Wednesday, 11 April 2018

7 x 9 x-plus-blokkia.

Viime sunnuntaina ahersin pitkään ompelukoneen ääressä ja sain kuin sainkin tilkkupinnan valmiiksi x-plus-blokeistani. Olin aivan liekeissä, sillä löysin lauantaina Eurokankaan palalaarista tähän sopivaa taustakangastakin! Pinta oli silitetty, joten olin vain askelen päässä siitä, että pääsisin viemään ihania kankaita täynnä olevan työni mestaritikkaaja Soilelle Töölön Tilkkupajaan!


Seuraavana aamuna katsoin tilkkupintaani lähempää ja huomasin, että olin ommellut viimeisen rivin väärin päin. (Kuvassa oikeanpuoleinen pystyrivi.)

Kukaan ei ehkä koskaan huomaisi asiaa, mutta en voi jättää asiaa sikseen. Blokeissa on muutama kangas, joissa on tietty suunta. Eivätkä vaaleimmat osat osu oikeaan kohtaan – siis kohtaan, johon ne suunnittelin. Ei auta! Rivi täytyy purkaa ja kääntää.

Sommittelun aikana minulle kävi toinenkin erhe - paljon vaatimattomampi sentään.

Kun huomasin blokkeja olevan koossa 63 kappaletta, päätin ruveta sommittelemaan tilkkupintaa. Erehdyin latomaan ensin seitsemän blokkia korkean pinnan. Vasta kun blokkeja tuntui olevan tosi paljon suhteessa tarpeeseen, tajusin virheeni. Kerto- ja jakolaskut ovat välillä tosi vaikeita! Tai sitten vain ajattelen liian nopeasti (tai en ajattele).


Julkaisin samaisen kuvan Instagram-tililläni ja tägäsin siihen kangassuunnittelijan itsensä eli Carolyn Friedlanderin. Hänkin kommentoi työtäni! On jännittävää, että tilkkumaailman kuuluisuuksiin voi saada henkilökohtaisen yhteyden.

Sommittelin harha-askeleen jälkeen tilkkupinnan melko huolettomasti ja nopeasti. Sijoitin vaaleimmat blokit yhdelle pystyalueelle ja loput suunnilleen miten sattui.


Käytin Carolyn Friedlander-kankaiden lisäksi omia varastojani. Vasemmanpuoleisen blokin vasemmassa yläkulmassa on melko historiallista kangasta: ostin sen lähes 20 vuotta sitten turkulaisesta kangaskaupasta, jota ei enää ole.


Historiallisessa kankaassani oli liukuväriefekti – vihreästä oranssiin ja ruskeaan. Seuraavan kuvan alemmissa blokeissa näkyy sekä kankaan vihreää että oranssia osuutta.


(Muuten, vasemman yläkulman blokissa oikean yläsakaran kangas on se yksi ainoa mielestäni to-del-la hirvittävän ruma kangas muuten ihanaa täynnä olleessa pinossa.)

X-plus-blokkiprojektini oli erinomaisen kiva! Tykkäsin siitä, että käytössäni oli lukuisia ihan uusia kankaita, ja että pystyin yhdistämään niihin varastokankaitani. Blokkien sommitteleminen oli hauskaa, ja pidin siitäkin, että plussa oli aina punainen ja plussan jatkeet mustia tai sen tapaisia.

Nyt tietenkin pohdin, millaisen projektin käynnistän seuraavaksi!

Sitä ennen joudun kuitenkin kiireesti viimeistelemään European Quilt Associationin Rajat – Boundaries –näyttelyyn tarkoitetun tilkkutyöehdokkaani. Siitä en valitettavasti voi vielä jakaa kuvia!

Friday, 30 March 2018

uusin projekti etenee.

Raisiossa pidettyjen tilkkupäivien ja kiltani näyttelyn takia olin monta päivää poissa ompelupöytäni ääreltä. Muitakin menoja on ollut, mutta muutamana viime päivänä olen taas ehtinyt tehtailla x-plus-blokkeja.

Tähän kuvaan otin modernisti mukaan villasukkavarpaani:


Näille neljälle blokille ompelin sitten viisi kaveria lisää. Oikeanpuoleisessa pystyrivissä keskellä olevan blokin ”mustat” osuudet tulivatkin yllättävän vaaleat… Saa nähdä, miten se käyttäytyy valmiissa sommitelmassa.


Instagramissa on epävirallinen sew-along (yhteisompelujuttu), jossa ovat lisäkseni mukana @tiukuliina ja @anuxms - aiheeseen liittyvät kuvat löytyvät häshtägillä #xynnäblokki

Viikolla pysähdyin kesken aamutoimieni ja ladoin kaikki ompelemani blokit lattialle. Niitä oli silloin 35 kappaletta:


Laskin, että kunnon kokoiseen tilkkupeittoon tarvitsisin vielä toisen mokoman! Mahtavatkohan kankaani riittää? Tämä askarruttaa, vaikka ostinkin Raision tilkkupäiviltä täydennystä varastoihini.


No haha, varastoni riittävät vaikka kymmeneen vastaavaan tilkkupeittoon!

Tuesday, 27 March 2018

Pilkkukuumetta ja muita oireita.

Helsingin tilkkukilta Syyrinki on toteuttanut tilkkutyönäyttelyn teemalla ”Pilkkukuumetta ja muita oireita”. Näyttely on esillä 21.3.-20.4.2018 joka päivä klo 7-22 Laakson sairaalan kahvilatilassa.

Kiltalaiset ovat taitavia ja taiteellisia tilkkutyöläisiä, minkä huomaa näyttelytöistä! Suosittelenkin tutustumaan näyttelyyn, jos suinkin pääset paikalle!

Maistiaisiksi muutama kuva näyttelystä – lähinnä omista töistäni, jotka te lukijani olette jo blogissa nähneet. Nyt olisi hei mainio tilaisuus nähdä nämäkin ”elävänä”.

Siam-vetoketjupussukka sopi samaan vitriiniin Eksoottinen elämys –tilkkuseinävaatteen kanssa.


Pussukkani sopivat myös Ritvan tekemään narukassiin ja Marjan ompelemaan, kivaan ommeltuun tauluun.


Näyttely sai inspiraation taiteilija Yayoi Kusaman taiteesta, johon kiltalaiset kävivät tutustumassa tammikuussa 2017. Minä en päässyt näyttelyyn, mutta onneksi osasin silti tehdä teemaan sopivan tilkkutyön, nimittäin tilkkupeiton ”Kaikki pallot ilmassa”.


Tilkkupeiton tikkasi kauniiksi mestaritikkaaja Soile Kivinen Töölön Tilkkupajasta.

Peittoa vastapäätä olevassa vitriinissä on myös muutama ompelemani tilkkupussukka. Näkyvästi esillä Virpin tekemä tähtityyny ja himmeästi näkyvissä tilkkupeittoni kuvajainen.


Lempparinäkymäni:


Kuvassa on Virpin ompelema tabletti, Helenan tilkkupussukat hyllyllä, ja alhaalla Eijan ompelema kolmen vetoketjun pussukka.

Kaikki näytti täydelliseltä, kunnes luomusten teippikiinnitykset alkoivat pettää. Nyttemmin työt on kiinnitetty rautalangalla, eivätkä ne näytä aivan näin sotilaallisen suorasti seisovilta. Mutta tietenkin parempi niin kuin että ne olisivat pudonneina ja rutussa hyllyllä.

Tässä oli siis vain maistiaisia näyttelystämme! Kannattaa käydä tutustumassa!

Saturday, 24 March 2018

Helena!

Raisiossa pidetyillä tilkkupäivillä eli Tilkkumyllyssä paljastettiin myös tilkkuyhdistys Finn Quiltin nimikkokankaan uusin väritys: violetti.

Hallituksen jäsenet saivat kangaspalansa jo etukäteen, tehtävänä toteuttaa tuotteita myyntipöydälle. Meidän paloissamme oli pieniä painovirheitä, joten ne eivät kelvanneet myytävään kangasnyyttiin.

Tilkunviilaaja toteutti tietenkin tilkkupussukan!


Kokosin violettien FQ-kankaiden kaveriksi sopivia tilkkuja massiivista jäännöspalavarastoistani.

Löysin myös tilkun viimevuotista, kelta-oranssia nimikkokangasta.


Pussukka seisoi myyntipöydällä kaksi päivää, mutta yksikään kävijöistä ei ollut valmis maksamaan siitä pyydettyä hintaa.


Minun onneni! Myymättömät tuotteet palautuivat tekijöilleen, ja minä saatoin antaa tämän Helenaksi nimeämäni pussukan ahkeralle ja huolelliselle Helenalle, joka edusti Tilkkumyllyn järjestäjiä yhdistyksen hallituksessa.

Vetoketjun pää onnistui taas melko hyvin! (Nyt minusta tuntuu, että seuraavaksi teen jonkun aivan kamalan, koska itseluottamukseni on koholla.)


Maltoin toteuttaa Helena-pussukkaan sisätaskunkin. Löysin varastoistani vielä kolmattakin FQ-kangasta tähän tarkoitukseen!


Helena-pussukan strategiset mitat ovat seuraavat:

  • Leveys ylhäältä noin 23 cm
  • Korkeus noin 17 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.

Helena-tilkkupussukka on Avoin-mallistoa.

Violetti nimikkokangas meni tilkkupäivillä kuin kuumille kiville. Sitä jäi myymättä ehkä kymmenkunta nyyttiä. Minkähän väristä nimikkokangasta keksimme ensi vuodeksi?

Friday, 23 March 2018

raisio!

Olipa hienot tilkkupäivät eli Tilkkumylly Raisiossa viime viikonloppuna, 17.-18.3.2018. Olen toipuillut tilaisuudesta koko viikon. Miten mahtavat järjestäjät toipua?! Heillä on ollut viikkojen ajan kädet täynnä työtä! Tilkkutyötä ja muuta työtä.

Toivottavasti kaikki paikalla olleet huomasivat raisiolaisten hienon yhteistyön eli Raision kaupungin merkittäviä paikkoja kuvaavan tilkkutyön:


En yleensä innostu esittävistä tilkkutöistä, mutta tämä on viehättävä!

Sisääntulon ja Raisio-työn jälkeen kävijät saivat kaulaansa pussin, jossa oli tärkeitä lipukkeita. Näitäkin järjestäjät olivat saaneet värkkäillä aikamoisen tovin! Kaikkiin oli ommeltu vetoketjukin!


En ole tainnut juuri julkaista blogissani omakuvaa, mutta tässä on nyt yksi:


Istun kokoussalissa odottamassa Tilkkumyllyn avajaisten alkua. Minun tilkkupäiväpussini sattui olemaan hauskaa puna-oranssia retrokangasta. Kannoin sitä kaulassa iloisin mielin! Se toi myös hiukan väriä virkapukuuni, pellavanväriseen Finn Quilt –essuun.

Nyt saan vihdoinkin jakaa tämän kuvan!


Kuvassa on Tilkkuyhdistyksen hallituksen yhteistyönä toteuttama arpajaisvoittopeitto tilkkupintavaiheessa. Marita Varrio toi tilkkupinnan hallituksen marraskuiseen viikonloppukokoukseen ja otin siitä kuvia, jotka tulivat peiton ompeluohjeeseen.

Arpoja ostettiin innokkaasti, ja yhdistyksen stipendirahasto karttui.

Tilkkupäivien tapahtumapaikkana oli Vaisaaren koulu, jonka jokainen seinä oli täynnä tilkkutöitä! Kauppiaskäytävältä löysin valmiiksi asti toteutetun Splendid Sampler Mystery –peiton, jonka on ommellut Golda Zewi.


Upea ja suuritöinen tilkkutyö, jollaista en itse rohkenisi lähteä toteuttamaan!

Ilokseni näin myös yhden Tilkkuyhdistyksen hallituksen haastetöistä ”elävänä”. Mehän ompelimme kirjotun kuviotilkun ympärille tietyn kokoisen tilkkutyön, ja työt olivat esillä Kemin tilkkupäivillä 2017 (kaikki paitsi oma työni, koska jäin töineni Kemin-junasta).

Olin nähnyt Helena Viitasen haastetyön vain kuvana, eikä kuva tee sille oikeutta! Nyt työ oli Raision kaupungintalon seinällä. Se oli paljon kuvaansa hienompi! Otin silti siitä vielä uuden kuvan, mutta vain lähikuvan, jotta tilkkupinta ja tikkaukset näkyisivät paremmin kuin kokokuvassa.


Kuvassa on siis yksityiskohta Helena Viitasen tilkkutyöstä Orkideat ikkunalla. Koko työn kuvan voi katsoa Finn Quiltin verkkosivun "Tuttua kaukaa" -galleriasta.

Minun haastetyöni "Eksoottinen elämys" on tätä kirjoittaessani esillä Helsingin tilkkukilta Syyringin näyttelyssä 21.3.-20.4.2018. Näyttely on Laakson sairaalan kahvilatilassa. Käykääpä tutustumassa tilkkuystävieni upeisiin töihin!

Vielä kerran kiitokset Tilkkumyllyn järjestäjäkilloille! Olitte toteuttaneet upeat päivät!

Saturday, 10 March 2018

tähtiainesta.

Olen x-ynnä-blokkien lisäksi rakennellut toisenlaisiakin tilkkublokkeja, nimittäin rujoja tähtiä:


Ompelin ensin minipieniä jäännöspalatilkkuja yhteen, tasoittelin pinnan suorakaiteeksi ja leikkasin tummansinisestä batiikista sopivat suorakaiteet sen ympärille. Neljään niistä tein niin ikään jäännöspaloista epämääräisiä sakaroita. Koska minulla oli käsissäni suorakaiteita, ei neliöitä, minulle tietenkin kävi näin:


Eli ompelin yhdet sakarat väärään reunaan suorakaidetta.

Paransin suoritustani kuin sika juoksua, ja seuraavat viisi tähteä ompelin kokoon kommelluksitta:


Sitten ajattelin tehdä pari pienempää tähtiblokkia. Niihin valitsinkin neliön muotoiset osaset:


Sinisten jälkeen ompelin myös pari keltaista ja pinkin tähden:


Tähtiä syntyi helposti ja nopeasti, mutta tämän vaiheen jälkeen -


- minun rupesi tekemään mieli ommella kerrankin jotain pitkistä kankaistani, joten siirryin ompelemaan x-ynnä-blokkeja.

Minulta nimittäin kysyttiin, miten ihmeessä pystyn tekemään niin paljon kaikkea jäännöspaloista; pakkohan minun on välillä käyttää myös pitkiä kankaita. Eihän niitä jäännöspaloja synny lisää muuten.

Eipä synnykään! Niinpä nyt on käynnissä x-ynnä-blokkiprojekti, joka tuottaa uusia tilkkuja uusiin tilkkupussukohin ja tilkkutähtiin.

Thursday, 8 March 2018

x-ynnä-blokkeja.

Hei, aloitin uuden projektin! Aloitin sen tutkailemalla ideoita Internetin syövereissä. Löysin aika pian tilkkublokin, jonka englanninkielinen nimi oli x plus block, ja sen ompelemiseen myös tutoriaalin. Kutsun tätä suomalaisesti x-ynnä-blokiksi.

Olen nykyään uskomattoman paljon kärsivällisempi kuin nuorena (ja silti tosi kärsimätön) ja jaksan malttaa sen verran, että ompelen melkein aina testiblokin. Tässä tämänkertainen:


Jaoin tämän kuvan Instagram-tililläni ja sain kuvaan hauskan kommentin! Kommentoija sanoi pitävänsä projekteistani, koska yhdistelen kuoseja tavalla, johon hän ei uskaltaudu. Hän oli vuosia sitten oppinut, että vain tietynlaisia kuvioita voi yhdistellä keskenään mutta nyt hän on huomannut, ettei asia olekaan niin.

Hmmm, koeblokin kangasvalinnat ovatkin aika riemukkaat.

Koeblokin jälkeen ompelin toisenkin blokin.


Ja pari lisää:


Sitten pääsin itse asiaan. Koko x-ynnä-blokkien ompelemisen ja sommittelemisen idea on käyttää Carolyn Friedlanderin suunnittelemia kankaita, joita minulla on fättärinipun verran. (Nipusta on kuvakin yhdessä blogikirjoituksessani.) Tässä vaiheessa olin siksakannut ja esipessyt yhden sävyerän kankaita, ja ne olivat ehtineet jo kuivuakin:


Designer-kankaat sopivat hyvin yhteen keskenään, mutta niihin voi näemmä yhdistää muitakin kuoseja. (Totta kai voi! Ompelee vain kankaat yhteen.)

Tässä valmis designer-kankainen x-ynnä-blokki sekalaisempien kavereittensa kanssa:


Löysin vihdoinkin projektin, johon tilkkuystäväni Tejen lähettämät kala- ja kanji-kangas sopivat loistavasti!

X-ynnä-blokkieni väriskaala on hivenen tavallisestani poikkeava – sitä ohjaavat designer-kankaiden mielenkiintoiset värivalinnat – ja tykkään tuloksista tosi paljon!

Wednesday, 7 March 2018

toisenlainen pussukka.

Nyörein tai nauhoin suljettava pussi on varmasti yksinkertaisimmasta päästä käsityö, mutta halusin pelata varman päälle ja katsoin siksi ohjeen Jeni Bakerin Lined Drawstring Bag -tutoriaalista.

Ompelin nimittäin kerran paperipussia muistuttavan pussin – tai minun piti tehdä sellainen, mutta mittasuhteeni olivat kamalat, ja pussista tuli käyttökelvoton ja susiruma. (Yritin etsiä kuvaa siitä, mutta vaikka olen esitellyt jos jonkinlaista mokaani, niin tätä en löytänyt.) Taisin suivaantua tekosestani niin, että heitin sen suoraan roskikseen, ilman yritystäkään uusiokäytöstä.

Tutoriaali toimi (vaikka muunsin sitä hivenen) ja sain ommelluksi kivan pussin. Annoin sille nimen Tomppa, koska sen kankaassa on Tom of Finland –kuosia.


Pussin vieressä näkyvät pyöreät jutut ovat ekovanulappuja. Niihinkin katsoin sen verran netistä ohjetta, että sain selville mitan. Katsoin myös, mistä materiaalista muut ovat tällaisia tehneet.

Tekemäni vanulaput ovat reunoista rispaantuneen froteepyyhkeen keskiosaa – karheampi puoli – ja flanellia 1990-luvulla valmistuneesta pyjamasta – pehmeämpi puoli.

Tytär sai pakkauksen synttärilahjaksi. Sain nimittäin Tom of Finland -kankaan häneltä joululahjaksi, joten se oli tähän oiva valinta.

Friday, 2 March 2018

seitsemäs velj.. pussukka.

Nyt ei ole seitsemästä veljeksestä kyse, mutta riimittelen silti: tähtiä kuin Otavassa, pussukoita on blogissa tässä. Erän seitsemäs pussukka on nyt valmis. Sen nimi on Tunnelma.


Huomaatteko! Muistin vaihteeksi ottaa mukaan Tilkunviilaaja-kyltinkin. Se on sitten hyvä! Ja kuvitelkaa, Mies ei ollut ajatellut lahjaa valitessaan, että käyttäisin kylttiä näin!


Tunnelma-vetoketjupussukkani on Street-mallistoa, koska siinä on pitkähkö kantolenksu. Sen mitat ovat seuraavat:

  • Leveys ylhäältä noin 21 cm
  • Korkeus noin 14,5 cm
  • Pohjan leveys noin 7,5 cm.

Kun vetoketjun avaa, näkee kivasta kankaasta ommellun sisätaskun ja hillityn harmaan vuorin. Vuori on kangasta, josta meillä oli keittiön verho vuonna 1989. Ompelin samaisesta kankaasta taustakappaleen ”Ruoho on vihreämpää” –tilkkupeittooni vuonna 2012.


Oli pakko näyttää pussukan pohjaakin vähän, koska siihen oli tarttunut kivasti lunta. Tykkään myös kirjavasta kankaasta, jota näkyy pussukan alareunassa ja joka jatkuu pohjan puolelle.


Olen polkaissut seitsemän vetoketjupussukkaa ateljeestani alle kuukaudessa ja seuraavaksi ajattelin keskittyä johonkin muuhun. Esimerkiksi kolme tilkkupintaa – ruskea-pinkki, rastikuvioinen ja split-nine-patch-blokeista ommeltu - ansaitsisivat taustakappaleen. Pikkupikkutilkuista on vain paljon hauskempi ommella kuin isoista jättipaloista, joita taustakappaleita ommellessa on pakko käsitellä!

Wednesday, 28 February 2018

seuraava tilkkupussukka.

Muistatteko 1970-80-lukujen vaihteessa pyörineen televisiosarjan ”Safiiri ja Teräs”? Minä muistan ja annoin nyt uusimmalle tilkkupussukalleni nimenkin sarjan mukaan. Saanko siis esitellä: Safiiri ja teräs –vetoketjupussukka!


Totta kai ensimmäinen nimi-ideani oli ”sininen jotain,” mutta onneksi keksin, että safiirit ovat sinisiä. Tajusin lisäksi ajoissa, että pussukkapinnoissa on sopivasti harmaata – jotain harmaata, ellei nyt nimenomaisesti teräksenharmaata – jolloin pussukalle saattoi hyvin antaa vielä paremman nimen!


Kuvauspäivä oli aurinkoinen ja pakkasta oli riittävästi. Olin valmistautunut kuvaamaan Safiiri ja teräs –pussukkani valoisaan aikaan ulkona. Kuinka kävikään? Työpäivän aikana en ennättänyt pistäytyä ulkona sitä kuvaamassa ja kotimatkalla meni niin pitkään, että aurinko oli jo melkein maillaan päästyäni kotipihaan. Tuli kiire saada otetuksi ylipäätään jotkut kuvat.

Unohdin jopa Tilkunviilaaja-kyltin kuvista, vaikka minulla olisi ollut se samassa laukussa, mistä noppasin mukaan pussukan ja kännykän.

Safiiri ja teräs –pussukassa ei ole sisätaskua, mutta toinen vuorikappaleista on peräti taiteellisen näköinen. (Silkkipainajan suttukangasta.)


Safiiri ja teräs –pussukka on mitoiltaan seuraavanlainen:

  • Leveys ylhäältä noin 22 cm
  • Korkeus noin 14,5 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.


Käsissä on taas pussukka ei-mitään-erityistä-mallistoa – silti uniikkikappale!

Monday, 26 February 2018

improvisoi jäännöstilkuista.

Toisella kanavalla kyseltiin, miten teen improvisoituja tilkkupintoja kaikenlaisista ja kaiken kokoisista tilkuista. Olen esitellyt jo minilasagne-tekniikan ja näyttänyt, miten olen kapeahkoista tilkuista ommellut raidallista pintaa ja yhdistellyt niitä isommaksi pinnaksi.

Olen tainnut pimeiden kuvien avulla kertoa lyhyesti, miten neliöitä voi ommella hirsimökkitekniikalla, ja taitaa minulla olla parempiakin kuvia tilkkuneliöistä (tai oikeastaan suorakaiteista).

Lisään ohjesoppaan kuitenkin vielä yhden. Näytän, miten epämääräinen kangaspalakasa jalostuu tällaiseksi tilkkupinnaksi:


Lähtötilanne oli tämä. Nostelin pienestä jäännöspalakassista tilkut lattialle. Näette, että tilkkuja on kaiken värisiä ja vaihtelevan mallisia. Toki eniten näyttäisi olevan pätkiä erilevyisistä kaitaleista.


Lajittelen tilkut värin mukaan kasoihin. Musta-valko-harmaat, keltaiset, vihreät, punaiset.


Minulla oli myös sininen kasa, ja kasa, johon siirsin näihin kasoihin kuulumattomat (esimerkiksi ruskeat ja violetit) tilkut.

Otin ompelupöydälle keltaisen ja vihreän kasan. Paikallistin kasoista ensin keskineliön kumpaakin väriä. Keskineliön (tai suorakaiteen) ympärille ompelin hirsimökkitekniikalla kierroksen samaa väriä. Käyttämäni palkit valitsin koon perusteella – ompelin tilkkuun sellaisen palan, joka oli pituudeltaan lähinnä sopiva.

Kohta minulla oli kaksi miniblokkia. Niistä ei vielä tee mitään, joten ompelin kaksi lisää, ja koska sen jälkeenkin minulla oli jäljellä hyviä keltasävyisiä kaitaleita, ompelin vielä yhden.

Vein viisi blokkiani silitettäviksi ja tarkastelin niitä sen jälkeen lattialla.


Kolmella blokilla oli keskenään yksi mitta aika sama, ja niin oli vastaavasti kahdella muulla. Ne voisi ommella riviksi.

Huomasin myös, että kaikki palat muodostaisivat yhtenäisen tilkkupinnan, jos lisäisin yhden sopivan levyisen kaitaleen kahden isomman blokin väliin.


Sitten minulla olikin kaksi riviä, jotka saattoi ommella yhteen, yhdeksi tilkkupinnaksi.


Seuraavana aamuna katsoin kelta-vihreää tilkkupintaani ja totesin sen aika pieneksi. Siitä ei vielä ompelisi kummoistakaan vetoketjupussukkaa. Koska lattialla oli vielä myös värilajiteltuja kasoja, otin esiin sinisen kasan ja ompelin kolme sinistä blokkia samalla periaatteella kuin kelta-vihreät edellisenä päivänä.

Ja kas, siniset blokkini sopivat täydentämään kelta-vihreää tilkkupintaa:


Tällaisessa improvisaatiotyössä voi pitää mielessä pari juttua:

  • Ompele suorat saumat. Jos palat ovat vähän epämääräisen muotoisia, piirrä nurjalle apuviiva.
  • Silitä välillä. Ihanteellista olisi silittää joka sauman jälkeen, mutta minä silitän kyllä vasta kun yksi kierros on koossa. (Ja jos ompelisin toisen kierroksen, suoristaisin palan reunat ennen uuden kierroksen aloittamista.)
  • Kaikki palat ovat jäännöspaloja. Niitä ei tarvitse kohdella arvokkaasti, vaan niitä voi pilkkoa ja ommella reippaasti.
  • Koska yksi blokki syntyy nopeasti, ei kannata käyttää kovin paljon ajatustyötä värien tai kuvioiden sommittelemiseen. Kaikki käy!
  • Kontrasti – eli vaaleiden ja tummien vaihtelu – on tärkeämpää kuin se, ”sopivatko” kankaat toisiinsa. Tilkkupinnasta tulee mielenkiintoinen, kun siinä on tummia ja vaaleita osuuksia.
  • Vaikka joku blokeista näyttäisi susirumalta, se voi silti toimia erinomaisesti toisten blokkien kanssa ja kompata niitä juuri sopivasti.

Toivotan kaikille kokeilijoille mukavia hetkiä improvisoinnin parissa!

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails