pieniä tilkkutöitä, joista jokainen on saanut innoituksen tietystä sanasta. Minun sanani oli viini. Piirsin ensin paperille viinilasin, johon kaadetaan punaviiniä melkoisella vauhdilla. Leikkasin palat irti ja käytin niitä mallina, kun leikkasin kangaspalat kuvaa varten. Olisi ollut paljon helpompaa, jos minulla olisi ollut silitettävää liimapaperiharsoa, johon ensin olisin kiinnittänyt kankaat ja sen jälkeen silittänyt palat kiinni taustakappaleeseen. Ei ollut sellaista, joten jouduin soveltamaan. Tässä kuva siitä vaiheesta, kun olin liimannut kangaspalat taustakankaaseen (tavallisella liimapuikolla). Tikkasin palat kiinni taustaan ja lisäsin tikkauksia antaakseni kuvalle

Luukku 3 - Caesar on kuollut – Rex Stout.

Kuva
Kolmosluukusta löytyy jykevyyttä! Esittelemäni kirjan keskiössä on nimittäin palkintosonni. Caesar on kuollut oli yksi ensimmäisistä lukemistani Nero Wolfe -kirjoista – ehkä jopa ensimmäinen. En pitänyt siitä juuri lainkaan! Sittemmin Rex Stoutin tyyli ja erityisesti Wolfen ja Archie Goodwinin hahmot alkoivat miellyttää minua, ja nyt Stout on yksi lempikirjailijoistani. Luin kirjan hiljattain uudelleen ja huomasin taas, miten nerokas Nero Wolfe on ja miten nokkela Archie Goodwinin on. Tapahtumat ja kuviot mysteerin tiimoilla olivat hersyviä. Kirjailijan nimestä tulee etsimättä mieleen korjausprojekti, jonka yksi lopputulema oli Wolfe-vetoketjupussukka. Ystävä kysyi muutama vuosi sitten arasti, pystyisinkö antamaan hänen kovassa käytössä olleille vetoketjupussukoilleen uuden elämän. Lupasin tutustua tilanteeseen ja lopulta – luonnottoman pitkän toimitusajan jälkeen – valmistin hänen kahdesta pussukastaan neljä uutta. Ensimmäinen niistä sai nimen Wolfe. Vinkki: Itse en ainakaan ole k

syksyisiä värejä tilkkupussukassakin.

Kuva
Edellisessä blogikirjoituksessani lupasin esitellä vielä yhden valmiin tilkkupussukan, ja tässä hän on!  Mietteliäs on hänen nimensä. Mietteliäs-pussukka syntyi pikkupala- ja kaitaleresursseista. Olen huomannut, että epämääräisen kokoisista ja levyisistä paloista ja kaitaleista voi helposti tehdä yhteensopivia paloja. Ompelen ensin kaitaleet tai palat pienehkön neliön tai suorakaiteen ympärille. Sitten silitän ne ja tasoitan. Huolehdin, että toinen reuna on tasan jonkun tietyn mitan mukainen – toinen voi olla suunnilleen minkä tahansa mittainen. Näissä paloissa on muistaakseni 3,5 tuuman, neljän ja viiden tuuman levyisiä. Valmistamiani pikkublokkeja ja niiden yhdistelmiä piti toki vähän jatkaa, jotta saavuttaisin sopivan pussukkakoon. Toisella puolella on tyyliteltyjä mäyräkoiria sekä possuja eksoottisten kukkien ympäröiminä. Toisen puolen vetonaulana on mietteliään näköinen kisuli, joka antoi pussukalle nimenkin. Huom, taustana toimivaa vaneria ei ollut lavastettu. Pihlajan leh

tikapuut, vaan eivät taivaaseen.

Kuva
Pari viikkoa sitten sain suunnilleen samana päivänä valmiiksi kaksi tilkkupussukkaa. Pian sen jälkeen koitti päivä, jolloin ulkona oli valoisahkoa, joten kävin ottamassa heistä valmistujaiskuvat. Esittelen tänään heistä ensiksi valmistuneen. Kas tässä: Tikapuut-vetoketjupussukka. Tikapuut-pussukka on Avoin-mallistoa ja sen strategiset mitat ovat seuraavanlaiset:  Leveys ylhäältä 25,5 cm  Korkeus noin 17 cm  Pohjan leveys noin 5 cm.  Tikapuut-tilkkupussukka syntyi yhden resurssipalapuuhasteluni tuloksena. Rakentelin tilkkupintoja sekä kuittiompeluna että ompelemalla kaitaleita keskipalan ympärille. Tilkkupinnoista valikoitui ensimmäisiksi yhdistelmiksi neljä kuittien päälle ommeltua tilkkuriviä. Jouduin tietenkin täydentämään palat sopivan mittaisiksi ja korkuisiksi resursseilla, jotka eivät näy äskeisessä kuvassa. Yhdistellyt palat näyttivät tikattuina ja tasattuina tältä: Toinen puoli Tikapuut-vetoketjupussukasta näyttää siis tällaiselta: Kassakuittien päälle ompeleminen on kiv