tavaroita lattialla.

Asettelin sekä valmiit että keskeneräiset lasinaluseni huolellisesti sommitellen lattialle. Sitten vasta huomasin, että minun olisi pitänyt kääntää ne toiseen suuntaan, sillä valo tuli takaani. Tuntui aivan ylitsepääsemättömän työläältä, joten kuva on nyt otettu pikkasen kaukaa ja silti varjoa näkyy alareunassa.


Varmaan havaitsette kuitenkin, miten tarkka edellisessä postauksessani ollut sanallinen kuvaus näistä uusista lasinalusista oli.

En tahtonut millään keksiä, minkä kankaan ompelisin noihin puoliomituisiin kuponkeihin (etualalla) reunoiksi. Nyt kun sininen lumihiutalekuvioinen kangas on paikoillaan, näyttää siltä kuin se olisi varta vasten suunniteltu kuponkeihin sopivaksi (vaikka se ei ole).

Piilokuva:


No ei tämä oikeasti ole piilokuva: Tyttären tietokonetaskua ommellaan vuorikappaleen kanssa yhteen. Olisin saattanut saada taskun valmiiksi eilen, mutta ompelukone piipitti alalangan loppumisesta, joten lopetin siltä päivältä.

Eikö olekin kummallista, miten työläältä pienet hommat saattavat tuntua? Minulla olisi mennyt puolaamiseen enintään pari minuuttia (tai parhaassa tapauksessa vain 15 sekuntia puolan vaihtamiseen), mutta lopetin mieluummin. Ei jaksanut!

Kommentit

Tiinatei sanoi…
Minä ihan oikeasti luulin, että lumihiutalekangas ja kupongit ovat samaa palaa, mutta ovatkin siis suunnittelusi tulos!
Tilkkureppu sanoi…
Samoin luulin, että kupongit ovat samaa palaa, mutta hyvin sopivat tosiaan yhteen, kivoja!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

ikuisuusprojekti on valmis.